Helsingin seudun juna-asemia, niiden ympäristöä ja niiden välillä liikkuvia junia on valvonut useita Avarn Securityn järjestyksenvalvojia, joilla on lainvoimaisia väkivaltarikostuomioita.
Avarn Security on turvallisuusalan suuryritys, joka vastaa Helsingin seudun asemien valvonnasta. Poliisi kertoi tapaninpäivänä epäilevänsä kuutta yrityksen järjestyksenvalvojaa laajasta pahoinpitelyvyyhdestä.
Poliisin mukaan järjestyksenvalvojat ovat kuljettaneet heidän työtehtävillään kohtaamiaan henkilöitä suojaisampaan paikkaan juna-asemien läheisyydessä. Tämän jälkeen henkilöt on pahoinpidelty ja teot on videoitu.
Nyt epäiltynä olevilla järjestyksenvalvojilla ei ole HS:n tietojen mukaan aiempaa rikostaustaa.
Heidän kollegoillaan sellaista HS:n selvityksen mukaan kuitenkin on.
Avarn Securityn entiset työntekijät kertoivat HS:lle keskiviikkona, että väkivaltaan liittyvät ongelmat yrityksessä ovat nyt julkitulleita epäilyjä laajempia.
Yrityksen toimitusjohtaja Niclas Sacklén kiisti asian HS:n haastattelussa.
HS:n selvityksen perusteella ainakin viidellä Helsingin seudun juna-asemia valvoneella Avarn Securityn palkkalistoilla olleella vartijalla on lainvoimainen väkivaltarikostuomio.
Lainvoimaisista tuomioista kaksi on saatu työtehtävissä käytetystä väkivallasta ja kolme työajan ulkopuolella käytetystä väkivallasta. Yksi tapauksista liittyy esimerkiksi toistuviin perheväkivaltatilanteisiin. Järjestyksenvalvojat ovat tapauksesta riippuen joko palkattu Avarn Securitylle tuomion jälkeen tai saaneet jatkaa järjestyksenvalvojan tehtävässä väkivaltarikostuomiosta riippumatta.
Lainvoimaisten väkivaltarikostuomioiden lisäksi Helsingin seudun juna-asemia on valvonut lukuisia Avarn Securityn järjestyksenvalvojia, jotka ovat saaneet väkivaltarikossyytteitä.
Osa syytteistä on hylätty oikeudessa, osa sovittu rahalla oikeussalin ulkopuolella. Osa syytteistä on vasta käsittelyssä. Selvityksessä käytiin läpi syytteitä, jotka on nostettu vuoden 2010 jälkeen.
Yksi tuoreimmista tuomioista on annettu joulukuussa 2022. Vuonna 1994 syntynyt mies tuomittiin käräjäoikeudessa sakkorangaistukseen pahoinpitelystä, joka tapahtui miehen työajalla. Tuomio ei ole lainvoimainen.
Rikos tapahtui Vantaalla vuonna 2021. Tilanne ei tapahtunut järjestyksenvalvojan toimialueella. Esitutkinnassa oli käytetty todisteena Avarnin tapahtumailmoitusta.
Uhri oli maalaamassa väliaikaista vaneriaitaa työmaan läheisyydessä. Uhrilla oli omien sanojensa mukaan tähän lupa.
Paikalle tullut järjestyksenvalvoja kaatoi uhrin maahan ja raudoitti tämän. Järjestyksenvalvojan kuvaamalta videotallenteelta käy ilmi, että hän ei varoita uhria voimakeinojen käytöstä ja käyttää voimaa silloinkin, kun uhri makaa jo passiivisena maassa.
Uhri kertoi järjestyksenvalvojan toiminnan aiheuttaneen hänelle muun muassa kuntoutusta vaativan polvivamman. Käräjäoikeuden mukaan miehen käyttämiä voimakeinoja ei voi pitää tarpeellisina ja puolustettavina kaikki olosuhteet huomioon ottaen.
Samalla järjestyksenvalvojalla on myös aiempi käräjäoikeuden tuomio työtehtävissä tapahtuneesta pahoinpitelystä ja hätävarjelun liioittelusta. Rikos tapahtui tammikuussa 2021.
Aggressiivista henkilöä poistettaessa mies oli potkaissut tätä vatsaan. Mies oli myös sumuttanut useaan otteeseen kaasua uhrin kasvoille ja tehostanut kaasun vaikutusta hieromalla lunta tämän naamaan.
Kun sivullinen henkilö pyysi järjestyksenvalvojaa lopettamaan kaasuttamisen, järjestyksenvalvoja kaasutti myös häntä. Myös aggressiivisesti tapahtumien alkutilanteessa käyttäytynyt taltutettu henkilö sai tuomion.
Tapausta käsitellään hovioikeudessa ensi vuonna.
Samalla miehellä on myös kolmas pahoinpitelysyyte vireillä. Tapausta käsitellään tulevaisuudessa käräjäoikeudessa.
HS ei ole pystynyt varmistamaan, onko kyseisen järjestyksenvalvojan työsuhde purettu.
Myös Ilta-Sanomat julkaisi torstaina oman selvityksensä oikeuskäsittelyyn päätyneistä Avarn-yhtiön järjestyksenvalvojien pahoinpitelysyytteistä. IS löysi Helsingin hovioikeudesta kolme pahoinpitelyjuttua, joista yksi päätyi langettavaan tuomioon.
Avarn Securityn toimitusjohtaja Niclas Sacklén kommentoi HS:n selvitystä sähköpostitse.
Yksittäisiin tapahtumiin hän ei ota kantaa, mutta tuomitsee kaiken epäammattimaisen käytöksen. Yrityksessä on käynnistetty sisäinen tutkinta poliisin tapaninpäivänä julkituomien tapausten johdosta.
Järjestyksenvalvojat joutuvat myös itse usein ammattinsa vuoksi uhkaaviin tilanteisiin. Kun järjestyksenvalvojia on syytetty väkivallasta työaikana, on osassa tapauksia väkivaltarikossyytteen saanut myös henkilö, jota järjestyksenvalvoja on pahoinpidellyt.
HS:n selvitys kertoo, että Avarn Security on ollut vuosikausia tietoinen työntekijöihinsä kohdistuneista rikosepäilyistä.
Yhtiön tietoisuus käy ilmi oikeuden pöytäkirjoista. Yritystä on kuultu useammassa sen työntekijää koskevassa oikeuskäsittelyssä. Osa tapauksista on tullut Avarnin tietoon jo esitutkintavaiheessa.
Sitä, miten yrityksen pitäisi reagoida tietoihin työntekijänsä väkivallasta, voidaan arvioida useammasta eri näkökulmasta. Avarn Securityn toimitusjohtaja sanoo HS:lle, että yrityksellä on väkivaltaan nollatoleranssi.
HS:n selvityksen mukaan väite ei pidä ainakaan täysin paikkaansa.
Mutta saako järjestyksenvalvojana ylipäänsä toimia väkivaltarikoksen tehnyt henkilö? Tätä arvioivat poliisilaitokset.
Kuka tahansa ei saa lupaa voimankäyttöön.
Päästäkseen järjestyksenvalvojaksi pitää olla täysi-ikäinen ja maineeltaan luotettava ja rehellinen. Ja tietysti soveltua muilta ominaisuuksilta järjestyksenvalvojan tehtävään. Luvan myöntää alueen poliisilaitos.
Poliisilaitos voi evätä tai peruuttaa luvan, jos henkilö ei enää täytä sen edellytyksiä. Poliisihallituksen ohjeen mukaan tyypillisiä syitä luvan peruuttamiseen ovat esimerkiksi väkivalta-, huume- tai omaisuusrikokset.
Edes rikostuomiot eivät silti pakota poliisilaitosta peruuttamaan lupaa. Ne voivat itse harkita, kuka saa luvan ja keneltä se evätään.
Järjestyksenvalvojan lupa on voimassa aina viisi vuotta kerrallaan. Viimeistään lupaa uusiessa rikoksista tuomittujen pitäisi narahtaa. Usein niin käykin.
Kun HS vuonna 2019 selvitti järjestyksenvalvojien jatkamista samoissa töissä väkivaltarikostuomion jälkeen, kävi ilmi, että useinkaan tuomio ei johda työsuhteen päättymiseen.
Poliisiylitarkastaja Marko Rahikainen Poliisihallituksesta sanoi silloin, että poliisin olisi syytä laittaa järjestyksenvalvojakortti hyllylle vähintään väliaikaisesti, jos henkilöä edes epäillään vakavasta rikoksesta. Tuomiota ei silloin jäädä odottelemaan.
Todellisuudessa lupia kuitenkin tarkastetaan niin harvoin, että näin ei läheskään aina tapahdu.