Hannu Penttilä johti vuosia Helsingin maankäyttöä – siitä jäi kaksi asiaa hampaankoloon

Hannu Penttilä kertaa muistelmissaan virkauran ratkaisuvaiheita, mutta jättää juoruilun sikseen.

9.1. 2:00 | Päivitetty 9.1. 7:08

Viiden vuosikymmenen ura luottamushenkilönä ja virkamiestehtävissä voisi uuvuttaa ahkerimmankin työmyyrän.

Hannu Penttilä (sd) on eläkkeellä Vantaan maankäytön apulaiskaupunginjohtajan virasta. Hän jaksaa silti tuohtua, jos asia osuu suoraan sydämeen.

Nyt hän on huolissaan siitä, mihin suuntaan Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimusta (mal) valtion kanssa ollaan viemässä.

Seuraava mal-sopimus neuvotellaan valtion kanssa ensi vuonna eduskuntavaalien jälkeen. Sopimuksessa valtio sitoutuu rahoittamaan seudun väylähankkeita ja kaupungit sitoutuvat kaavoittamaan tietyn määrän asuntoja.

Seudun kuntien pohjatyö on kuitenkin juuttunut telineisiin eli Helsingin seudun liikenteen (HSL) hallitukseen, koska kokoomus haluaa väljentää etenkin korkotuetun ja sosiaalisen asuntotuotannon jyvitystä. Pelätään kuntien kaavoitusmonopolin järsimistä.

”On hätävarjelun liioittelua kuvitella, että valtion kanssa solmittava sopimus sitoisi kuntien käsiä kaavoituksessa”, Penttilä kommentoi.

Penttilä on aina kuulunut nykymuotoisen mal-sopimuksen kannattajiin. Tämä ilmenee hänen marraskuussa julkaistusta muistelmateoksestaan Maasta ja metropolista, jonka yksi luku on nimeltään ”Menestystarina mal”.

Mal-sopimuksen kautta on seudulle saatu mekanismi, joka varmistaa rahoituksen tärkeille väylähankkeille. Myös asuntojen kaavoitukseen on saatu ryhtiä.

Asuntorakentamisen tavoite on toteutunut 80–90-prosenttisesti. Penttilä kiittää erityisesti Espoota ja Keski-Uudenmaan kuntia, jotka on saatu mukaan yhteiskunnan tukemaan asuntotuotantoon.

Viiden vuosikymmenen aikana Hannu Penttilä on työskennellyt vastuullisissa tehtävissä Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla sekä luottamusmiehenä että virkamiehenä. Virkauraan kuuluu muun muassa pestit Hämeen maakuntajohtajana ja Helsingin seudun liikenteen (HSL) edeltäjän YTV:n johtajana.

Vaikka kaiken muun lisäksi Penttilällä on ollut myös mielenkiintoisia kansainvälisiä tehtäviä, hän palaa muistelmateoksessaan aina uudestaan ja uudestaan Espooseen. Miksi?

”Ehkä sen takia, että siellä olen ollut itse toimijana, en vain hallintovirkamiehenä”, Penttilä miettii.

Nuorena miehenä hän johti Espoon ympäristölautakuntaa 10 vuotta ja toimi Espoon kaupunginvaltuustossa runsaat 10 vuotta, joista kaksi vuotta kaupunginhallituksen puheenjohtajana.

Luottamusmiesura vaikeutui Espoon oman bussiyhtiön myynnin yhteydessä.

Bussiliikenteen kilpailutuksen lähestyessä Espoossa laskettiin, että kaupungin omistama Espoon Auto kestäisi 10 prosenttia halvemmat hinnat silloisiin sopimushintoihin verrattuna. 20 prosenttia halvempaa hintatasoa yhtiö ei enää olisi kestänyt.

YTV:n järjestämä ensimmäinen kilpailutuskierros vuonna 1994 johti 30 prosentin alennukseen sopimushinnoissa. Espoo järjesti saman vuoden lopulla tarjouskilpailun bussiyhtiönsä myynnistä, vaikka poliittisesti päätös oli tulenarka.

Mielipidemyrsky purkautui Espoon kaupunginvaltuustossa siten, että Penttilän oma demariryhmä edellytti Penttilän johtaman kaupunginhallituksen myyntipäätöksen purkamista. Tämä kanta jäi valtuustossa häviölle. Jälkeenpäin kunnallisjärjestö peruutti Penttilän ehdokkuuden kaupunginhallituksen seuraavassa kokoonpanossa.

Hannu Penttilä jäi viime vuonna eläkkeelle Vantaan apulaiskaupunginjohtajan virasta.

Helsingin ja Vantaan virkakaudet Penttilä kuittaa lyhyesti. Vuoteen 2015 ulottunut pesti Helsingin maankäytön apulaiskaupunginjohtajana mahtuu muistelmateoksessa yleiskaavoituksen pohdintaa lukuun ottamatta pariin sivuun.

Vantaan johtajakauden muistelut jäävät yhtä vähälle.

Penttilän aikana Helsingissä yhdistettiin lukuisat vuokrataloyhtiöt Hekaksi ja tehtiin kauaskantoisia maapoliittisia päätöksiä, kuten Malmin lentokentän vuokrasopimuksen päättäminen, jossa Penttilä hyödynsi soveliasta aikaikkunaa neuvotteluissa valtion kanssa.

Valtion vetäydyttyä pois Malmilta Helsinki pääsi kaavoittamaan lentokenttää asuinalueeksi, tosin sitkeiden valitusten siivittämänä.

Mutta jotain on Helsingin kaudestakin jäänyt nakertamaan mielen sopukoihin. Penttilän mielestä muutaman kaavan hylkääminen pöytälaatikkoon sai turhaa kritiikkiä.

”Edeltäjäni Pekka Korpisen pöytälaatikkoon jäi kyllä enemmän tavaraa”, Penttilä hymähtää.

Penttilä ei vienyt kaupunginhallitukseen Hanasaaren ”pesuvadin” näköistä asuinkorttelikaavaa eikä Sörnäisten autotunnelin kaavaa. Sörnäisten tunnelisuunnitelmaa ei kaupunginhallitukselle esitellyt Penttilän seuraajakaan Anni Sinnemäki (vihr).

Sen kaivoi arkistojen kätköistä kansliapäällikkö Sami Sarvilinna uuden pormestarikauden alkajaisiksi.

Lähde: Hannu Penttilä, Maasta ja metropolista. Omakohtaisia kokemuksia viideltä vuosikymmeneltä (2022)

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat