Naista retuutettiin pitkin juna­laituria – Avarn kielsi korvaukset, koska piti tekoa rikoksena

Tuomioista paljastuu, että Avarn on jättänyt toistuvasti lausumatta mitään, kun sen työntekijät ovat olleet syytteessä pahoinpitelyistä.

Avarn Securityn järjestyksenvalvojia Tikkurilan juna-asemalla Vantaalla 27. joulukuuta. Monet yhtiöön liittyvät epäilyt pahoinpitelyistä kohdistuvat Tikkurilaan ja muille juna-asemille.

4.1. 12:38 | Päivitetty 4.1. 13:09

Turvallisuusalan yritys Avarn Security on toiminut oikeudenkäynneissä toistuvasti hyvin passiivisesti, kun sen työntekijät ovat olleet syytettyinä pahoinpitelyrikoksista.

Jos Avarn Securitylle on varattu tilaisuus tulla kuulluksi, yhtiö on jättänyt lausumatta mitään oikeudenkäynneissä, kertoo HS:n selvitys.

Asia käy ilmi käräjäoikeuksien ja Helsingin hovioikeuden päätöksistä, joita Helsingin Sanomat on käynyt lävitse.

HS:n selvityksessä löytyneiden tuomioiden mukaan Avarn Security on ottanut pahoinpitelyoikeudenkäynnissä kantaa yhden kerran. Neljä kertaa yhtiö on jättänyt lausumatta mitään, vaikka yhtiölle on annettu siihen tilaisuus, HS:n selvitys kertoo.

Avarn Security joutui lausumaan kantansa pahoinpitelyihin Vantaan käräjäoikeudessa, kun siellä käsiteltiin tapahtumia Tikkurilan juna-asemalla marraskuussa 2016. Yhtiö oli käynnistänyt toimintansa Avarn Securityn nimellä vain noin puoli vuotta aiemmin, vaikka itse yhtiörakennelma oli vuosikymmeniä vanha.

Tikkurilan juna-aseman tapahtumat liittyivät naisen väkivaltaiseen poistamiseen asemalaiturilta. Käräjäoikeus katsoi, että kaksi Avarn Securityn järjestyksenvalvojaa raahasivat liialla voimalla naista takaapäin ja heittivät hänet lopulta maahan.

Molemmat järjestyksenvalvojat kiistivät syytteet, mutta saivat Vantaan käräjäoikeudelta tuomion pahoinpitelystä. Lievemmän sakkotuomion saanut mies valitti Helsingin hovioikeuteen, joka vapautti hänet tahallisuuden puutteen vuoksi.

Ankaramman sakkotuomion saanut mies ei valittanut käräjäoikeuden pahoinpitelytuomiosta, joka jäi voimaan.

Vastaajana rikosasiassa oli myös Avarn Security. Nainen vaati turvallisuusalan yritykseltä ja järjestyksenvalvojilta yhteisvastuullisesti kivusta ja särystä 700 euroa ja revenneestä talvitakista 60 euroa.

Avarn Securityn vastaus oli, että pahoinpitely oli tahallinen rikos, joten ”yhtiö ei voinut olla korvausvelvollinen” uhrille työntekijöidensä menettelyn johdosta.

Yhtiön mukaan järjestyksenvalvojat olivat toimineet vastoin yhtiön voimankäyttötilanteisiin liittyvää ohjeistusta sekä käytännön koulutusta. Heidän menettelynsä oli ollut vähintäänkin ”törkeän huolimatonta”, Avarn Security katsoi.

Avarn Security kiisti käräjäoikeudessa uhrin korvausvaatimukset perusteeltaan ja määrältään. Käräjäoikeus päättikin tuomiolauselmassaan hylätä turvayhtiöön kohdistetut pahoinpitelyn uhrin korvausvaatimukset.

Nainen sai lopulta toiselta järjestyksenvalvojalta kivusta, särystä ja muusta tilapäisestä haitasta yhteensä 450 euroa sekä repeytyneestä takista 60 euroa.

Neljässä muussa Helsingin Sanomien löytämässä tuomiossa Avarn näyttää jättäytyneen täysin passiiviseksi.

Yhdessä Avarn-oikeudenkäynnissä oli syytteessä sama järjestyksenvalvoja, joka sai tuomion Tikkurilan pahoinpitelystä.

Käräjäoikeuden tuomio kertoo, että Avarn Security oli kuultavana oikeudenkäynnissä, Yhtiö ei ainakaan oikeuden päätöksen mukaan lausunut mitään.

YhtiöN palveluksessa ollut järjestyksenvalvoja tuomittiin 80 päiväksi ehdolliseen vankeuteen pahoinpitelystä. Tuomion mukaan Avarnin järjestyksenvalvoja oli tahallaan työntänyt ulos junasta rauhallisen pikkujoulujuhlijan, joka oli ollut nukkumassa ja vahvassa humalassa.

Työnnön seurauksena uhri löi päänsä alas junan rappusiin ja laiturin reunaan. Seurauksena ilmalennosta oli noin 20 senttimetriä pitkä ja keskeltä kolmeen osaan haarautuva haava, joka oli jouduttu sulkemaan tikeillä.

Käräjäoikeus huomautti erikseen, että Avarnin järjestyksenvalvoja oli ollut työtehtävissä, joten hänen tehtävänsä olisi ollut turvata juhlijan poistuminen junasta.

Rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio Helsingin yliopistosta katsoo, että pääsääntöisesti työnantaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka työntekijä virheellään tai laiminlyönnillään työssä aiheuttaa.

”Saattaa olla jotain käytäntöä siitä, että työntekijän tahallisessa rikoksessa tästä joiltakin osin poikettaisiin,” Nuotio tulkitsee. Asiaan vaikuttaa sekin, onko vahingonkorvausta vaadittu yhtiöltä vai ei.

Nuotion mukaan asianomistajan uhrin eli asianomistajan kannalta on tietysti parempi, että työnantaja saadaan korvausvelvolliseksi, koska korvaukset saadaan sitä kautta varmemmin perityksi.

”Vahingonkorvauslain systematiikassa on tietynlainen kanavointi-idea eli että vastuuta lopulta jaetaan työntekijän ja työnantajan kesken, kun työnantaja on ensin ulkopuoliselle vahingon korvannut.”

Turvayhtiön passiivisuuden oikeudenkäynneissä Nuotio epäilee johtuvan siitä, että yhtiöllä ei välttämättä ole riittävästi juridista henkilökuntaan osallistumaan oikeudenkäynteihin.

”Se, että työnantaja tulee jutusta tietoiseksi, on tietysti kaikin tavoin tärkeää, koska saattaisi jopa käydä muuten niin, ettei työnantaja tietäisi koko asiasta mitään.”

Rikos- ja prosessioikeuden yliopistonlehtori Heli Korkka-Knuts puolestaan katsoo, että keskeistä on myös se, miten Avarn on reagoinut liiketoiminnassaan siihen, että oikeustapauksia tulee sen johdon tietoon.

”Voidaan kysyä, miten Avarn on ehkä muuttanut sisäistä ohjeistustaan ja tähän liittyvää valvontaa. Avarnin liiketoiminnan kannalta ehkä kaikkein keskeisin huolellisuusvelvoite lienee, miten yhtiössä todellisuudessa suhtaudutaan sen työntekijöiden järjestyksenvalvonnassaan harjoittamaan väkivaltaan ja miten voimankäyttöä ohjeistetaan ja valvotaan”, Korkka-Knuts tulkitsee.

Vastuullinen liiketoiminta edellyttää yliopistonlehtorin mukaan vähintäänkin, että Avarnin kaltainen toimija pitää huolen siitä, että riski tällaisiin tapahtumiin on mahdollisimman pieni.

”Empiirisen tutkimuksen perusteella tiedämme, että rikosten tapahtumista yhtiöissä selittää usein esimerkiksi yrityskulttuuriin liittyvät seikat ja se, miten yhtiössä on todellisuudessa suhtauduttu väärinkäytöksiin.”

Yliopistonlehtorin mukaan mielenkiintoista on se, mitä Avarnin "nollatoleranssi" suhteessa väkivaltaan on todellisuudessa tarkoittanut jokapäiväisen liiketoiminnan näkökulmasta.

Avarn Securityn toimitusjohtaja Niclas Sacklén sanoi tiistaina, että hän ei voi kommentoida tapahtumia ennen toimitusjohtajuutensa alkua lokakuussa 2021.

”Yksittäisistä tapauksista vuodelta 2016 lähtien minulla ei luonnollisesti ole mitään kommenttia”, Sacklén sanoi.

Tuoreimmat Helsingin Sanomien läpikäymät pahoinpitelysyytteet ovat olleet käräjäoikeuksien käsittelyssä vuonna 2022.

Toimitusjohtaja Sacklén ei ota kantaa myöskään siihen, miksi yhtiö on toiminut oikeudenkäynneissä passiivisesti, kuten tuomiot kertovat.

Hän ei ota kantaa myöskään tapaukseen, jossa yhtiö on kieltäytynyt vahingon­korvauksista sillä perusteella, että yhtiön palkkaama järjestyksenvalvoja on syyllistynyt rikokseen.

”En voi yksittäisiä tapauksia kommentoida eikä minulla ole tietoa tuosta tapauksesta. Avarnin sisäinen tutkinta selvittää nyt tätä kokonaisuutta poliisin kanssa”, hän sanoi.

Lue lisää: Poliisi vapautti kolme kiinniotettua järjestyksen­­valvojaa

Lue lisää: Poliisi epäilee: Avarnin sisällä rikoksia teki tietty porukka

Lue lisää: Järjestyksenvalvojat kertovat uhkaavista työ­tilanteista – ”Huume­neulasta osuma, puukolla yritetty iskeä”

Lue lisää: Viides järjestyksen­valvoja vangittiin pahoinpitely­vyyhdessä – Kolme keskeistä kysymystä yhä auki

Lue lisää: ”Nappasivat suoraan niska­lenkillä” – Järjestyksen­valvojien mieli­valtaan törmänneet kertovat kokemuksistaan

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat