Helsingin kaupungin päätös ottaa kahdeksan miljoonan euron kuntaosuus pois Helsingin seudun liikenteen (HSL) budjetista on nostattanut myrskyisän jälkipyykin.
Epäselvää on, seuraako tästä ensi vuonna karsintoja ja jos seuraa, kohdistuvatko toimet vain Helsinkiin.
Helsinki käytti sille kuuluvaa oikeutta tulouttaa itselleen kuntaosuuteen kertynyt ylijäämä vielä tämän vuoden puolella.
Helsinki oli omassa talousarviossaan varautunut maksamaan 216 miljoonaa euroa, joten yhtymäkokoukselle esitetty 224 miljoonaa ylitti budjettivarauksen.
Kuntaosuuden summa määräytyy kunkin kunnan asukkaitten matkustajamäärien suhteessa, ja HSL tasaa tuloja ja menoja kolmen vuoden jaksolla.
Valtion koronatukien ansiosta ennuste HSL:n tämän vuoden tulokseksi oli 57 miljoonaa euroa plussalla.
”Ilman valtion koronatukia HSL:n toiminnan tulos olisi ollut raskaasti tappiollinen”, toimitusjohtaja Mika Nykänen kommentoi.
Nykänen korostaa, että kyse on vasta ennusteista. HSL:n vuoden 2023 budjetissa mahdollinen ylijäämä oli jätetty puskuriksi, koska matkustajamäärien ei ennakoida palaavan pandemiaa edeltäneelle tasolle vielä ensi vuonnakaan.
Matkustajamäärät, ja siten myös lipputulokertymä ovat pysytelleet sitkeästi viidenneksen alempana kuin ennen pandemiaa.
Ennustettuun ylijäämään oli kiinnittänyt huomionsa myös HSL:n hallituksen jäsen Elina Kauppila (vas), joka vastusti lipputaksojen korotuksia budjettikokouksessa marraskuussa.
”Helsingin toiminta osoittaa, että HSL:n budjetissa oli kohdentamaton summa rahaa, joka olisi voitu kohdistaa hinnankorotuksista luopumiseen”, Kauppila sanoo.
Koska HSL ei päättänyt käyttää ylijäämää lippujen hintojen pitämiseen ennallaan, Kauppila ei vastusta Helsingin päätöstä.
Toisin kuin monet muut HSL:n hallituksen jäsenet, Kauppila osasi odottaa Helsingin yhtymäkokousedustajan vaatimusta. Omistajaohjauksesta vastaava Helsingin konsernijaosto oli päättänyt kahdeksan miljoonan euron tuloutusvaatimuksesta päivää ennen HSL:n yhtymäkokousta.
Monelle muulle hallituksen jäsenelle kuten puheenjohtaja Matias Pajulalle (kok) ja varapuheenjohtaja Pekka Saurille (vihr) yhtymäkokouksen tapahtumat tulivat yllätyksenä. Kumpikaan heistä ei istu Helsingin konsernijaostossa.
”Minusta raskauttavaa tässä tapauksessa on nimenomaan toimintatapa. Ei kerrottu etukäteen hallitukselle tai edes puheenjohtajistolle, että tällainen vaatimus esitetään. Tämä herättää epäluottamusta Helsingin ja muiden jäsenkuntien välillä”, sanoo Sauri.
Pajula sanoo, ettei ole hänen asiansa kommentoida Helsingin omistajaohjausta.
”Noin yleisesti sanoisin, että olisi kaikissa tilanteissa aina kohtuullista informoida edes puheenjohtajistoa tulevista käänteistä”, Pajula sanoo.
Helsingin konsernijaostolla ja HSL:n hallituksella on tällä hetkellä eri tilannekuva siitä, onko kahdeksalla miljoonalla eurolla käytännön merkitystä ensi vuoden palveluissa vai ei.
Konsernijaoston kokouksessa asiakohta päätettiin yksimielisesti. Kokoukseen osallistuneiden mielestä päätös oli lähinnä kirjanpidollinen.
Pormestari Juhana Vartiaisen (kok) varajäsenenä kokoukseen osallistunut apulaispormestari Daniel Sazonov (kok) sanoo, että HSL:ssä tapahtumaa tulkitaan nyt erikoisella tavalla.
Sazonovin saaman tiedon mukaan Helsingille olisi kertynyt ennusteen mukaan ylijäämää kahdelta vuodelta yhteensä 30,9 miljoonaa euroa. Jäljelle jäi siten 22,9 miljoonaa euroa.
Toimitusjohtaja Mika Nykänen sanoo, että HSL:ssä selvitetään parhaillaan käytännön seuraamuksia.
”On hyvin vaikea nähdä, etteikö tästä seuraisi sopeutustoimia. Arvioimme ja valmistelemme. Vasta sitten vahvistamme, miten sopeutus toteutetaan”, Nykänen sanoo.
HSL:n näkökulmasta pelkona on, että kaikki muutkin jäsenkunnat alkavat vaatia ylimääräisten kuntaosuuksien tuloutusta välittömästi. Nyt niistä yksikään ei sitä tehnyt.
Takavuosina jäsenkunnat ovat hyväksyneet sen, että mahdolliset ylijäämät tuloutetaan kolmen vuoden jaksolla.
