Purosta katosivat taimenet – Lentokoneiden jäänestoainetta epäillään syyksi

Taimenenpoikaset katosivat lentokentän läheisestä Pakkalanpurosta. Syyksi epäillään nyt jäänestoainetta.

Vantaalla Pakkalanpuron yläosassa on havaittu glykolin hajua. Finavia rakentaa puron suojaksi sorakosteikkoa.

5.1. 12:47

Helsinki-Vantaan lentoaseman läheisen Pakkalanpuron eli Krakanojan varrella haisee jäänestoaine glykoli.

Myös taimenet ovat kaikonneet. Näin kertoo Henrik Kettunen Vaelluskalayhdistyksestä.

Puro tunnetaan myös Veromiehenkylänpurona.

Paikalla käyneet ihmiset tiedottivat glykolin hajusta, ja Kettunen kävi itse tutkimassa tilannetta maanantaina. ”Kyllä siellä glykoli haisi selvästi.”

Tarkkaan ottaen haju tulee glykolin hajoamistuotteista.

”Viime vuonna seurannassa emme löytäneet Pakkalanpurosta yhtään taimenenpoikasia”, Kettunen kertoo. Aiempina vuosina pienpoikasia on ollut paljon.

Glykolin osuutta taimenkatoon on vaikea osoittaa, mutta Kettusen mukaan muutakaan syytä on vaikea nähdä. Kettunen tekee parhaillaan väitöskirjaa taimenen kutualueiden kunnostuksesta.

Hän sanoo glykolin voivan vaikuttaa niin, että se hajotessaan kuluttaa vedestä talvella hapen. Purossa olevat taimenen mätimunat eivät näin saa happea ja kuolevat.

Syksyllä puroon nousi taimenia kutemaan. Ne ovat jo palanneet mereen. Ensi syksynä Pakkalanpuroon nousee jälleen taimenia. Syksyisin glykoli ei haittaa, koska sen käyttö keskittyy talvikauteen.

Viime vuosina taimenet ovat viihtyneet niille kunnostetussa Pakkalanpurossa. Kuvassa merestä nousseet taimenet ovat kutupuuhissa vuonna 2013.

Finavian kestävän kehityksen johtaja Mikko Viinikainen vaikuttaa olevan huolestunut taimenkadosta. Hän on itsekin kuvannut taimenenkututapahtumaa purolla.

”Se on upean näköistä katsottavaa.”

Hän kuitenkin myöntää, että glykoli voi haista alueella. ”Mutta se on paljon harvinaisempaa kuin parikymmentä vuotta sitten. Lentoasemalla on investoitu kymmeniä miljoonia euroja vesien suojeluun ja glykolihaittojen poistamiseen.”

Viinikainen pohtii, voisiko taimenen katoamiselle olla jokin muu selitys kuin glykoli. Viime kesähän oli hyvin kuiva.

Propyleeniglykolin avulla lentokoneiden pinnoilta poistetaan lunta ja jäätä. Aine estää myös niiden uudelleen tarttumisen. Propyleeniglykolia käytetään myös esimerkiksi lisäaineena elintarvikkeissa ja kosmetiikassa.

Finavia rakentaa parhaillaan lentokentän eteläpuolelle Pakkalanpuron suojaksi maanalaista kosteikkoa. Finaviassa puroa kutsutaan Veromiehenkylänpuroksi.

Maan alle laitetaan sorakerros, johon puhalletaan altapäin ilmaa. Sorakerros on myös kosteikko, sillä soramurikoiden väleihin kerääntyy vettä. Kun sinne puhalletaan happea, glykolin ja orgaanisten aineiden hajoaminen tehostuu. Kun aineiden hajoaminen tapahtuu ennen päätymistä puroon, säästyy puron happi, mikä on hyväksi taimenille ja muille puron eliöille.

Viinikainen kertoo, että maanalainen kosteikko pysyy sulana myös talvella eli hajotustoiminta jatkuisi myös silloin.

Lentokentällä koneiden glykolikäsittelyä on keskitetty tietyille alueille. Glykolin ja veden seos valuu koneiden siiviltä maahan, josta hulevedet johdetaan viemäriin ja edelleen jätevedenpuhdistamoon.

Lisäksi glykolia kerätään talteen harjaimuriautoilla ja kuljetetaan jätevedenpuhdistamolle.

”Lumisateella glykolia jää myös alueilta aurattavaan lumeen. Glykolipitoinen lumi kerätään erityisille varastoalueille, joilta sulamisvedet johdetaan jätevedenpuhdistamolle”, Viinikainen kertoo.

Kaikkea glykolia ei kuitenkaan saada talteen. Osa glykolista jää koneiden siipiin, joista sitä varisee lentoonlähdössä maahan.

Viinikainen sanoo, että on mahdoton sanoa tarkkaan, mistä nyt havaittu glykoli olisi päätynyt puroon.

Todennäköisesti se on kuitenkin peräisin hajakuormituksesta, kuten lentokoneiden siivistä lähtövaiheessa irronneesta glykolista. Lisäksi glykolinkäsittelyalueilta kulkeutuu koneiden pyörien mukana glykolia käsittelyalueiden ulkopuolelle.

Taimenenpoikanen Pakkalanpurossa vuonna 2020.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat