Asiantuntijat: Järjestyksen­valvojien väärin­käytöksiä jää piiloon, koska niitä kohdistetaan heikossa asemassa oleviin

Kuutta Helsingin seudulla työskentelevää järjestyksenvalvojaa epäillään laajasta pahoinpitelykokonaisuudesta. Asiantuntijoiden mukaan väärinkäytöksiä jää myös piiloon, koska niitä kohdistuu heikommassa asemassa oleviin ihmisiin.

Ihmiset eivät välttämättä lähde kovin helposti ilmoittamaan ikävistä kokemuksistaan vartijoiden ja järjestyksenvalvojien kanssa.

27.12.2022 17:31 | Päivitetty 27.12.2022 18:01

Järjestyksenvalvojien ylimitoitettu voimankäyttö saattaa jäädä Suomessa piiloon viranomaisilta. Tähän suuntaan osoittaa sekä tutkimusnäyttö että kokemus Helsingin kaduilta.

Turun yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa työskentelevä yliopistonlehtori Elsa Saarikkomäki kertoo, että tutkimusnäytön mukaan heikommassa asemassa olevat ihmiset eivät välttämättä lähde kovin helposti ilmoittamaan ikävistä kokemuksistaan vartijoiden ja järjestyksenvalvojien kanssa.

Saarikkomäki on tutkinut erityisesti nuorten kokemuksia yksityisistä turvallisuusalan toimijoista.

”Nuorilla on ollut voimakas kokemus siitä, että heidän kokemuksiaan ei otettaisi vakavasti. He ovat epäilleet, ettei heitä uskottaisi”, Saarikkomäki kertoo.

Myös asunnottomien ja päihteidenkäyttäjien kokemat väärinkäytökset saattavat jäädä ilmoittamatta. Näin sanoo Robert Koski Helsingin Diakonissalaitokselta. Koski työskentelee projektipäällikkönä jalkautuvaa päihdetyötä tekevässä Tukialus-projektissa.

“Päihdekulttuuriin kuuluu, ettei asioita monestakaan syystä haluta viedä eteenpäin, vaikka joissakin tapauksissa siihen olisi aihetta.”

Diakonissalaitoksen asiakkailla on Kosken mukaan paljon kohtaamisia vartijoiden ja virkavallan kanssa.

“Sinne mahtuu positiivisia kokemuksia, mutta myös paljon kokemuksia, jotka he kokevat epäoikeudenmukaisiksi ja negatiivisiksi”, Koski sanoo.

Itä-Uudenmaan poliisi tiedotti maanantaina laajasta pahoinpitely­kokonaisuudesta, jossa epäiltynä on tällä hetkellä kuusi järjestyksenvalvojana työskentelevää henkilöä. Epäillyt työskentelevät suuressa Avarn Security -nimisessä turvallisuusalan yrityksessä.

Lue lisää: Poliisi vaatii pidätettyjen järjestyksen­valvojien vangitsemista

Lue lisää: Toimitusjohtaja vahvistaa: Pahoinpitelyistä ja alistamisesta epäillyt järjestyksenvalvojat töissä alan suuryrityksellä

Rikoksista epäillyt ovat kuvanneet tekoja. Tallenteilta paljastuu väkivaltaa, alistamista sekä nöyryyttämistä. Uhrien henkilöllisyydet eivät ole poliisin tiedossa. Myöskään se, yhdistääkö uhreja jokin asia, on edelleen hämärän peitossa.

Poliisin tietojen mukaan uhreihin kuuluu sekä nuoria että vanhempia henkilöitä. Myöskään ihonväri ei vaikuta olleen peruste uhriksi joutumiselle.

Saarikkomäki kertoo, että tutkimukseen haastatellut nuoret kuvasivat kohtaamisiaan vartijoiden kanssa pelottaviksi. Tilanteet koettiin usein myös epäoikeudenmukaisiksi.

”Kun nuorille puhutaan halveksuvasti tai käytetään rasistisia termejä näissä tilanteissa, ne rapauttavat luottamusta viranomaisiin”, Saarikkomäki tiivistää.

Osa haastatelluista nuorista kertoi tulleensa pahoinpidellyiksi. Eräs haastatteluun osallistunut kertoi esimerkiksi järjestyksenvalvojan heittäneen hänet alas portaita.

”Haastatteluissa mainittiin usein epäammattimaisuus.”

Vartijoiden ja järjestyksenvalvojien käyttämä väkivalta ei nouse uutisaiheeksi nyt ensimmäistä kertaa.

Saarikkomäen tutkimuksessa nuoret kokivat, että vuorovaikutus poliisin kanssa sujui paremmin kuin turvallisuusyritysten työntekijöiden kanssa.

”Haastatteluissa mainittiin usein epäammattimaisuus. Nuorten mukaan vartijat ja järjestyksenvalvojat provosoituivat helpommin”, Saarikkomäki kertoo.

Saarikkomäen mukaan monet näkivät syyn olevan myös lyhyessä koulutuksessa.

Esimerkiksi järjestyksenvalvojan peruskurssi kestää 40 tuntia. Luentomuotoiseen koulutukseen sisältyy käytännön harjoituksia.

Koulutuksissa käydään läpi muun muassa lainsäädäntöä, aggressiivisen henkilön kohtaamista, hätäensiapua sekä voimankäyttö­välineiden hallintaa.

Kurssin suorituksen jälkeen on mahdollista hakea poliisilta hyväksyntää järjestyksenvalvojaksi.

HS kävi vuonna 2019 läpi järjestyksenvalvojien rikostuomioita. Selvityksessä kävi ilmi, että edes tuomio murhan yrityksestä ei ollut vienyt järjestyksenvalvojalta lupaa harjoittaa ammattiaan.

Lue lisää: Poliisi ei aina peru järjestyksenvalvojan lupaa rikoksista huolimatta – edes murhan yritys ei vienyt lupaa

Osa järjestyksenvalvojista oli saanut luvan, vaikka oikeus oli jo aikaisemmin tuominnut heidät esimerkiksi väkivaltarikoksista. Osan lupa pysyi voimassa tuoreesta tuomiosta huolimatta.

Selvityksessä käytiin läpi järjestyksenvalvojien kaikki tuomiot, ei vain työtehtävistä tulleita tuomioita. Keskimäärin järjestyksenvalvojat ovat saaneet rikossyytteitä yhtä usein kuin muu väestö.

Kysymys siitä, valvotaanko järjestyksenvalvojien toimia riittävästi, on hyvin oleellinen ainakin kahdesta syystä.

Ensinnäkin ilmiön mittakaava on suuri. Järjestyksenvalvojia on kaikkialla. He seisovat portsareina baarien ovilla ja pitävät asiakkaita silmällä viihde- ja urheilutapahtumissa. Yksityisellä turvallisuusalalla lupia on voimassa kymmeniä tuhansia.

Toiseksi toisin kuin monilla muilla aloilla, järjestyksenvalvojilla on ammatissaan lupa käyttää voimaa. Voimankäyttölupa asettaa poikkeuksellisen vaatimuksen järjestyksenvalvojina toimivien omalle harkinnalle.

Luvat järjestyksenvalvojille myöntää poliisilaitos. Se voi evätä tai peruuttaa luvan, jos henkilö ei enää täytä luvan edellytyksiä.

Poliisin mukaan jo vakavien rikosepäilyjen pitäisi johtaa siihen, että järjestyksen­valvonta­kortti joutuu hyllylle. HS:n selvitys osoitti kuitenkin, että järjestelmässä on aukkoja, jotka liittyvä muun muassa siihen, että lupia tarkastetaan hyvin harvoin.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat