Järjestyksenvalvojat ovat käyttäneet väkivaltaa työtehtävissä usein. Näin kuvaavat näkemäänsä kaksi HS:n haastattelemaa Avarn Security -nimisen turvallisuusalan suuryrityksen entistä järjestyksenvalvojaa.
Poliisi epäilee kuutta yrityksen työntekijää laajasta pahoinpitelyvyyhdistä. Poliisin mukaan järjestyksenvalvojat ovat kuljettaneet heidän työtehtävillään kohtaamiaan henkilöitä suojaisampaan paikkaan juna-asemien läheisyydessä. Tämän jälkeen henkilöt on pahoinpidelty ja teot on videoitu.
Avarn Security kertoi keskiviikkona päättäneensä kyseisten työntekijöiden työsuhteet.
HS:n haastattelemien yrityksen entisten työntekijöiden mukaan ongelmat yrityksen sisällä ovat julkitulleita tapauksia laajempia.
Kumpikaan haastatelluista järjestyksenvalvojista ei enää ole työssä yrityksessä.
Haastateltavat on haastateltu erikseen ja he eivät tiedä toistensa puheista. Tästä huolimatta he kuvaavat järjestyksenvalvojan arkea pääradan varrella hyvin samantyylisesti. Kumpikin on työskennellyt viime vuosina myös Tikkurilan yksikössä.
Työntekijät esiintyvät jutussa nimettöminä, koska he pelkäävät aiheesta julkisuudessa puhumisen aiheuttavan heille vaikeuksia. HS on nähnyt todisteet molempien työsuhteista.
Kumpikin haastateltu kertoo nähneensä useita tilanteita, joissa väkivaltaa on käytetty ylimitoitetussa suhteessa tilanteeseen nähden. Haastateltujen käsityksen mukaan väkivallan uhriksi joutuvia ei sinänsä yhdistä mikään yksittäinen tekijä. Uhriksi on haastateltujen mukaan voinut joutua hyvin monenlaisista syistä.
Väkivallassa on käytetty apuvälineinä usein muun muassa teleskooppipamppuja ja kaasua. Molemmat työntekijät ovat sitä mieltä, että ainakin yrityksen työnjohdon on pakko tietää, että tällaisia tapahtumia on ollut.
Haastateltujen havaintojen mukaan osa työntekijöistä on kuvannut tilanteita kännykkäkameroilla, mutta käytössä on myös ollut haalarikameroita. Yrityksen virallinen ohjeistus kieltää haalarikamerat, mutta kieltoa ei lähteiden mukaan valvota työssä. Järjestyksenvalvojat ovat ostaneet haalarikameroita itse. Ne eivät siis ole haastateltavien mukaan yrityksen hankkimia.
Molempien haastateltujen mukaan joillain järjestyksenvalvojista on ollut pikaviestisovelluksessa ylläpidettävä viestiketju, jossa jaetaan työtehtävissä kuvattuja videoita.
Haastateltujen mukaan järjestyksenvalvojilla on yrityksen sisällä hokema ”mies tekee, mies vastaa”. Tällä viitataan siihen, että kollegoiden tekemisistä ei kerrota eteenpäin.
Myös Avarn Securityn esihenkilötasolla työskentelevien henkilöiden väkivallankäyttöä on jo aiemmin tutkittu poliisivoimin. Tikkurilan yksikössä pahoinpitelyjen tapahtuma-aikana työskennellyt esihenkilö on ollut itse kolmesti syytteessä työajalla tapahtuneesta pahoinpitelystä. Kaikki syytteet on hylätty näytön puutteessa.
Kyseinen esihenkilö kieltäytyy kommentoimasta esitettyjä väitteitä HS:lle. Kysyttäessä, työskenteleekö hän yhä esihenkilönä Tikkurilassa, hän vastaa kieltävästi.
Myös kyseisen esihenkilön omalla esihenkilöllä on HS:n selvityksen mukaan ollut työurallaan väkivaltaan liittyviä epäselvyyksiä. Kyseinen yrityksen keskijohtoon kuuluva esihenkilö on työskennellyt itsekin aiemmin järjestyksenvalvojana yrityksessä.
Mies sai syksyllä 2020 syytteen pahoinpitelystä. Syytteen mukaan järjestyksenvalvojana työskennellyt mies oli tehnyt ruumiillista väkivaltaa naiselle heittämällä tämän maahan Helsingin rautatientorilla.
Toisen syytekohdan mukaan mies oli vartijakumppaninsa kanssa myös tönäissyt naista voimakkaasti siten, että nainen oli kaatunut selälleen maahan. Valvontakameraan oli lisäksi tallentunut tapahtuma, jossa kaksikko oli tönäissyt tuntemattomaksi jäänyttä henkilöä voimakkaasti siten, että tämä oli kaatunut selälleen maahan.
Vartijakaksikko pääsi naisen kanssa sovintoon ennen pääkäsittelyn aloittamista. Nykyisin Avarnin esihenkilönä työskentelevä mies maksoi naiselle kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta 422 euroa sekä oikeudenkäyntikuluja tuhat euroa.
Miestä vastaan on nostettu aiemmin myös syyte tuntemattoman henkilön pahoinpitelystä. Syyte ei kuitenkaan edennyt tuomioon asti. HS ei tavoittanut miestä kommentoimaan asiaa.
Jutussa mainitut esihenkilöt eivät ole poliisin nimeämien epäiltyjen joukossa. On selvää, että järjestyksenvalvojat joutuvat työtehtävissään myös itse usein väkivallan kohteiksi.
Rikoksista epäillyt järjestyksenvalvojat työskentelevät suuressa turvallisuusalan yrityksessä.
Avarn Securityn toimitusjohtaja Niclas Sacklén sanoo väitteiden kuulostavan uskomattomilta. Ne eivät hänestä pidä paikkaansa. Sacklén toteaa, että väitteitä on vaikeaa kommentoida, koska hän ei tiedä haastateltujen henkilöllisyyttä.
Sacklénin mukaan haalarikamerat on virallisesti ja kirjallisesti kielletty yrityksessä.
Yksittäisten työntekijöiden taustoja Sacklén ei kommentoi. Hän kertoo yrityksen luottavan viranomaisten tekemään selvitykseen työntekijöiden nuhteettomuudesta.
Järjestyksenvalvojan tehtävissä voi toimia poliisin hyväksymä nuhteeton 18 vuotta täyttänyt henkilö, joka on suorittanut hyväksytysti järjestyksenvalvojan peruskurssin. Yleisillä paikoilla, esimerkiksi julkisessa liikenteessä tai kauppakeskuksessa, toimivien järjestyksenvalvojien on täytynyt suorittaa myös vartijan peruskurssi sekä erilliset voimankäyttökoulutukset.
Viranomaistyön lisäksi Avarn Securityllä tehdään Sacklénin mukaan sisäistä valvontaa osana normaalia esimiestyötä. Toki seuraamme saamaamme palautetta henkilöstömme toiminnasta, Sacklén sanoo. Epäkohdista voi kertoa yrityksen johdolle Sacklénin mukaan muun muassa anonyymin palautekanavan kautta.
Oikaisu 29.12. kello 8.00: Järjestyksenvalvojat ovat pahoinpidelleet ja videoineet uhreja, eivät vain kuvanneet ja videoineet kuten jutussa ensin kerrottiin. Sen lisäksi tarkennettu julkisilla paikoilla toimivien järjestyksenvalvojien koulutusvaatimuksia.