Peli­yhtiön miljonäärit perustivat Itä-Helsinkiin lapsi­perheiden henki­reiän: Tällainen on Me-talo

Mellunmäkeen perustetun yhteisötila Meltsin takana ovat Supercell-miljonäärit, jotka tahtovat luoda lapsiin tulevaisuudenuskoa.

Juuri vuoden täyttänyt Paolo otti ensimmäiset askeleensa tällä matolla, kertoo äiti Pauliina Lampinen.

13.1. 2:00 | Päivitetty 13.1. 6:47

Mellunmäen jo parhaat päivänsä nähneen metroaseman yläpuolella on paikka, jota alueen lapsiperheet rakastavat.

Eteisessä on ruuhkaa joulun välipäivinäkin. Toppapukua protestoivia lapsia puetaan, kun on aika lähteä päiväunille. Aamupäivä on kulunut yhdessä muiden lapsiperheiden kanssa Meltsissä.

”Me tultiin ovelle ja oltiin että jes, Meltsi on auki!”, eräs äideistä nauraa.

Paikalle houkutteli ”huippu henkilökunta”, lämmin ja ihana tunnelma sekä muiden samassa elämäntilanteessa olevien seura.

Meltsi ei ole perinteinen perhetalo, vaan Me-säätiön ylläpitämä yhteisötila Itä-Helsingissä.

Me-säätiön taustalla ovat Supercell-yhtiön perustajat Ilkka Paananen ja Mikko Kodisoja. Paananen on myös säätiön puheenjohtaja. Säätiö pyrkii edistämään lasten ja perheiden yhdenvertaisuutta teknologiaa hyödyntämällä.

Mellunkylän alueen nuorimmille asukkaille ja heidän perheilleen tarkoitettu Meltsi avattiin maaliskuussa 2020. Se on ensimmäinen Me-säätiön oma yhteisötila – tai Me-talo niin kuin säätiö itse tiloja nimittää.

Pauliina Lampinen kertoo, että vuoden vanha Paolo liikkuu turvallisin mielin pitkin Meltsiä samalla, kun äiti saa juoda rauhassa jonkun toisen keittämät kahvit. ”Se on yllättävän merkityksellistä”, Lampinen sanoo.

Meltsistä 15 minuutin metromatkan päässä asuva Pauliina Lampinen on käynyt siellä joka viikko koko syksyn ajan. Lampiselle vinkattiin Meltsistä vauvakahvilassa.

Lampinen on osallistunut juuri vuoden täyttäneen Paolon kanssa Meltsin avoimeen toimintaan, perheiltoihin, vauvojen taideaamuihin, perheiltoihin sekä omaan, suljettuun vauvaryhmään. Toisinaan Lampisen eskari-ikäinen esikoinen on myös mukana.

Yhden vanhemman arkea elävälle Lampiselle vauvaryhmän vertaistuella on ollut suuri merkitys.

”Vaikka kotona olisi ollut vaikea aamu, tänne voi saapua muiden armollisen läsnäolon keskelle. Saa tulla kohdatuksi omana itsenään ja jakaa iloja ja suruja”, Lampinen kuvailee.

Lampiselle vauvavuosi on ollut tilaisuus käyttää normaalisti töissä kuluva aika vauvan kanssa touhuamiseen.

Meltsin kävijät ovat korvanneet työyhteisön psykoterapeuttina toimivalle Lampiselle tämän vanhempainvapaan aikana. Hänelle Meltsi on tarjonnut mahdollisuuden kuulua johonkin.

Lampinen viihtyy vertaistensa keskellä. Hänen mukaansa Meltsiin on onnistuttu luomaan tuttavallinen ilmapiiri. Jokainen voi saapua omana itsenään. Pikkulapsiarjessa se usein tarkoittaa meikittömyyttä ja verkkareita.

Oman osansa paikan tunnelmasta saavat Lampisen mukaan myös lapset.

”Jokaiselle vanhemmalle vauva on se vuoden tärkein juttu. Täällä vahvistuu se tunne, että oma lapsi on erityinen ja ihana.”

Aamupäivät on varattu perheille, iltapäivisin Meltsin valloittavat kouluikäiset. Koululaisille on tarjolla muun muassa kokkikerho ja eri liikuntalajeja.

Meltsi on auki kuutena päivänä viikossa. Aamupäivisin on tarjolla erilaista toimintaa perheille, joissa pienimpiä hoidetaan vielä kotona. Suosituin aktiviteetti on perjantaisin järjestettävä avoin perhekahvila.

Iltapäivisin paikalle saapuvat alueen koululaiset. Kouluikäisille järjestetään muun muassa läksykerhoa, liikuntaa ja taidetoimintaa.

Ovet ovat auki myös viikonloppuisin ja arki-iltaisin. Kerran viikossa Meltsissä järjestetään perheilta, jossa yhteisön vapaaehtoiset kokkaavat maksuttoman aterian.

”Se on ollut niin suosittu tapahtuma, että kaikki halukkaat eivät mahdu mukaan joka keskiviikko”, kertoo Meltsin johtaja Emmi Rintala.

Meltsissä jaetaan myös läheisestä ruokakaupasta saatua hävikkiruokaa. Sen kysyntä on kasvanut viime aikoina.

Maailman pohjoisin metroasema”, kuten Rintala Mellunmäkeä kuvaa, ei valikoitunut yhteisötilan paikaksi sattumalta.

Itse paikan piti olla saavutettava: sellainen, jonne koululaiset voivat itse kävellä. Sen lisäksi Mellunkylän alueella on ollut entuudestaan vain vähän palveluja perheille – ja toisaalta paljon sosiaalista eriarvoisuutta.

Paikalliset ovat löytäneet Meltsiin hyvin. Rintalan mukaan Meltsissä on vierailtu syksyllä keskimäärin 450 kertaa viikossa. Numeroita seurataan tarkkaan.

”Lukujen avulla varmistamme, että teemme oikeita asioita. Datasta näen esimerkiksi sen, että puolet meidän kävijöistämme kuuluu juuri siihen ryhmään, jonka tahdommekin tavoittaa.”

Suurin osa perheistä liittyy Meltsin jäseniksi. Rekisteröitymisen yhteydessä kartoitetaan perheen perustietoja, kuten koulutustaustaa ja tulotasoa. Pyrkimyksenä on tunnistaa ne perheet, joilla on kohonnut riski jäädä yhteiskunnan rakenteiden ulkopuolelle.

Meltsin johtajan arkeen kuuluu paitsi tilastojen tutkimista, myös tiivistä yhteistyötä esimerkiksi alueen koulujen kanssa.

”Koulun lisäksi haluamme saada lapset itse mukaan toiminnan suunnitteluun. Nuorten levottomuutta on ratkottu esimerkiksi yhteisen jalkapalloharrastuksen avulla”, Rintala kertoo.

Rintalan mukaan tärkeää on saada lapset kokemaan yhteenkuuluvuutta. Jokaista halutaan auttaa löytämään omat vahvuudet ja luoda uskoa tulevaisuuteen.

Meltsistä löytyy taideluokka, liikuntasali, keittiö ja oleskelutila sekä vaihtotori leluille ja vaatteille.

Meltsin pehmeällä matolla ollaan arkisten asioiden äärellä. Vanhemmat vaihtavat kuulumisia joulusta, pohtivat yöunia ja ihailevat taitojaan esitteleviä lapsia.

Ohimennen puhutaan myös perhepolitiikasta.

Helsingin kaupunki on sulkenut suurimman osan leikkipuistoistaan varhaiskasvatuksen henkilöstöpulan vuoksi. Samalla loppuivat vauvaperheiden toiminta ja koululaisten iltapäiväkerhot.

Jäljelle on jäänyt kolmas sektori, esimerkiksi seurakunnat ja Mannerheimin Lastensuojeluliitto.

”Ja meillä on onneksi Meltsi”, joku huokaisee.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat