Puolueet riitelevät Helsingin seudun liikenteestä: Kaikki autoilua rajaavat toimet tyrmätään kehyskunnissa ja Espoossa

Joulun alla kokoomus riitautti uuden maankäyttösopimuksen valmistelun.

Valtio osallistui runsaan miljardin euron länsimetron jatkeen kustannuksiin 243 miljoonalla eurolla. Maksuosuudesta on sovittu valtion ja kuntien välisessä mal-sopimuksessa.

10.1. 15:13

Helsingin seudun kuntien edustajat yrittävät keskiviikkona ratkoa umpisolmua, joka syntyi kokoomuksen operaationa joulun alla.

Kokoomuksen nokkamiehet Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla kyseenalaistavat maankäytön, asumisen ja liikenteen (mal) sopimuspohjan, jonka piti lähteä lausuntokierrokselle kuntiin vuoden vaihteessa. Sopimusluonnosta on valmisteltu virkatyönä Helsingin seudun liikenteessä (HSL). Sopimuksessa on ollut tapana viitoittaa yhdessä kaupunkien kesken koko alueen maankäytöstä, asumisesta ja liikenteestä.

Kokoomuslaisten mielestä sopimusluonnoksessa puututaan liian tarkasti kuntien kaavoitukseen, pysäköintiratkaisuihin ja liikenteen järjestelyihin.

Pattitilanteen ratkaisemiseksi Helsingin pormestari Juhana Vartiainen (kok) on kutsunut koolle epävirallisen ylikunnallisen kokouksen keskiviikkoaamuksi.

Merkitykseensä nähden nykyinen mal-sopimus on melko lakoninen 26-sivuinen paperi, kun uusi sopimusluonnos on yli 50-sivuinen ja aiempaa yksityiskohtaisempi.

Luonnos jäi pöydälle HSL:n hallituksessa puheenjohtaja Matias Pajulan (kok) tuodessa muutoslistan kokoukseen, ja Helsingin seudun yhteistyökokouksessa Espoon edustajan Henrik Vuornoksen (kok) aloitteesta. HSL:n hallituksessa Pajulaa kannatti Vantaan edustaja Sakari Rokkanen (kok).

Muut puolueet etenkin vihreät ja sosiaalidemokraatit ovat moittineet kokoomuksen menettelyä juuri lausuntokierroksen alla.

Pajula ja Vuornos listasivat myös muutosesityksiä, jotka eroavat toisistaan jonkin verran.

Esimerkiksi valtiolle esitettyä 100 miljoonan euron vuosittaista joukkoliikennetukea Vuornos esittää ohjattavaksi kuntien maksuosuuksiin eikä matkalippujen hintojen alentamiseen.

”Sinänsä tämä muutos on kirjanpidollinen, koska samasta asiasta puhutaan. Kuntaosuudetkin vaikuttavat lipunhintoihin”, sanoo Pajula.

Vuornoksen mielestä mal-valmistelu on laajentunut liian laajaksi ja pikkutarkaksi prosessiksi, eikä virkamiesten valmistelu ole antanut tilaisuutta poliittiseen tarkasteluun.

Vantaan Rokkanen katsoo, että päätöksenteko on hajaantunut liian moneen pöytään. Neuvotteluasetelmat valtion kanssa ovat Rokkasen mielestä heikot, jos kuntien yhteisessä pohjapaperissa on jo löydetty ratkaisut asumisen ja liikenteen ongelmiin.

”Ei ole kovin kaksinen neuvottelutaktiikka, jos ensin ratkotaan itse haasteet, ja sitten ojennetaan valtiolle käsi”, Rokkanen sanoo.

Kokoomuksen Vuornos olisi poistamassa sosiaalisen asuntotuotannon eli ara-rakentamisen prosenttimääräiset tavoitteet kokonaan.

Luonnoksessa Helsingin, Espoon ja Vantaan ara-tavoite olisi 30 prosenttia vuosittaisesta kokonaismäärästä eli 3  790 kohtuuhintaista vuokra-asuntoa vuodessa.

Kehyskunnissa tavoite olisi 20 prosenttia. Tavoitetta kritisoi kymmenen keskiuusmaalaisen kunnan yhteistyöelin Kuuma-seutu.

Erityisen kitkerästi Kuuma-kunnat asennoituvat liikenteen päästöjen vähentämiseen sopimusluonnoksen keinoilla.

Kuuma-kunnat eivät hyväksy tiemaksuja, ympäristövyöhykkeitä, pysäköintipolitiikan tiukentamista eivätkä ajonopeuksien alentamista Kehä III:n sisäpuolella. Samoilla linjoilla ovat kokoomuslaiset.

”Nopeusrajoitusten laskeminen heijastuisi haitallisesti työmatkaliikenteeseen ja kasvattaisi matka-aikoja”, Kuuma-kuntien lausunnossa todetaan.

Sopimusluonnoksen pitäisi lähteä lausuntokierrokselle kevään aikana. Neuvottelut valtion kanssa ajoittuvat eduskuntavaalien jälkeiseen aikaan ensi syksynä.

Mal-sopimuksilla valtio ja Helsingin seudun eri kunnat ovat rahoittaneet merkittäviä seudullisia liikennehankkeita kuten länsimetron jatketta ja Raide-Jokeria. Nykyisen sopimuksen perusteella valtio osallistuu muun muassa Espoon kaupunkiradan ja Länsi-Helsingin raideratkaisun kustannuksiin.

Valtion osuus Länsi-Helsingin raideratkaisusta on 105 miljoonaa euroa ja Espoon kaupunkiradasta 135 miljoonaa euroa. Lisäksi valtio on sitoutunut useiden miljoonien suunnittelukustannuksiin Vantaan raitiotien ja Viikin-Malmin raitiotien suunnittelussa.

Helsingin seudun 14 kuntaa ovat sitoutuneet kaavoittamaan yhteensä kuusi miljoonaa kerrosneliötä uusia asuntoja.

Sopimuksessa on myös sitova tavoite leikata seudun liikenteen päästöjä 50 prosentilla vuoteen 2030 mennessä.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat