Museovirasto esittää, että viime syksynä toimintansa lopettaneen Arlan saunan sisätilat ja niiden kiinteä sisustus suojeltaisiin rakennusperintölain nojalla, niiden valtakunnallisen merkityksen ja erityisten saunaperinnearvojen turvaamiseksi. Nykyinen asemakaava takaa ainoastaan rakennuksen julkisivun suojelemisen.
Asiaa käsitellään seuraavaksi Helsingin kaupunginhallituksen kokouksessa ensi maanantaina. Kaupunginhallitus toteaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ely) antamassaan lausunnossa, ettei kaupungilla ole huomautettavaa Museoviraston esityksen tai ehdotettujen suojelumääräysten johdosta.
Museovirasto toimii asiantuntijana rakennusperinnön säilyttämisen kysymyksissä. Lopullisen päätöksen suojeluasiassa tekee ely-keskus.
Arlan sauna aloitti toimintansa vuonna 1929. Se on yksi kolmesta säilyneestä 1900-luvun alkupuolella rakennetuista ja toimintansa aloittaneista yleisistä saunoista Suomessa. Saunan yrittäjä Kimmo Helistö ilmoitti syyskuussa, että sauna lopettaa toimintansa kokonaan. Helistön mukaan lopettamispäätöksen sinetöi kaasun hinnan raju nousu.
Museoviraston intendentti Timo Kantonen kertoi HS:lle lokakuussa, että suojelulla pyritään Helsingin Kalliossa sijaitsevien Arlan ja Kotiharjun saunojen pelastamiseen ja hengissä pitämiseen.
Mahdollinen suojelupäätös ei kuitenkaan yksinään takaisi toiminnan jatkumista, mutta se takaisi, että puitteet säilyvät perinteisinä eikä tiloja muuteta esimerkiksi asunnoiksi.
