Viides järjestyksen­valvoja vangittiin pahoinpitely­vyyhdessä – Kolme keskeistä kysymystä yhä auki

Itä-Uudenmaan käräjäoikeus käsittelee torstaina kolmen järjestyksenvalvojan vangitsemista. Kolme pahoinpitelyistä epäiltyä vangittiin jo keskiviikkona. Pahoinpitelyvyyhdissä on auki ainakin kolme keskeistä kysymystä.

Poliisi epäilee kuutta järjestyksenvalvojaa pahoinpitelyistä.

29.12.2022 10:46 | Päivitetty 29.12.2022 16:01

Itä-Uudenmaan käräjäoikeus on vanginnut torstaina kaksi järjestyksenvalvojaa joulun jälkeen julki tulleeseen pahoinpitelyvyyhteen liittyen. Miehet ovat syntyneet vuosina 2001 ja 1991.

Yksi vangitsemismääräyksistä peruttiin tutkinnanjohtajan pyynnöstä. Mies on kuitenkin yhä epäiltynä.

Poliisi epäilee yhteensä kuutta yhtiön työntekijää pahoinpitelyvyyhdessä. Poliisin mukaan järjestyksenvalvojat ovat kuljettaneet työtehtävillään kohtaamiaan henkilöitä suojaisiin paikkoihin juna-asemien läheisyydessä, minkä jälkeen henkilöt on pahoinpidelty ja teot on videoitu.

Kolme järjestyksenvalvojaa vangittiin jo keskiviikkona. Poliisilla on hallussaan videomateriaalia pahoinpitelyistä. Epäillyillä ei ole HS:n tietojen mukaan rikostaustaa.

Avarn Security kertoi keskiviikkona päättäneensä pahoinpitelyistä epäiltyjen järjestyksenvalvojien työsuhteet.

Tapauksessa on edelleen auki ainakin kolme keskeistä kysymystä.

Mikä oli tekojen motiivi?

Poliisi etsii edelleen tekojen uhreja. Poliisin kuvausten perusteella ei ole selvää, yhdistääkö uhreja jokin tietty asia.

HS haastatteli keskiviikkona Avarn Securityn entisiä järjestyksenvalvojia. He kertoivat, että jotkut järjestyksenvalvojat käyttivät väkivaltaa usein. Haastateltujen näkemyksen mukaan uhrit valikoituivat heidän näkemänsä perusteella melko sattumanvaraisesti. Syitä pahoinpitelyn kohteeksi joutumiseen saattoi olla siis useita.

Entiset työntekijät puhuivat näkemästään yleisesti, eivät pelkästään nyt epäillyistä järjestyksenvalvojista. Haastateltujen näkemyksen mukaan väkivaltaongelmat yrityksen sisällä ovat laajempia kuin mitä julkisuuteen on poliisin kautta tullut.

Yrityksen johto kiisti asian HS:lle.

Törkeästä pahoinpitelystä epäilty järjestyksenvalvoja peitti kasvonsa vangitsemisoikeudenkäynnissä.

Onko yritys pyrkinyt estämään liiallista voimankäyttöä riittävästi?

HS:n haastattelemien entisten työntekijöiden mukaan jotkut järjestyksenvalvojat käyttivät väkivaltaa niin usein, että yrityksen työnjohdon olisi pitänyt toimia asiassa jo aiemmin. Avarn Securityn toimitusjohtaja on kieltänyt, että väkivallankäyttö olisi ollut yrityksen tiedossa. Toimitusjohtaja sanoi HS:lle pitävänsä väitteitä uskomattomina.

Ainakin kahta yrityksen työnjohtoasemassa olevaa henkilöä on HS:n selvityksen mukaan epäilty useita kertoja väkivallan käyttämisestä työtehtävissä.

Keskeisessä asemassa radan varren valvonnassa toimiva esihenkilö on esimerkiksi ollut pahoinpitelysyytteessä. Asia sovittiin kuitenkin asianomistajan kanssa ennen oikeuden pääkäsittelyn aloittamista. Nykyisin Avarnin esihenkilönä työskentelevä mies maksoi uhrille kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta 422 euroa sekä oikeudenkäyntikuluja tuhat euroa.

Järjestyksenvalvojien väkivallankäyttöepäilyistä puhuttaessa on kuitenkin otettava huomioon myös työn luonne. Järjestyksenvalvojan työtä tekevät joutuvat jatkuvasti haastaviin tilanteisiin, joissa he itsekin ovat väkivallan tai sen uhan kohteina. Järjestyksenvalvojilla on oikeus käyttää työtehtävien niin vaatiessa voimaa, jos tämä on perusteltavissa. Nyt julkitulleissa tapauksissa näyttää kuitenkin selvältä, että valtuudet on ylitetty räikeästi.

Valvotaanko järjestyksenvalvojia Suomessa tarpeeksi?

Yksittäistä yritystä koskevia tapauksia laajempi kysymys on se, valvotaanko järjestyksenvalvojia Suomessa tarpeeksi.

Järjestyksenvalvojan tehtävissä voi toimia poliisin hyväksymä nuhteeton 18 vuotta täyttänyt henkilö, joka on suorittanut hyväksytysti järjestyksenvalvojan peruskurssin. Yleisillä paikoilla, esimerkiksi julkisessa liikenteessä tai kauppakeskuksessa, toimivien järjestyksenvalvojien on täytynyt suorittaa myös vartijan peruskurssi sekä erilliset voimankäyttökoulutukset.

Silti esimerkiksi 2000-luvulla tapauksia joissa järjestyksenvalvoja tai vartija on käyttänyt ylimitoitettua väkivaltaa on tullut ilmi lukuisia. Asia on merkittävä, koska järjestyksenvalvonta on niin keskeinen osa yhteiskunnan toimintaa. Järjestyksenvalvojia on kaikkialla. He seisovat portsareina baarien ovilla ja pitävät asiakkaita silmällä viihde- ja urheilutapahtumissa. Yksityisellä turvallisuusalalla lupia on voimassa kymmeniä tuhansia.

Toisin kuin monilla muilla aloilla, järjestyksenvalvojilla on ammatissaan lupa käyttää voimaa. Voimankäyttölupa asettaa poikkeuksellisen vaatimuksen järjestyksenvalvojina toimivien omalle harkinnalle.

Poliisi muistutti torstaina, että yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain mukaan vartijaksi hyväksyminen tulee peruuttaa kokonaan tai määräajaksi, jos vartija ei enää täytä laissa säädettyjä edellytyksiä. Näin on esimerkiksi silloin, kun vartija on tuomittu vakavasta rikoksesta tai hänen todetaan muuten olevan sopimaton tehtäväänsä.

HS:n vuonna 2019 tekemän selvityksen mukaan järjestyksenvalvojien lupia tarkastetaan kuitenkin jälkikäteen niin harvoin, että monet vakavistakin rikoksista tuomitut ovat saaneet käytännössä jatkaa tehtävissään.

Lue lisää: Poliisi ei aina peru järjestyksenvalvojan lupaa rikoksista huolimatta – edes murhan yritys ei vienyt lupaa

Oikaisu 29. joulukuuta kello 13.34: Torstaina käsitellään kahden järjestyksenvalvojan vangitsemista. Jutussa luki ensin, että käsittelyitä olisi kolme.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat