Asiantuntija: Vartijat käyttivät voimaa tarpeettoman kauan Isossa Omenassa

Voimankäytön asiantuntijoiden mukaan ihmisen viemiseen maahan kiinniottotilanteessa liittyy riskejä.

Poliisi epäilee neljää turvallisuusalan työntekijää kuolemantuottamuksesta.

12.1. 11:48 | Päivitetty 12.1. 12:16

Viikonlopun kuolemantapaus kauppakeskus Isossa Omenassa on aiheuttanut laajan keskustelun yksityisen turvallisuusalan voimankäytöstä.

35-vuotias nainen kuoli kiinnipitotilanteessa, jossa neljä kauppakeskuksen vartijaa piti naista makuullaan lattialla.

Asiantuntijan mukaan maahanvienti on voimankäyttökeinona ylikäytetty.

Lue lisää: Näin Ison Omenan tapahtumat etenivät: Nainen ei ollut väkivaltainen

Tapahtuneesta on kuvattu useita videoita, joita on käsitelty myös mediassa. Videoissa näkyy, kuinka neljä vartijaa pitää naista maassa useiden minuuttien ajan, painaen häntä alaspäin.

Poliisin voimankäytöstä väitellyt oikeustieteen tohtori Henri Rikander arvelee videoiden perusteella, että naista on pidetty maassa tarpeettoman pitkään.

”Olen nähnyt niitä videoita ja mielestäni häntä pidetään tarpeettoman pitkään mahallaan. Raajoissa ei näy minkäänlaista liikettä, mikä näyttäytyy minulle niin, ettei painetta pitäisi enää kohdentaa”, Rikander kertoo.

Lue lisää: Poliisi: Ison Omenan tapauksen epäillyt ovat alle 30-vuotiaita

Oikeaoppisesti tehtynä maahanvienti on turvallinen toimenpide, sanoo ylikonstaapeli Jani Niemi poliisiammattikorkeakoulusta.

Niemen mukaan maahanvienti ei vaadi minkään tietynlaisen lähtötilanteen toteutumista.

”Mikäli vastarintaa aiheuttava henkilö käyttäytyy niin, ettei häntä voida hallita pystyasennossa turvallisesti, on maahanvienti yksi keino pyrkiä saamaan tilanne haltuun.”

Oli tilanne mikä hyvänsä, valittu voimankäyttökeino tulisi aina olla lievin ja tehokkain mahdollinen. Sitä tulee myös käyttää ajallisesti oikein ja perustellusti, Niemi kertoo. Edellytyksenä voimankäytölle on, että kohdehenkilö osoittaa vastarintaa.

Voimankäyttö on myös muuta kuin fyysistä voimaa.

Lievimmillään voimankäytöllä tarkoitetaan suullista puhuttamista, kehottamista ja käskyttämistä. Muita voimakeinoja ovat esimerkiksi käsirautojen tai kaasusumutteen käyttö.

Niemi haluaa kuitenkin oikaista sitkeästi pinttyneen käsityksen voimankäytön portaikosta. Mitään rautalankamallia siitä, että voimankäytössä pitää aina edetä tiettyä portaikkoa pitkin lievemmästä vahvempaa, ei siis enää opeteta tai kannusteta käyttämään.

Niemi kuvailee nykyistä mallia ”voimankäytön rattaaksi”, jonka sisältä voimakeinojen käyttäjän tulisi valita tilanteeseen parhaiten sopiva lievin ja tehokkain keino.

”Tämä ei ole helppo juttu kaikille, jos asiat eivät ole teoriassa kirkastuneet.”

Lue lisää: Vatsalleen painaminen voi aiheuttaa äkkikuoleman – Tällainen on metabolinen asidoosi

Voimakeinon käyttäjän tulee aina seurata ja arvioida käyttämänsä voiman seurauksia. Maassa hallitessa opetetaan esimerkiksi tarkistamaan henkilön mahdollisuus hengittämiseen sekä seuraamaan tämän tilaan.

”Henkilö maassa hallitessa ei ole tarkoitus painaa hengitysteitä tukkoon. Kun henkilö on rauhoittunut hänet nostetaan kylkiasennon kautta istumaan.”

Niemen mukaan painetta ohjeistetaan kohdistamaan tarvittaessa esimerkiksi lapojen ja lantion alueelle, ei koskaan esimerkiksi niskan ja kaulan seudulle.

Henri Rikanderin mielestä maahanvientiä käytetään Suomessa liian matalalla kynnyksellä.

”Maahanvienti on meillä ylikoulutettua. Ensimmäinen vaihtoehto on kiinniotto pystyssä, mutta jos henkilö liikkuu yhtään, niin hyvin nopeasti viedään maahan. Maahanvienti ei kuitenkaan saisi olla itse tarkoitus”, Rikander sanoo.

Maahanviennissä on tutkitusti korkeampi riski loukkaantumisiin sekä kohteelle että voimakeinon käyttäjälle.

Poliisi tutkii Ison Omenan tapahtumia ja epäilee vartijoita tässä kohtaa kuolemantuottamuksesta. Keskiviikkona poliisi vahvisti, ettei nainen kuollut tukehtumiseen.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat