Maahanmuuttaja­perheiden tukemisessa on epä­onnistuttu vakavasti, sanoo lapsiasia­valtuutettu

Lapsiasiavaltuutetun mukaan alueelliseen eriarvoisuuteen tulisi puuttua isoissa kaupungeissa aiempaa järeämmin.

Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen ei yllättynyt tuoreista tutkimustuloksista, joiden mukaan maahanmuuttajataustaiset lapset jäävät koulumenestyksessä ikätovereitaan jälkeen.

17.1. 17:58

Minään yllätyksenä nämä Karvin tulokset eivät tule kenellekään, joka on näiden asioiden kanssa tekemisissä.”

Näin sanoo lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen kommentoidessaan Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) tuoreita tutkimustuloksia.

Karvin tekemän tutkimuksen mukaan suomea toisena kielenä opiskelevat eli muuta kuin suomea äidinkielenään puhuvat oppilaat jäävät selvästi muista jälkeen alakoulussa.

Joissakin kouluissa S2-oppilaat eivät kolmannen luokan alussa yltäneet edes sille tasolle, jolla osa heidän luokkatovereistaan aloitti koulunkäynnin.

Lue lisää: ”S2-pojat” aiheuttavat suurta huolta – Näin kirjoitus­taito jakaa lapset eri kasteihin

S2-oppilaiden heikko menestys liittyy myös suomea äidinkielenään puhuvien poikien tilanteeseen. Esimerkiksi Pisa-tutkimuksissa on Pekkarisen mukaan nähty, että sukupuolten väliset erot osaamisessa ja oppimisessa ovat Suomessa kasvaneet.

”Voi olla, että me emme osaa kouluopetuksessa hyödyntää asioita, jotka poikia kiinnostavat. Kyllä pojat tarvitsisivat enemmän erityishuomiota koulussa”, hän sanoo.

Pekkarisen mukaan samansuuntaisia tuloksia saatiin muutaman vuoden takaisessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) raportissa. Sen mukaan maahanmuuttaja­tausta liittyi heikkoon koulumenestykseen.

Raportin tuloksia ei Pekkarisen mukaan haluttu tuoda ilmi kovin laajasti, koska sen pelättiin leimaavan maahanmuuttajataustaisia lapsia epäonnistuneiksi koululaisiksi.

”Tulokset olivat niin huolestuttavia, että olisin kuitenkin toivonut laajempaa yhteis­kunnallista keskustelua.”

Myös S2-oppimäärän ongelmat ovat Pekkariselle tuttuja. Häntä ovat lähestyneet aiheesta lukuisat poliitikot läpi puoluerajojen, kuten myös S2-opettajat.

”Opettajat ovat sitä mieltä, ettei S2:ta ole syytä kokonaan räjäyttää tai poistaa, vaan siinä on monia hyviä elementtejä”, Pekkarinen kertoo.

Muutoksia oppimäärään olisi kuitenkin syytä miettiä ja tuoda käytäntöön. Yksi oikotie onneen olisi Pekkarisen mukaan puuttua segregaatioon ja vanhempien koulu­shoppailuun.

”Nyt on vaarana, että meillä ohjataan ainevalintojen ja painotusluokkien kautta koulutettujen suomenkielisten perheiden lapset tiettyihin kouluihin. Lähikouluihin menevät ne, joiden vanhemmat eivät osaa muuta valintaa tehdä.”

HS kertoi tiistaina helsinkiläisestä koulusta, jossa eräällä koululuokalla on vain yksi oppilas, joka puhuu äidinkielenään suomea.

Lue lisää: Vain yksi oppilas puhuu suomea äidinkielenään koululuokalla Helsingissä

Myös Karvin tutkimuksessa todetaan, että oppilaiden kehityksessä on koulujen välillä suuria eroavaisuuksia. Tämä taas liittyy alueelliseen eriytymiseen eli segregaatioon, joka näkyy varsinkin pääkaupunkiseudulla.

”Olen järkyttynyt niistä tuloksista. Meillä on Suomessa syntyneitä lapsia, joilla on teoriassa pääsy varhaiskasvatukseen, perusopetukseen ja vapaa-ajan toimintaan, ja silti osaaminen on niin heikkoa. Me olemme aika graavisti [vakavasti] epäonnistuneet maahanmuuttajaperheiden tukemisessa”, Pekkarinen sanoo.

Hänen mukaansa kielikysymyksessä vastuuta ei voi sälyttää pelkästään koteihin. Nykytiedon valossa on tiedossa, että lapsilla on kompetenssia oppia monia kieliä hyvin, Pekkarinen jatkaa.

Hän kiinnittäisi huomiota kotihoidontuen sisaruslisään.

”Niiden lasten, joiden kotona ei puhuta äidinkielenä suomea, olisi tärkeä päästä viimeistään kolmivuotiaina suomenkieliseen kieliympäristöön.”

Ylipäätään huomiota pitäisi Pekkarisen mukaan kiinnittää yhä enemmän varhaiseen tukeen sekä varhaiskasvatukseen ja varmistaa riittävä tuki lapsille jo ennen koulun aloitusta.

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat