Maahanmuuttajien lapsilla on moninkertainen riski autismiin

Maahanmuuttajien lapsilla on jopa 50 kertaa suurempi riski autismiin kuin kantasuomalaisten vanhempien lapsilla, ilmenee tuoreesta tutkimuksesta.

Tutkimus tehtiin Uudessa lastensairaalassa.

4.1. 13:42

Maahanmuuttajien Suomessa syntyneillä lapsilla on jopa 50-kertainen riski autismiin verrattuna suomalaisten vanhempien lapsiin.

Näin kertoo Husissa toteutettu ja juuri Lääkärilehdessä julkaistu tutkimus. Syytä ei vielä tiedetä, mutta tutkijat epäilevät että mahdollisesti asiaan vaikuttaa D-vitamiinin saanti.

Tutkimuksessa käytiin läpi vuosina 2019–2020 potilasta, jotka olivat saaneet apua uuden lastensairaalan päiväkeskus Vuorelta. Siellä hoidetaan vaikeasti autistisia ja kehityshäiriöisiä lapsia.

Lapsista 90 prosenttia oli syntynyt Suomessa, mutta vain seitsemällä prosentilla molemmat vanhemmatkin olivat.

”Jokin tekijä aiheuttaa muualta tänne Pohjolaan muuttaneiden lapsilla autismiriskiä”, sanoo tutkija, lastenneurologian erikoislääkäri Mirjami Jolma tiedotteessa.

Autismiriski oli suomalaisia korkeampi kaikilla muilla maahanmuuttajaryhmillä paitsi toisista Pohjoismaista tulleilla. Lähi-idästä ja Afrikasta muuttaneiden lapsilla se oli noin 50-kertainen.

Lue lisää: Mitä haluat tietää sote-uudistuksesta?

Tutkijat toteavat, että perheet tarvitsisivat raskausaikana lisää tukea.

Ilmiön syy vaatii lisää tutkimusta, mutta eniten epäillään D-vitamiinin puutosta alkuraskauden aikana. Aiemmista tutkimuksista tiedetään jo, että se on yhteydessä autismikirjon häiriöön.

D-vitamiinin puutos on yleistä maahanmuuttajanaisilla. Tieto suomalaisista suosituksista syödä vitamiinilisää ei välttämättä tavoita kaikkia. Tumma ihonväri tai peittävä pukeutuminen vähentävät auringonvalon vaikutusta D-vitamiinin syntymiseen iholla, eikä kaikkiin kulttuureihin kuulu suomalaisten D-vitaminoitujen maitotuotteiden käyttö.

Tämä selitys ei siis vielä ole varmistettu, mutta se on yksi mahdollisuus.

Joitain selityksiä on jo suljettu pois tässä tutkimuksessa. Suomalaisten vanhempien lapsista tehdään lähetteitä autismitutkimuksiin herkemmin, eli ero ei siis johdu siitä keitä tutkitaan. Myöskään suomen kielen taitoon tai kulttuuritekijöihin liittyvät tekijät eivät selitä ilmiötä.

Maahanmuuttajataustaisilla äideillä oli tosin enemmän myös raskausdiabetesta ja heidän synnytyksiinsä oli liittynyt tavanomaista enemmän imukuppia tai sektiota vaatineita komplikaatioita.

Tutkijat katsovat kuitenkin, että D-vitamiinin saantia kannattaisi varsinkin selvittää.

”Riittävä D-vitamiinin saanti olisi tärkeää tarkistaa jo alkuraskaudessa”, Jolma sanoo.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat