Tukholma ryhtyi toimiin keskustan elinvoiman palauttamiseksi: Yksi seikka eroaa Helsingistä

Myös Ruotsin pääkaupungissa Tukholmassa on herännyt huoli keskustan elinvoimasta. Yksi seikka erottaa sen Helsingistä.

Östermalmin kauppahallin eli ”Ruokatemppeli” korjattiin osana Tukholman keskustan elävöittämistä. Yleisöäänestyksessä hanke nousi vuoden 2021 rakennushankkeeksi.

16.1. 11:18

Myös Ruotsin pääkaupungissa Tukholmassa huolestuttiin keskustan elinvoimasta. Yksi merkittävä seikka keskustelussa kuitenkin eroaa Helsingin vastaavasta keskustelusta.

Samaan aikaan, kun Helsingissä kinastellaan siitä voidaanko autoilua rajoittaa, naapurimaan pääkaupungissa autoilusta ei tässä yhteydessä juuri keskustella. Siellä ajatuksena on lisätä kävelyn viihtyisyyttä ja esimerkiksi rakentaa keskustaan lisää asuntoja.

Tukholman keskustan elvyttämissuunnitelmassa ei autoja tai pysäköintiä mainita. Voimakkaammin pohdinnassa on se, miten keskustaan saataisiin elämää toimistoajan ulkopuolella.

Vision för City -ohjelman ajatuksena on rakentaa vuoteen 2030 mennessä nykyistä viehättävämpi ja turvallisempi ydinkeskusta.

Nimensä mukaisesti se on visiopaperi, jota on myöhemmin täydennetty tarkemmalla kaavoitusohjelmalla ja monilla rakennushankkeilla.

Cityalue ulottuu päärautatieasemalta Norrmalmin kaupunginosan yli Vanhankaupungin ja Skeppsholmin rannoille. Sinne sijoittuvat myös suomalaisturisteille tutut liikekatu Drottninggatan sekä Sergelin tori.

Projekti sai alkunsa vuonna 2012 siitä havainnosta, että cityalueen turvattomuuteen vaikutti asuntojen vähäisyys. 1960-luvulla suuri osa Norrmalmin eteläisistä asuinkortteleista oli purettu maan tasalle, ja tilalle oli noussut mittavia toimistokolosseja.

”Katukuva ei ollut ilmeeltään kovin viehättävää. Asuntoja oli vähän ja iltaisin kadut olivat autioita”, kuvailee projektipäällikkö Karin Lindgren Gardby lähtötilannetta.

Hän myöntää, että cityn alueelle ei kovin paljon uusia asuntoja mahdu. Toisaalta kiinteistönomistajat ovat ottaneet muutosmahdollisuuden innolla vastaan.

”He ovat viime vuosina kehittäneet katutason liiketiloja. On syntynyt uusia putiikkeja ja paljon uusia ravintoloita. Cityyn on avattu myös useita viehättäviä hotelleja, jotka ovat tuoneet liikettä ja elämää kellon ympäri.”

Tukholman keskustaan on avattu viime vuosina uusia kävelykatuosuuksia. Kaupunki varustaa vuosittain toistakymmentä kesäkatua ja -terassia. Tänä talvena on 13 katua ja toria nimetty talvikaduiksi, ja niille on tuotu talvivalaistusta, kestäviä kasveja ja ylimääräisiä istuimia.

Isohko alue on lohkottu pienempiin osa-alueisiin, joiden kaavoitus- ja rakennusurakat etenevät omaan tahtiinsa. Esimerkiksi Östermalmin vanhan kauppahallin mittava peruskorjaus, Kulturhusetin remontti ja lukuisat uudet kävelykadut ovat jo valmistuneet.

Tukholman päärautatieaseman muodonmuutos on vielä suunnittelupöydällä. Jos ratapihaa saadaan katettua, syntyy uutta rakennusmaata, kalliilla hinnalla tosin.

Kustannuksia on jaettu siten, että kiinteistöjen omistajat ovat vastanneet omista urakoistaan. Esimerkiksi Östermalmin kauppahallin remontti maksoi tukholmalaisille veronmaksajille 120 miljoonaa euroa ja Kulttuuritalon remontti 90 miljoonaa euroa.

Kuluvan vuoden budjetissa Tukholmaa hallitseva poliittinen enemmistö jyvittää kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen infrahankkeisiin 180 miljoonaa euroa.

Päärautatieasemalta kohti Sergelin toria kulkeva Klarabergsgatan muuttui vuonna 2018 joukkoliikenteen ja kävelyn väyläksi. Takavuosina toimistotalojen varjostamalla kadulla kulki vilkas läpiajoliikenne.

Vähemmistössä olevat vasemmistopuolueet moitiskelevat silti, että cityalueen hankkeissa ei rohjeta tehdä radikaaleja päätöksiä, jotka muuttaisivat yksityisautoilun asemaa. Toisaalta budjetissa laajennetaan ympäristövyöhykkeitä, joilla voi ajaa lähinnä vain sähköautoilla.

”Tukholman cityalueelle suuntautuvista matkoista vain 10 prosenttia tehdään henkilöautolla. City on erittäin hyvin saavutettavissa joukkoliikenteellä”, Lindgren Gardby sanoo.

Tukholman saavutettavuus on entisestään parantanut, kun lähijunaliikenteen uusi tunneli ja maanalainen juna-asema cityssä avautuivat 2017. Djurgårdenin raitiolinjaa on jatkettu länteen, ja sen uusi päätepysäkki sijoittuu päärautatieaseman tuntumaan.

Klarabergsgatan on muuttunut autottomaksi, ja sinne on rakennettu raitiokiskojen lisäksi väljät jalkakäytävät ja pyörätiet.

Helsinkiin verrattuna Tukholman keskusta ei pandemian aikanaan hiljentynyt yhtä paljon. Palautuminenkin on ollut nopeaa, mutta Lindberg Gardbyn mukaan maanantaisin ja perjantaisin on havaittavissa hienoista laskua kävijämäärissä, kun ihmiset tekevät etätöitä.

Tukholman määrätietoiseen kaupunkikehityksen ohjelmaan verrattuna Oslon keskustan elävöittämishankkeet ovat samantyyppisiä, mutta uusien asuntojen rakentamista ei koeta niin tärkeäksi.

Oslon kaupunki on muuttanut ranta-alueidensa luonnetta isoilla julkisilla rakennuksilla. Munch-museo avautui runsas vuosi sitten aivan oopperatalon viereen.

Levende Oslo -projektin juuret ulottuvat vuoteen 2005, jolloin vietettiin Norjan ja Ruotsin unionin päättymisen satavuotisjuhlaa. Keskeiset kadut Oslossa kunnostettiin ennen juhlavuotta.

Seuraavana vuonna perustetun projektin tavoitteena on nimensä mukaisesti tehdä ydinkeskusta elävämmäksi ja viehättävämmäksi.

Hanke siis lähti liikkeelle esteettisellä kulmalla. Kadut ja aukiot remontoitiin kestävillä ja kauniilla materiaalivalinnoilla.

Esteettisesti miellyttävän katurakentamisen lisäksi Levende Oslo on osallistunut autottoman keskustan kehittämiseen. Yksityisten kiinteistönomistajien ja liike-elämän kanssa on tehty tiivistä yhteistyötä.

”Näkisin, että Levende Oslo on kyennyt saavuttamaan tavoitteensa, ja olemme olleet eri toimijoita yhdistävä tekijä”, sanoo projektinjohtaja Yngvar Hegrenes.

Asukaspalautteen perusteella ihmiset ovat pandemian jälkeen löytäneet tiensä takaisin Oslon keskustan kauppoihin sekä kulttuuri- ja ravintolapalveluiden pariin. Kävijämäärät ovat pandemiaa edeltäneellä tasolla, kertoo Hegrenes.

Ydinkeskustan rannoille on viime vuosina myös valmistunut isolla rahalla näyttäviä kulttuurilaitoksia Munch-museosta kansallismuseoon. Vuonon perukoilla sijaitsevan Oslon liikenneongelmat helpottuivat jo 20 vuotta sitten, kun Oslofjordin tunneli avautui.

Oslon ydinkeskusta sijoittuu vuonon perukoille. Uusi kansallinen taidemuseo Nasjonalmuseet avautui viime kesänä.

Mitä Helsinki voisi oppia näistä Oslon ja Tukholman keskustaprojekteista?

Helsingin asiantuntijat seuraavat tarkkaavaisesti naapureiden toimia. Kehityspäällikkö Minna Maarttola kaupungin elinkeino-osastolta muistuttaa tosin, että maantieteellisesti Helsinki, Tukholma ja Oslo eroavat toisistaan melko paljon.

Tukholman cityalue on tiiviiden asuinalueiden ympäröimä, ja ihmiset pääsevät helposti kaupungin ytimeen jollei pyöräillen niin sitten joukkoliikenteen avulla. Helsingin ydinkeskusta sijaitsee mereen kurkottavalla niemellä, ja sinne pitää tulla varta vasten.

Toinen olennainen ero on raha. Tukholmaan olisi koko ajan sijoittumassa enemmän toimistoja, työpaikkoja ja yrityksiä kuin siellä on tilaa. Myös Tukholman kaupunki on ohjannut melko lailla varoja kaupunkikuvan muutoksiin.

”Öljymaa Norja on varakas, ja se näkyy Oslossakin”, Maarttola sanoo.

Entä miten keskustelu keskustan elävöittämisestä Helsingissä on kääntynyt usein keskusteluksi autoilusta?

”Se johtunee siitä, että meillä kävelykeskustan kehittäminen on usein lähtenyt liikennesuunnittelukärjellä. Kun esityksenä on, että otetaan Espalta kaista pois, keskustelu elinvoimasta ohjautuu helposti väärille urille”, Maarttola huomauttaa.

Hän näkee, että keskusteluun tarvitaan käyttäjälähtöinen näkökulma, sillä keskustan vetovoima ei kasva yhdellä rakennuksella. Valotaidetapahtuma Luxin kaltaiset vetonaulat ja moninaiset tapahtumat saavat ihmiset liikkeelle.

Vastaukseksi Helsingin keskustan elävöittämiseen on tarjottu Tukholman tapaan myös asuntojen kunnostamista esimerkiksi toimistotiloista, mutta silloin kaupungin pitäisi varautua tarjoamaan lisää päiväkoti- ja koulupaikkoja.

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat