Helsinki aikoo puuttua koulujen välisiin eroihin – esillä paikoin jopa koulupiirien siirtäminen

Huoli koulujen eriarvoistumisesta on johtamassa useisiin toimenpiteisiin. Oppilaaksiottoalueita ei mullisteta näillä näkymin kokonaan, mutta yksittäisten alueiden kohdalla muutoksia tulee.

Suutarinkylän peruskoulun Töyrynummessa sijaitseva opetuspiste. Suutarilassa on viime vuonna päätetty koulujen yhdistämisistä ja oppilasalueiden muutoksista sitä mukaa, kun uusia koulutaloja rakennetaan.

25.1. 2:00 | Päivitetty 25.1. 8:36

Helsinki puuttuu nyt uusilla tavoilla koulujen välisiin oppimiseroihin.

Vuosi sitten alkanut Kaikkien koulu -hanke toteutetaan Helsingissä valtion rahoituksella, ja samankaltaista on menossa monessa kunnassa. Opetusministeriö avasi näille rahoituksen sen jälkeen, kun Helsingin yliopiston tutkijoiden Venla Berneliuksen ja Heidi Huillan selvitys eriarvoistumisesta valmistui vuonna 2021.

Lue lisää: Helsinkiläispoliitikot haluavat uudistaa S2-opetuksen ala­koulussa

Lue lisää: Opettajat kertovat koulun arjesta: Pienetkin oppilaat puhuvat keskenään englantia Helsingissä

Lue lisää: Vain yksi oppilas puhuu suomea äidinkielenään koululuokalla Helsingissä

Kaupunkimaantieteen dosentti Bernelius on ollut tekemässä myös Helsingin uutta mallia.

”Tärkeintä on ollut rakentaa tarkkoja tutkimustietoon perustuvia mittareita eri­arvoistumisesta. Tiedon pohjalta sitten luodaan kaupungille uusia pysyviä toiminta­malleja”, hän kuvaa.

Lue lisää: Oppimis­tulokset ovat heikentyneet Suomessa poikkeuksellisen nopeasti – syyt on selvitettävä, vaatii ministeriö

Yksi muutos tapahtui jo. Helsinki on uusinut 90-luvulta asti jossain muodossa käytössä ollutta rahoitusmalliaan, jossa haastavinta työtä tekevät koulut saavat hiukan muita enemmän.

Aiemmin euroihin vaikutti alueen ihmisten sosioekonominen asema. Nyt pystytään katsomaan suoraan koululaisten perheitä. Esimerkiksi vanhemmilla yleinen työttömyys tuo koululle lisää tarveperusteista määrärahaa, ja sen kokonaismäärää on ylipäätään kasvatettu.

Lue lisää: Helsinki muuttaa koulujen rahoitusta: Vanhempien köyhyys tuo ylimääräistä rahaa

Lue lisää: Kaupunkitutkija pitäisi tiukasti kiinni lähikouluista: ”Lapset saattavat joutua silmätikuiksi”

Lue lisää: Heikoimmat koulut ovat jo jopa kaksi vuotta jäljessä matematiikassa ja lukutaidossa – Nyt oppimiserojen repeäminen halutaan kuriin

Kaupunki etsii myös kansainvälisten esimerkkien avulla lisää konsteja, joilla se pystyisi vaikuttamaan koulujen tasa-arvoon ja asuinalueiden maineeseen yli hallinto­rajojen. Siis esimerkiksi kaavoitus ja koulut yhdessä.

Työ on vasta alussa, mutta asiaa mietitään koulujen eriarvoistumisen kannalta kaupunkiuudistuksen pilottikohteissa eli Malmilla, Malminkartanossa ja Kannelmäessä sekä Mellunkylässä.

”Koulun ja alueen maine kietoutuvat yhteen. Esimerkiksi sopivat vaikka lasten kokemukset turvattomista paikoista koulumatkoilla”, Bernelius kuvaa.

Koulujen haluttaisiin toimivan tiiviimmin yhdessä muiden kaupunginosan toimijoiden kanssa. Siis esimerkiksi kirjastojen, urheiluseurojen ja nuorisotalojen.

Lue lisää: ”Luokkayhteiskunnan merkkejä” – Tutkijat huolestuivat Helsingin seudun naapurustoista ja kehittivät uuden ratkaisun

Lue lisää: ”Arjen ohjeet annan elekielellä” – HS kysyi opettajien kokemuksia vieras­kielisten opettamisesta

Sitten on koulushoppailu. Helsingissä jokaiselle lapselle on osoitettu lähikoulu, mutta perheen asema vaikuttaa siihen, kuinka herkästi lapselle haetaan paikkaa painotetusta opetuksesta, kuten musiikkiluokalta.

Perusopetusjohtaja Outi Salo kertoo, että kaksikielistä opetusta ja vieraiden kielten tarjontaa on mietitty tästäkin kulmasta. Ensi syksynä esimerkiksi aloittaa uusia seitsemänneltä luokalta alkavia kaksikielisen opetuksen luokkia Vesalassa, Malmilla ja Laajasalossa.

Keväällä poliitikoille ehdotetaan pieniä muutoksia siihen, missä kouluissa järjestetään painotettua opetusta.

”Painotetusta opetuksesta on viestitty vahvemmin kouluissa toimivien monikielisten ohjaajien avulla, jotta kaikenlaiset perheet löytäisivät nämä”, Salo sanoo.

Kaikissa kouluissa on tehty tänä vuonna systemaattisesti lisää työtä kahden perusasian eteen: lukutaidon sekä tunne- ja vuorovaikutustaitojen.

Lue lisää: Huonomaineisilla alueilla Helsingin seudulla on erinomaisesti menestyneitä kouluja – Ja yksi tärkeä seikka erottaa ne muista

Entä aiemmin keskustelua aiheuttanut keino puuttua eriarvoistumiseen eli koulujen oppilaaksiottoalueiden muuttaminen? Salo sanoo, että Kaikkien koulu ei tuo tähän uutta, mutta keinoa mietitään Helsingissä kuten ennenkin joidenkin alueiden kohdalla.

”Aina kun rakennamme uuden koulun, kokonaisuutta katsotaan tältäkin kannalta. Mietimme, voisimmeko tasata koulujen välistä tilannetta, niin että niissä olisi oppilaita erilaisista taustoista”, Salo sanoo.

Viime vuonna näin on päätetty tehdä esimerkiksi Suutarilassa, jossa toimii muutaman vuoden päästä kaksi suurta koulua.

Kaikilla alueilla koulujen rajoja ei voida järkevästi siirrellä, koska koulumatkojen pitää pysyä riittävän lyhyinä.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat