Opettajat kertovat koulun arjesta: Pienetkin oppilaat puhuvat keskenään englantia Helsingissä

Helsinkiläiset opettajat niin peruskoulussa kuin ammatillisessa opetuksessa ovat huolissaan oppilaiden suomen kielen osaamisesta.

Helsingin Sanomat vieraili tiistaina Keinutien ala-asteella, jossa lähes 60 prosenttia oppilaista puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea.

19.1. 13:58 | Päivitetty 19.1. 15:26

Suomessa on toisen polven maahanmuuttajalapsia, jotka oppivat suomen korkeintaan kohtalaisesti, kertovat HS:n haastattelemat opettajat.

Etenkin maahanmuuttajataustaisista perheistä tulevien lasten keskittyminen yhä enemmän tiettyihin kouluihin näyttäisi johtavan siihen, että osa lapsista ei välttämättä joudu kovin paljon tekemisiin suomen kielen kanssa koulussa.

HS:n haastattelemat opettajat esittävät lisäksi huolen siitä, että osa lapsista ei opi mitään kieltä niin hyvin, että se mahdollistaisi vaikeiden koulussa opeteltavien käsitteiden tasolle.

Tiistaina julkaistu Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) tutkimus nosti esille, että joissakin kouluissa osa suomea toisena kielenään käyttävistä oppilaista (s2-oppilaat) ei kolmannen luokan alussa yltäneet edes sille tasolle, jolla osa heidän luokkatovereistaan aloitti koulunkäynnin.

HS kertoi lisäksi S2-oppilaiden epätasaisesta sijoittumisesta eri Helsingin kouluihin.

Lue lisää: Vain yksi oppilas puhuu suomea äidinkielenään koululuokalla Helsingissä

Lue lisää: ”S2-pojat” aiheuttavat suurta huolta – Näin kirjoitus­taito jakaa lapset eri kasteihin

HS haastatteli helsinkiläisiä opettajia sekä peruskoulusta että toiselta asteelta. Opettajat eivät esiinny jutussa nimellään, sillä he eivät halua leimata kouluja, joissa työskentelevät. Opettajien henkilöllisyys ja työpaikat ovat toimituksen tiedossa.

Yli 20 vuotta opettajana toiminut nainen on nähnyt työssään muutoksen.

Vuosituhannen alussa samoilla luokilla oli opettajan mukaan vähemmän S2-oppilaita.

Hän uskoo, että se vaikutti myönteisesti siihen, että lapset oppivat nopeasti kielen, sillä suomenkieliset luokkakaverit auttoivat vertaisoppimaan.

Nyt opettaja työskentelee alkuopetuksessa kaikista pienimpien koululaisten parissa.

Osa lapsista on tullut luokkaan täysin ummikkona, sillä Helsingissä ensimmäisillä luokilla ei ole valmistavia luokkia vaan juuri Suomeen muuttaneetkin lapset opiskelevat integroituina muiden mukana perusopetuksessa.

”Olen suositellut perheille myös iltapäiväkerhoja tai muuta toimintaa, missä suomen kieli vahvistuu”, opettaja kertoo.

Opettajan mukaan on tyypillistä, että lapset puhuvat keskenään omaa äidinkieltään, esimerkiksi venäjää. Sitä on opettajan mukaan vaikea kieltää.

Siitä kuitenkin saattaa opettajan mukaan seurata se, että suomen kielen osaaminen jää lapsilla hyvin ohueksi.

”Pelkkä koulu ei riitä kielitaidon oppimiseen. Jos leimautuu vain omaan kotikieleen ja -kulttuuriin, suomi jää helposti heikoksi.”

Opettajan mukaan myös S2-oppilaiden suuria osaamiseroja: toiset osaavat suomea erittäin sujuvasti.

Meillä on runsaasti esimerkiksi toisen polven maahanmuuttajia, jotka eivät osaa suomea kunnolla ja oma äidinkielikin voi olla heikko

Toisenkin ilmiön hän on havainnut työssään.

”Olen huomannut, että pienetkin oppilaat puhuvat keskenään englantia, vaikka se ei ole lasten kotikieli. Englantia kuulee etenkin ruokalassa ja välitunneilla”, opettaja kertoo.

Myös helsinkiläisessä yläkoulussa käytävillä ja välitunneilla puhutaan paljon englantia. Asiasta kertoo koulussa työskentelevä nainen, joka opettaa myös S2-oppilaita.

”Englannin käyttäminen ei ole ongelma, jos lapsella on vahva äidinkieli, kuten esimerkiksi yleensä suomalaisilla on. Mutta meillä on runsaasti esimerkiksi toisen polven maahanmuuttajia, jotka eivät osaa suomea kunnolla ja oma äidinkielikin voi olla heikko”, opettaja kertoo.

Hän kertoo esimerkin: Päivittäinen keskustelu oppilaan kanssa sujuu suomeksi, oppilas osaa vaikkapa kertoa mitä on syönyt. Mutta kun eteen antaa koulupaperin, jossa on jokapäiväisiä kuulumisia vaikeampia kysymyksiä, nuori on pulassa.

”Kun katsoo niitä vastauksia, niin tulee sellainen olo, että herranjumala tämäkö se taso on. Ei sitä välttämättä arkisessa keskustelussa huomaa.”

Esimerkiksi ala-asteen lopussa oppilaiden pitäisi ymmärtää jo hyvin abstrakteja asioita kuten yhteyttämisen periaatteet tai demokratian synty.

Opettaja on huolissaan koulun 13–15-vuotiaiden nuorten kielitaidosta etenkin käsitteellisen ymmärtämisen osalta.

”He eivät lopulta osaa kunnolla mitään kieltä, sillä englannin kielikin jää niin sanotun Youtube-englannin tasolle”, opettaja huokaa.

Youtube-englannilla opettaja tarkoittaa kielitaitoa, jonka saavuttaa katsomalla vloggarien videoita ja muuta sosiaalisen median sisältöä englanniksi.

Toisaalta englannin kieli yhdistää. Opettaja työskentelee koulussa, jonka oppilaiden taustalla on lukuisia eri kieliä ja kansallisuuksia. Monet puhuvat keskenään somalia tai arabiaa, mutta kaikki oppilaat osaavat jonkin verran englantia.

Opettaja kuvaa englantia nuorten keskinäiseksi kompromissiksi.

Tilanne huolestuttaa koulun henkilökuntaa. Se vaikuttaa paitsi lasten ja nuorten oppimiseen, myös suomen kielen asemaan.

”Tämä on sellainen trendi, joka voi vaikuttaa laajasti suomen osaamiseen. Luokissa opetus ja vuorovaikutus tapahtuu totta kai suomeksi, mutta opettajat eivät voi vaikuttaa siihen, mitä kieltä lapset puhuvat keskenään vapaalla”, opettaja sanoo.

Arjessa oppilaiden vaihteleva kielitaito sekä muut haasteet, kuten riittämättömät tukitoimet oppimisvaikeuksissa, näkyvät opettajan mukaan muun muassa siinä, että hyviä oppilaita ei ole mahdollista eriyttää ylöspäin.

”Niiden oppilaiden määrä, joilla on paljon ongelmia, on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana”, opettaja sanoo.

Opettajan mielestä vika ei missään nimessä ole nuorissa, vaan yhteiskunnassa, jonka osaksi kaikki eivät pääse.

”On lyhytnäköistä leikata aina lapsilta ja nuorilta. Tällä hetkellä hukkaamme valtavasti potentiaalia”, opettaja sanoo.

Puutteet nuorten kielitaidossa näkyvät myös peruskoulun jälkeen. HS haastatteli kahta ammatillista opettajaa helsinkiläisestä ammattikoulusta.

He opettavat oppilaitoksessa, jonka opiskelijoista 60 prosenttia on maahanmuuttajataustaisia.

Opettajien mukaan toisella asteella paljastuu, että peruskoulussa S2-opinnoissa on käyty läpi runsaasti muita oppiaineita, jotta niistä ei jäätäisi jälkeen.

”Peruskoulussa S2 on ollut ikään kuin tukiopetusta, jossa on harjoiteltu esimerkiksi maantiedon sanastoa. Sitten pitäisi yhtäkkiä osata kirjoittaa referaatti tai tarina”, toinen opettajista kuvailee tilannetta, johon 16-vuotiaat päätyvät.

Peruskoulussa S2 on ollut ikään kuin tukiopetusta, jossa on harjoiteltu esimerkiksi maantiedon sanastoa. Sitten pitäisi yhtäkkiä osata kirjoittaa referaatti tai tarina.

Sen lisäksi monilla opiskelijoilla on opettajien mukaan illuusio omasta kielitaidosta.

”He ovat pärjänneet peruskoulussa ja koulun ulkopuolella tietyissä tilanteissa suomeksi. Koulusta on päästy läpi armovitosten avulla, mutta täällä ei enää ole sellaista systeemiä”, opettaja sanoo.

Ammattikoulussa käy ilmi, että abstraktit käsitteet ovat opettajien mukaan jopa mahdottomia, eikä kokonaisia lauseitakaan aina saada aikaiseksi.

Opettajien mukaan koulutuksessa luotetaan liikaa siihen, että suomen oppii sitten viimeistään harjoittelussa työpaikalla.

”Mutta esimerkiksi terveydenhoitoalalla kielitaidolla voi olla fataali merkitys, esimerkiksi potilasasiakirjojen kirjaamisissa”, toinen opettajista sanoo.

Heikko kielitaito voi johtaa myös työharjoittelun keskeyttämiseen.

Opettajat korostavat, että haasteita opiskelutaidoissa on myös suomea äidinkielenään puhuvien opiskelijoiden keskuudessa.

”Meillä ei ole yhtään sellaista ryhmää, jossa ei olisi opiskelijoilla mielenterveysongelmia, oppimisvaikeuksia tai isoja kielellisiä haasteita”, toinen opettajista toteaa.

Helsingissä koulujen väliset erot S2-opiskelijoiden määrässä ovat huomattavat.

Lukuisissa eri kouluissa työskennellyt alakoulun opettaja on huomannut tämän käytännössä.

”Alueelta toiselle siirryttäessä saattoi näkyä suorastaan romahdus. Alueella, jossa lapset tulivat keskiluokkaisista, suomalaisista perheistä, lapsilla oli rikkaampi sanavarasto ja he ymmärsivät vaikeampaakin suomen kieltä”, opettaja kertoo.

Esimerkiksi Punavuoressa sijaitsevan Snellmanin ala-asteen oppilaista kuusi opiskelee suomea toisena kielenä. Puotilan ala-asteella, jossa oppilaita on noin 50 enemmän kuin Punavuoressa, on S2-oppilaita yhteensä 120.

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat