Vartijoiden koulutuksessa tutustutaan voimakeinoihin kuuden tunnin ajan

Vartijat opiskelevat kuusi tuntia voimankäytön perusteita, tästä fyysistä harjoittelua on kaksi tuntia.

Avarn Securityn järjestyksenvalvojia koskevat rikosepäilyt tulivat ilmi joulukuussa 2022. Tällä hetkellä eri rikoksista epäillään yhdeksää henkilöä.

9.1. 15:56

Fyysisen voimankäytön perusteita opiskellaan vartijoiden peruskoulutuksessa vähintään kuusi oppituntia. Siitä fyysiseen harjoitteluun on varattu kaksi tuntia.

”Muutaman tunnin koulutus voimakeinojen käyttämiseen on melko vähän. Siinä ajassa ei opi pelaamaan koripalloa, mutta muutaman tunnin käytännön harjoittelun jälkeen pitäisi pystyä puuttumaan voimakeinoin ihmisen perusoikeuksiin”, Santeri Kauppi sanoo.

Hän painottaa, että tämän koulutuksen jälkeen opiskelijan pitäisi pystyä toimimaan voimankäyttötilanteissa lain edellyttämällä tavalla.

Kauppi on ammatillinen opettaja sekä Poliisihallituksen hyväksymä voimankäyttö- ja järjestyksenvalvojakouluttaja. Hän työskentelee myös asiantuntijana yksityisellä turvallisuusalalla.

Fyysisen voimankäytön perusteet ovat osa vartijan peruskoulutusta. Se kestää 120 oppituntia. Sen lisäksi on 40 oppituntia kestävä järjestyksenvalvojan peruskurssi. Kumpaankaan ei ole soveltuvuuskokeita.

Nämä koulutukset ovat minimivaatimus niin sanotun PRJV:n koulutukselle. Tällä koulutuksella pääsee työskentelemään järjestyksenvalvojana esimerkiksi julkiseen liikenteeseen, asemille, kauppakeskuksiin ja terveydenhuollon palveluihin.

PRJV:tä kutsutaan myös pora-järjestyksenvalvonnaksi. Kyseessä on poliisin ja rajavartioston avuksi asetettu erityinen järjestyksenvalvonta, jota turvallisuusalan elinkeinoluvan omaavat yritykset järjestävät.

Tällaisista pora-järjestyksenvalvojista oli kyse Avarn Securityn työntekijöihin liittyvässä rikoskokonaisuudessa, jota ryhdyttiin tutkimaan joulukuussa.

Vartijan peruskoulutuksen ovat todennäköisesti saaneet myös ne vartijat, jotka olivat osallisena naisen kuolemaan päättyneessä kiinniottotilanteessa espoolaisessa ostoskeskuksessa.

Koulutuksen sisältö määritellään laissa.

Vartijan peruskoulutuksessa perehdytään muun muassa 32 oppitunnin verran ”vartijan toimintaan ja tilannehallintaan”. Tämä osuus sisältää ennaltaehkäisyn ja toiminnan erilaisissa ongelma- ja konfliktitilanteissa.

Luentojen lisäksi tehdään käytännön harjoituksia.

”Esimerkiksi asiakaspalveluharjoituksia, joissa pitää puhuttaa hyökkäävästi käyttäytyvää ihmistä”, Kauppi kuvailee.

Sen lisäksi vartijan peruskoulutuksessa käydään läpi muun muassa lainsäädäntöä, työturvallisuutta, hätäensiapua ja vartijan toimivaltuuksia.

Vartijan peruskoulutuksen fyysisen voimankäytön perusteiden päälle tulee eri voimankäyttövälineiden koulutukset; esimerkiksi teleskooppipatukan tai kaasusumuttimen käyttöä opetellaan vähintään viisi oppituntia.

Vartijan koulutuksen lopussa suoritetaan loppukoe. Kokeessa on 40 monivalinta­kysymystä ja 12 esseekysymystä. Päästäkseen läpi on saavutettava vähintään 60 prosenttia kokeen enimmäispistemäärästä.

”Kokeessa kysytään varsin yksityiskohtaisesti esimerkiksi lakipykäliä, toisaalta on syvällisempiä kysymyksiä esimerkiksi rikosoikeudellisesta virkavastuusta. Jos näitä asioita ei osaa, se tulee kyllä kokeessa ilmi”, Kauppi sanoo.

Vartijakorttia voi hakea poliisilta kun koulutus on suoritettu hyväksytysti.

Koulutuksen lisäksi hakijalta vaaditaan täysi-ikäisyyttä. Poliisilaitos arvioi myös hakijan edellytykset rehellisyyden, luotettavuuden ja henkilökohtaisten ominaisuuksien osalta.

Poliisitarkastaja Jani Hämäläinen Poliisihallituksesta kertoo, että hakijoiden taustat selvitetään pääasiassa poliisin omista rekistereistä.

Koska sekä vartijakorttia että järjestyksenvalvojakorttia voi hakea sähköisesti, ei hakijoita juuri arvioida enää henkilökohtaisesti tapaamalla.

Toisinaan Hämäläisen mukaan herää kysymys esimerkiksi hakijan kielitaidosta tai muusta seikasta, jota tulisi arvioida henkilökohtaisesti. Silloin hänet saatetaan kutsua poliisilaitokselle käymään.

Kyse on Hämäläisen mukaan kuitenkin toimenpiteestä, joka on nykyisin käytössä aiempaa harvemmin – suurin osa hakijoista saa vartija- tai järjestyksenvalvojakortin käymättä itse poliisilaitoksella.

Vuonna 2022 Helsingin poliisilaitos myönsi tammi-marraskuun aikana yhteensä 2 831 lupaa vartijoille ja järjestyksenvalvojille. Kielteisiä päätöksiä tehtiin yhteensä 30 kappaletta.

Teleskooppipampun sekä kaasun käyttäminen vaatii erillisen koulutuksen.

Turvallisuusalan noin kolme vuotta kestävään tutkintoon liittyvistä pääsykokeista on luovuttu useissa oppilaitoksissa.

Kun Kauppi itse haki opiskelemaan alaa, hänestä tehtiin suppea turvallisuusselvitys. Sen lisäksi pääsykokeessa oli haastattelu sekä psykologinen testi.

Nyt tutkintokoulutukseen tullaan pääasiassa yhteishaun kautta, ilman soveltuvuus­arviointia.

Myöskään pelkälle järjestyksenvalvojakurssille tai vartijan peruskoulutukseen hakeutuvan soveltuvuutta ei arvioida.

Muun muassa terveydenhoito- ja kasvatusalalla käytettävää sora-lainsäädäntöä sovelletaan myös turvallisuusalan tutkintoon. Se antaa koulutuksen järjestäjälle mahdollisuuden puuttua mahdollisesti alalle sopimattoman henkilön opiskeluun. Kouluttaja voi vaatia esimerkiksi rikosrekisteriotteen esittämistä.

Tutkintokoulutukseen hakeutuvien ikähaitari on Kaupin mukaan laaja: Nuorimmat ovat 16-vuotiaita, vanhimmat kuusikymppisiä. Keski-ikä on Kaupin mukaan kahden­kymmenen ikävuoden vaiheilla, ja monella toiveena päästä tulevaisuudessa poliisikouluun.

Turvallisuusalan tutkinnon voi suorittaa lähes kokonaan työelämässä, mutta myös lähiopetuksessa suoritettavaan tutkintoon voidaan sisällyttää työharjoittelu.

Sen sijaan vartija- ja järjestyksenvalvontakortin suorittajat saattavat päätyä työskentelemään itsenäisesti vain muutaman päivän perehdytyksen jälkeen.

”Silloin pitää toivoa, että pääset ensin jonkun kokeneen, hyväksi työntekijäksi todetun ihmisen hoiviin ensin”, Santeri Kauppi toteaa.

Kaupin mukaan tutkintokoulutuksessa pyritään käymään läpi kaikki mahdolliset tilanteet, joihin arkityössä kohtaa, mutta työssä kohdatut tilanteet saattavat silti olla haastavia etenkin nuorimmille.

”Karu totuus on, että yksityisellä turva-alalla työntekijöiden keski-ikä on melko matala. Nuoret ihmiset joutuvat usein puuttumaan vanhempien ihmisten toimintaan”, Kauppi tiivistää.

Kaupin mukaan olisi tärkeää, että alalla täysipäiväisesti työllistyvillä olisi pelkkää vartija- tai järjestyksenvalvojakorttia pidempi koulutus.

Alalla työskentelevien koulutustaustasta ei ole saatavilla tarkkoja tilastoja, Kauppi kertoo. Hänen karkea arvionsa on, että vartijana tai pora-järjestyksenvalvojana työskentelevistä noin puolella on suoritettuna ammatillinen tutkinto.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat