Tutkimus: Espoolaiset rahapeli­ongelmaiset ovat pääosin työssä käyviä

A-klinikkasäätiön tutkimuksen mukaan Espoossa rahapeliongelmaiset saavuttavat tarvitsemansa palvelut aiempaa paremmin.

A-klinikkasäätiön tutkimuksen mukaan rahapeliongelmaiset suosivat pelikoneita espoolaisia rahapeliongelmaisia enemmän.

20.12.2022 13:20

Espoolaiset rahapeliongelmaiset ovat valtaosin työssä käyviä, kun taas Kymenlaaksossa he ovat enemmän työelämän ulkopuolella, selviää A-klinikkasäätiön tekemästä tutkimuksesta.

Tutkimuksessa selvitettiin rahapelaajien, heidän läheistensä ja sote-alan ammattilaisten kokemuksia rahapelaamisen ilmiöistä ja tukipalveluista Espoossa ja Kymenlaaksossa vuosina 2020 ja 2022.

Alueet valittiin, koska Kymenlaaksossa pelataan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) väestötutkimusten mukaan paljon rahapelejä ja Uudellamaalla pelaamisen määrä on nousussa, sanoo A-klinikkasäätiön tutkija Emmi Kauppila.

Tutkimus on osa kuntien, järjestöjen ja THL:n yhteistä Yhteispelillä-hanketta, joka auttaa pelaajia ja heidän läheisiään löytämään auttavat tahot. Kauppilan mukaan monilla alueilla rahapelihaittojen hoito on järjestetty hajanaisesti eivätkä apua tarvitsevat tiedä, mistä he sitä saisivat.

Sekä Kymenlaaksossa että Espoossa rahapelaamisesta koetuiksi haitoiksi kerrottiin etenkin talous- ja velkaongelmat sekä tunnetason haitat.

”Pieni osa espoolaisista vastasi, että rahapelaaminen haittaa työelämää, mutta se ei noussut aineistona erityisenä asiana”, Kauppila sanoo.

Tutkimuksen perusteella pelihaittojen ehkäisy kehittyy Espoossa hyvään suuntaan ja palvelut saavuttavat paremmin niitä tarvitsevat. Hankkeen aikana Espoossa yhä useampi on esimerkiksi hakenut apua rahapeliongelmaansa oman alueensa sote-palveluista.

Kahden vuoden aikana erityisesti ongelmallisesti pelaavilta ja heidän läheisiltään oli sote-palveluiden yhteydessä kysytty aiempaa useammin rahapelaamisesta.

Yleisten paikkojen pelikoneiden suosio on vähentynyt koronasulkujen, pakollisen tunnistautumisen ja koneiden määrän vähentämisen takia.

Kymenlaaksossa ne olivat silti ongelmatason pelaajilla suosittuja, kun taas espoolaisvastaajilla niiden suosio vähentyi. Espoossa erityisen suosittuja olivat nettikasinot.

Tutkimuksen mukaan havainto voi kertoa eroavaisuuksista rahapelihaittojen ennaltaehkäisyssä ja tukipalveluissa. Kauppilan arvioi sen johtuvan myös alueiden kulttuurisista eroista.

”Eli siitä, mitkä ovat suosittuja rahapelejä sekä ajanviettopaikkoja ja -tapoja”, hän sanoo.

Taustalla vaikuttavat todennäköisesti myös sosioekonomiset tekijät.

Kauppilan mukaan Kymenlaaksossa korostuu huono-osaisuus: esimerkiksi koulutuksen ulkopuolelle jääneitä ja syrjäytymisriskissä olevia on enemmän kuin väestössä keskimäärin.

Aiemmat tutkimukset osoittavat, että pelikoneita pelaavat eniten sosioekonomisesti haavoittuvassa asemassa olevat. He hakevat rahapeleistä voittoa, joka helpottaisi niukkaa arkea, tai pakenevat ikäviä asioita pelien pariin.

Yhteispelillä-hankkeen tutkimuksessa ilmenikin, että kymenlaaksolaisilla pelaamisen motivaationa korostuivat ahdistuksen, masennuksen ja huolien pakenemisen kaltaiset tunteet. Espoolaisilla yleisempiä syitä olivat pelaamisen hauskuus ja jännitys.

Rahapelaamisesta johtuviin haittoihin haetaan apua usein vasta, kun ongelma on äitynyt suureksi.

Yhteispelillä-hankkeessa sote-ammattilaisia on koulutettu ottamaan rahapelaaminen puheeksi aiempaa herkemmin. Tavoitteena on, että ajan mittaan asiasta kysyttäisiin sote-palveluissa samaan tapaan kuin alkoholinkäytöstä tai tupakoinnista.

”Peliongelmiin liittyy valtava stigma, joten tarkoitus on madaltaa kynnystä puhua niistä”, Kauppila sanoo.

Rahapelihaittojen hoito siirtyy vuoden alusta hyvinvointialueille. Yhteispelillä-hankkeessa niille kehitetään toimintamalli, miten haittoja torjuvia palveluita voidaan eri sektoreiden voimin kehittää.

Kauppilan mukaan hyvinvointialueilla onkin erinomainen mahdollisuus vaikuttaa haittojen ennaltaehkäisyyn ja vähentämiseen.

Viime aikoina on kuitenkin julkisuudessa puhuttu, kuinka hyvinvointialueiden on karsittava palvelujaan esimerkiksi henkilöstöpulan takia. HS:n marraskuisen selvityksen mukaan lähes kaikki hyvinvointialueet tekevät ensi vuonna tappiota.

Lue lisää: Terveyspalveluja on pakko karsia, sanoo hyvinvointialueen johtaja: ”Olemme aika pulassa”

Lue lisää: HS selvitti: Yhtä lukuun ottamatta kaikki hyvinvointi­alueet tekevät ensi vuonna tappiota

Kauppila myöntää yhtälön hankaluuden. Rahapelaamista koskevat koulutukset kilpailevat asiantuntijoiden ajasta muiden koulutusten kanssa.

Tutkimuksen aineisto kerättiin Espoossa ja Kymenlaaksossa väestökyselyllä, johon osallistui vajaat 2 500 henkilöä vuosina 2020 ja 2022. Lisäksi tutkimuksessa haastateltiin 120 sosiaali- ja terveysalan ammattilaista. Väestökyselyt ja haastattelut toteutti Taloustutkimus.

Kauppilan mukaan tulokset ovat edustavia, mutta hän huomauttaa, että vastaajat ovat itse saaneet määrittää, pelaavatko he rahapelejä ongelmallisesti. Siksi luvut eivät ole suoraan vertailukelpoisia esimerkiksi THL:n tutkimuksiin, joissa käytetään tarkempia mittareita.

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat