Toimistojätin purkamista Helsingin keskustassa perustellaan ympäristö­syillä – HS selvitti väitteet

Selvityksen mukaan peruskorjaaminen on yleensä purkavaa uudisrakentamista tehokkaampi keino välttää päästöjä.

Kiinteistösijoitusyhtiö Sponda suunnittelee purkavansa liikekiinteistön Mannerheimintien ja Kalevankadun risteyksestä.

15.1. 2:00 | Päivitetty 15.1. 11:38

Kiinteistösijoitusyhtiö Spondan aikeet purkaa kokonainen toimistorakennus Helsingin ydinkeskustasta Mannerheimintieltä on saanut runsaasti arvostelua.

Yhtiön aikeena on rakentaa 1960-luvun toimistokolossin tilalle uusi toimistotalo. Uuden talon rakentamista on perusteltu ympäristösyillä. HS tutki väitteiden kestävyyden.

Lue lisää: Ydinkeskustassa sijaitsevan liiketalon purkupäätös on absurdi

Lue lisää: Ydin­keskustasta puretaan talo – Havainne­kuvat näyttävät, mitä tulee tilalle

Yhdeksi syyksi purkamiselle on esitetty, että nykyistä rakennusta on haastavaa korjata, kertoo Spondan vastuullisuusjohtaja Pirkko Airaksinen.

Ulkopuolisen asiantuntijan tekemien selvitysten perusteella uudisrakennus on pitkällä tähtäimellä ekologisin ja vastuullisin vaihtoehto, Airaksinen kertoo.

Airaksinen vastasi HS:n kysymyksiin sähköpostitse. Hänestä vanhan rakennuksen runko ja matala kerroskorkeus rajoittavat esimerkiksi taloteknisiä ratkaisuja.

”Mittavallakin peruskorjauksella esimerkiksi energiatehokkuus ja sisäolosuhteet jäisivät uudisrakennusta huonommiksi.”

Uudiskohteen kokonaishiilijalanjäljessä on Airaksisen mukaan huomioitu vanhan rakennuksen purku ja hiilijalanjälki on laskettu työntekijäkohtaisesti. Hän sanoo, että käyttäjäkohtainen elinkaaren hiilijalanjälki pienenee runsaat 30 prosenttia peruskorjaamiseen verrattuna.

Airaksinen arvioi, että menee ”muutama vuosikymmen”, kunnes purkavan uudisrakentamisen hiilijalanjälki on kuitattu.

Havainnekuva purettavan rakennuksen paikalle rakennettavasta talosta.

Perustelut eivät täysin vakuuta Tampereen yliopiston korjausrakentamisen tenure track -professoria Satu Huuhkaa.

Hänestä hiilijalanjälki tulisi laskea mieluummin rakennuksen neliöille kuin käyttäjille.

”Tilojahan voidaan käyttää monella tavalla. Välillä on paljon käyttäjiä, välillä vähän, mutta neliöt ovat rakennuksessa yötä päivää, ja niitä lämmitetään.”

Huuhka oli mukana Tampereen yliopiston ja Teknologian tutkimuskeskus VTT:n hankkeessa, joka vertaili peruskorjaamista ja purkavaa uudisrakentamista.

Selvityksen toissa vuonna julkaistun raportin mukaan peruskorjaaminen on usein purkavaa uudisrakentamista tehokkaampi keino välttää päästöjä.

Raportissa todetaan, että rakentamisen ohjauksessa ja kaavoituksessa tulisi kannustaa ensisijaisesti korjaamaan rakennukset.

Rakentaminen aiheuttaa aina hiilipiikin, kun taas käytönaikaiset päästöt kertyvät pikkuhiljaa vuosikymmenien aikana.

Huuhkan mukaan olennainen kysymys onkin, milloin purkavasta uudisrakentamisesta tulee peruskorjaamista vähähiilisempää.

”Jos korjattava rakennus on energiasyöppö eikä sen energiankulutusta vähennetä korjauksessa, purkavan uudisrakentamisen hiili-investoinnin takaisinmaksuaika voi teoriassa olla hyvinkin lyhyt, jopa alle kymmenen vuotta.”

Tutkimusten perusteella tällaisia tapauksia ei käytännössä ole. Uudisrakennuksilla kestää lyhimmilläänkin useita kymmeniä vuosia muuttua peruskorjattuja taloja vähähiilisemmiksi, Huuhka sanoo.

Hänestä on myös mahdollista, että uudisrakennus ei koskaan muutu vanhaa rakennusta vähähiilisemmäksi. Näin voi olla tilanteessa, jossa rakennuksen energiankulutus saadaan korjaamalla samalle tasolle kuin uudisrakennuksessa.

Huuhka sanoo, että päästöjä pitää saada leikattua nopeasti ilmaston lämmetessä. Hänestä on aiheellista pohtia, voidaanko nyt rakentamalla lisätä päästöjä, jotka vasta vuosikymmenien päästä alkavat vähentyä – jos rakennus on silloin yhä käytössä.

”Tuntuu, että 20–30 vuotta on liian pitkä aika. Jos ollaan alle kymmenessä vuodessa, on aika selvää, että kannattaa tehdä uusi rakennus.”

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat