Vain yksi oppilas puhuu suomea äidinkielenään koululuokalla Helsingissä

Helsingissä on useita kouluja, joissa yli puolet oppilaista puhuu muuta kieltä äidinkielenään kuin suomea.

Apulaisrehtori Mirjami Sjögren opettaa ensimmäisen luokan oppilaille suomea. Vain yhdelle oppilaalle suomi on äidinkieli.

17.1. 14:47 | Päivitetty 17.1. 15:00

”Tietääkö joku, mikä on avain?”

Suurin osa käsistä nousee. Aamun ensimmäisellä tunnilla paikalla on reilu kymmenen ekaluokkalaista, puolet Mirjami Sjögrenin luokasta. Sjögren on paitsi luokanopettaja, myös Kontulassa sijaitsevan Keinutien ala-asteen apulaisrehtori.

Sjögrenin 7-vuotiaat oppilaat tunnistavat tavut ja moni lukee pidempiäkin sanoja. Mutta aapinen on Sjögrenin mukaan monelle silti liian vaikea.

”Tämä on hidasta. Lapset osaavat suomea arkikielenä, mutta aapisen sanasto ja tarinat ovat liian monimutkaisia”, Sjögren kuvailee arkea. Tässä luokassa on vain yksi oppilas, joka puhuu suomea äidinkielenään.

95 prosenttia Sjögrenin luokasta on niin sanottuja S2-oppilaita, jotka opiskelevat suomea toisena kielenään. Se vaikuttaa opetukseen.

Luokassa käytetään paljon aikaa siihen, että käsitteitä avataan lapsille. Sjögren selittää kärsivällisesti lapsille, mitä tarkoittaa ojentaa, puuttua ja yöpuu.

Toisaalta uudet sanat unohtuvat Sjögrenin mukaan nopeasti, kun suomea ei välttämättä käytetä muualla kuin luokkahuoneessa opettajan kanssa.

Sillä, kuinka hyvin oppilas osaa suomen kieltä, on merkitystä opinnoissa myöhemmin.

Alakoulun loppupuolella suomen kielen taitotaso vaikuttaa eri lailla kun alkuopetuksessa, Sjögren kertoo.

"Kuudennella luokalla historian ja ympäristöopin käsitteistö on jo sellaista, ettei arkikielellä välttämättä pärjää.”

Alakoulun loppupuolella oppilaat tunnistavat itsenäisesti avainsanoja ja käsitteitä, opetussuunnitelmassa määritellään.

Kuudennella luokalla oppilaat esimerkiksi opiskelevat yhteyttämisen periaatteita sekä tutustuvat demokratian alkuaikoihin roomalaisessa yhteiskunnassa.

Sjögren opetti kuudetta luokkaa viime vuonna. Sillä luokalla noin puolet oli S2-oppilaita. Keinutiellä S2-oppilaiden prosenttiosuus kasvaa vuosi vuodelta.

Keinutien ala-asteen rehtori Maria Kokkonen kertoo, että monet kaksikielisistä oppilaista osaavat yhtä sujuvasti suomea ja omaa äidinkieltään.

Helsingissä Keinutien ala-asteen lisäksi Merilahden peruskoulu, Itäkeskuksen peruskoulu sekä Vesalan peruskoulu ovat kouluja, joissa yli 50 prosenttia oppilaista opiskelee suomea S2-ryhmissä.

Vähiten S2-oppilaita on Helsingin normaalilyseossa, Pakilan ala-asteella, Metsolan ala-asteen koulussa sekä Snellmanin ala-asteella. Näissä kouluissa on alle kymmenen S2-oppilasta.

Yläkouluista eniten S2-oppilaita on Vesalan, Merilahden ja Itäkeskuksen peruskoulujen lisäksi Kankarepuiston peruskoulussa. Näissä kaikissa kouluissa yli puolet oppilaista on S2-oppilaita.

Tuore tutkimus nostaa esiin huolen etenkin maahanmuuttajataustaisten poikien koulumenestyksestä.

Lue lisää: ”S2-pojat” aiheuttavat suurta huolta – Näin kirjoitus­taito jakaa lapset eri kasteihin

Maahanmuuttajataustaiset lapset jäävät muista jälkeen, erot koulujen välillä kasvavat ja etenkin oppilaiden kirjoitustaidossa on huolestuttavan isoja eroja, kertoo Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) tuore tutkimus.

Tutkimuksessa selvisi, että joissakin kouluissa S2-oppilaat eivät kolmannen luokan alussa yltäneet edes sille tasolle, jolla osa heidän luokkatovereistaan aloitti koulunkäynnin.

Keinutien ala-asteella Kontulassa oppilaiden tausta näkyy arjessa. Koulussa on useita luokkia, joissa 60–80 prosenttia oppilaista opiskelee suomea toisena kielenä.

Vuonna 2021 Kontulassa asuvista 7–15-vuotiaista lapsista yli 56 prosenttia puhui äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea.

Suomea äidinkielenään puhuvat luokkakaverit ovat vähissä.

”Esimerkiksi juuri Suomeen tulleet eka- ja tokaluokkalaiset tulevat suomea taitamattomina luokkaan, jotta oppisivat kielen vertaistensa kautta. Luokan ainoalla suomea äidinkielenään puhuvalla lapsella on melko paljon paineita, jos vertaisoppiminen on hänen varassaan”, sanoo Keinutien ala-asteen rehtori Maria Kokkonen.

Mirjami Sjögren ja Keinutien ala-asteen rehtori Maria Kokkonen kehuvat koulun oppilaita sosiaalisiksi ja avoimiksi.

Kokkonen ei näe S2-oppilaiden suurta määrää ongelmana, mutta se teettää työtä. Resurssien käyttöä pitää Kokkosen mukaan suunnitella luovasti. Tehtäviä pitää valmistella eritasoisille kielenosaajille.

Kokkonen ja Mirjami Sjögren tuskailevat myös oppimateriaalin kanssa.

Koulun kirjasarjat on usein suunniteltu äidinkielenään suomea puhuville lapsille. Erilliset S2-oppimateriaalitkin saattavat olla liian vaikeita osalle oppilaista, kertoo Kokkonen.

Eikä apua kouluun saa välttämättä kotoa, jos koulukirjojen sisältö ei aukea vanhemmillekaan.

Keinutien ala-aste on yksi niistä Helsingin kouluista, jotka saavat tarveperusteista rahoitusta. Rahoituksen jakoperusteena on muun muassa huoltajien koulutustausta sekä tulotaso.

”Sillä rahalla on palkattu enemmän opetushenkilökuntaa, hankittu monipuolisia oppimateriaaleja sekä pidetty luokkien oppilasmäärät kohtuullisina”, Kokkonen kertoo.

Sjögren ja Kokkonen nostavat esiin yhden asian, mihin koulu ei voi vaikuttaa: asuntopolitiikka.

Kontulassa lähes 40 prosenttia asuntokunnista on pienituloisia. Koko Helsinkiä tarkastellessa vastaava luku on noin 22 prosenttia.

"Kohtuuhintaisia perheasuntoja pitäisi olla tarjolla ympäri kaupunkia. Ajattelen, että alueen kaikkia oppilaita hyödyttää se, että koulun oppilasaines on moninainen”, Kokkonen lisää.

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat