Jo kauan ennen kuin mediat nostivat nuorten kasvavan väkivaltaisuuden ja katujengit otsikoihinsa, imaami Abbas Bahmanpour oli huolissaan.
Imaamina hänellä on erityinen näköala yhteisöönsä ja sen nuoriin. Hän huomasi, kuinka vanhempiensa edessä enkeleinä käyttäytyvät nuoret olivat tyystin erilaisia ulkona kaduilla.
Yhä useampaa nuorta kiinnostivat päihteet ja väkivalta, samoin kuin näyttävä elämäntyyli, jota esitellä sosiaalisessa mediassa.
Nuorten ongelmat ovat monisyisiä, mutta Bahmanpourin mukaan niiden ytimessä on kyse miehen mallista, pojista ja heidän isistään.
Nykypäivän maahanmuuttajaperheissä näkyy Bahmanpourin mukaan sukupolvien ja kulttuurien välinen kuilu. Lapset kasvavat pienestä pitäen suomalaiseen yhteiskuntaan ja saavat vaikutteita nuorisokulttuurista, kun vanhempien kasvuympäristö on ollut tyystin erilainen esimerkiksi Lähi-idässä.
Eri kulttuurissa kasvaneet isät eivät välttämättä löydä yhteyttä teini-ikää elävän poikansa kanssa. Isät ovat usein yksin vastuussa perheen elättämisestä Suomessa ja sen lisäksi rahaa pitää lähettää ulkomaille sukulaisille. He saattavat tehdä useaa työtä ja kotona olemiselle ei juuri jää aikaa.
”Ehkä isä ei ole menestynyt täällä sillä tavalla. Isä voi työskennellä bussikuskina, taksikuskina tai vaikka siivoojana. Niin se poika ei välttämättä näe, että tämä on mun roolimalli.”
Ydinongelma on Bahmanpourin mukaan siinä hetkessä, kun pojat tulevat murrosikään ja haluavat kasvaa pojasta mieheksi. Tarve osoittaa miehuutta on kova. Miehisyydessä itsessään ei ole vikaa, Bahmanpour täsmentää. Siitä voi tulla ongelma, jos sitä osoitetaan väärällä tavalla.
”Niin kuin se termi toksinen maskuliinisuus. Ei osata kanavoida oikein sitä miehisyyttä”, Bahmanpour sanoo.
Käännekohdassa nuori saattaa hakea uskottavuutta ja aikuisen miehen mallia esimerkiksi kantamalla mukanaan puukkoa, olemalla osa jengiä tai käyttämällä päihteitä.
Abbas Bahmanpour on johtanut Mellunmäessä toimivaa shiiamuslimien yhdyskuntaa jo yli 10 vuotta.
Yksi tapa suitsia tätä kehitystä on Bahmanpourin mukaan panostaa keskusteluun. Uskonnollisella yhteisöllä on mahdollisuus tarjota ympäristö ja mahdollisuus vuoropuheluun.
Mellunmäessä sijaitsevan Resalat-yhdyskunnan moskeija on ulkoapäin koruton toimitila. Aiemmin samoissa tiloissa on toiminut muun muassa kauppa ja ravintola.
Nyt vanhasta muistuttaa enää kalterit katutasossa olevissa ikkunoissa. Entisen kaupan lattiat on peitetty paksuilla värikkäillä matoilla ja seinien yläreunassa juoksevat koristeellisesti kirjaillut lainaukset Koraanista. Viime vuosina moskeijan ilmettä on haluttu uudistaa.
Bahmanbour on itsekin edelleen imaamiksi nuori. Se näkyy myös hänen mukaansa arjessa.
”Vahvuuteni on siinä, että olen pystynyt pitämään yhteyttä nuoriin. Mutta sitten siihen vanhempaan sukupolveen, joka on kasvanut Lähi-idässä minun on ollut hieman vaikeampi löytää yhteyttä”, Suomessa kasvanut Bahmanpour kertoo.
Vuonna 2001 perustettu shiiamuslimien yhdyskunta Resalat on toiminut Mellunmäessä jo yli kymmenen vuotta. Jäseniä yhdyskunnassa on noin 1 500.
Yhdyskunnan aktiivisin kävijäkunta on viime vuosina nuorentunut. Tämä näkyy muun muassa moskeijan perjantairukouksissa, jossa kävijöistä reilusti yli puolet on alle 35-vuotiaita, Bahmanpour arvioi.
Suurin osa moskeijassa käyvistä on taustaltaan afgaaneja, iranilaisia ja irakilaisia. Yhdyskunnalla on tiettävästi vahvat siteet Iraniin ja sen islamistiseen hallintoon.
Iranin nykyhallintoon kriittisesti suhtautuvat suomen-iranilaiset eivät käytä moskeijaa. Ihmettelyä on herättänyt muun muassa se, että moskeijassa järjestettiin muistotilaisuus Iranin Quds-joukkojen komentajalle Qassem Suleimanille ja sotilasjohtaja Abu Mahdi al-Muhandisille, jotka kuolivat Yhdysvaltojen tekemässä ilmaiskussa vuonna 2020. Sekä Yhdysvallat että Euroopan parlamentti pitävät Quds-joukkoja terroristijärjestönä.
Bahmanpour sanoo, että Suleimani ja al-Muhandis organisoivat Lähi-idässä terroristijärjestö Isisin vastaista sotaa ja pelastivat näin lukemattomien shiiojen hengen. Monet yhdyskunnan jäsenet olivat menettäneet sukulaisiaan ja ystäviään Isisin toiminnan vuoksi.
Bahmanpour ei kiellä sitä, etteivätkö suomalaisen yhteiskunnan arvot joskus olisi ristiriidassa teologisten arvojen kanssa.
Tämän hän huomasi jo 10 vuotta sitten aloittaessaan Resalatin imaamina.
Bahmanpourin puheista nousi vuonna 2013 esitetyssä Ylen ohjelmassa kohu. Bahmanpour puhui islamin suhtautumisesta homoseksuaalisuuteen ja kertoi sharia-lain mukaisesta kuolemanrangaistuksesta homoille.
Myöhemmin hän korosti vastanneensa teologiseen kysymykseen. Islam suhtautuu erittäin selkeästi kaikkiin esiaviollisiin suhteisiin, eikä hänen mielestään ole vastuullista edistää perusteettomia väitteitä ja tulkintoja islamista. Bahmanpour sanoi toivovansa, että yhteiskunta kunnioittaa jokaista yksilöä moraalisista mielipide-eroista riippumatta.
Suomessa on puhuttu viimeisen vuoden aikana koko ajan enemmän pahoinvoivista nuorista miehistä, jotka syyllistyvät muun muassa väkivaltarikoksiin.
Lue lisää: ”Aikamoinen piikki on rikoksissa” – Poliisi jaottelee ryöstelevät nuoret kolmeen ryhmään
Lue lisää: Poliisi huolissaan: Alaikäisten ryöstöt rajussa kasvussa Helsingissä
Viime syksynä poliisi toi esiin nuorten kasvavat ryöstörikollisuuden luvut. Vuoden loppuun mennessä pääkaupunkiseudulla rikottiin ennätyksiä alaikäisten ryöstörikoksissa. Nämä ilmiöt eivät rajoitu maahanmuuttajataustaisiin nuoriin, vaan koskevat kaikkia nuoria ja lapsia.
Poliisi on nostanut esille sen, että ryöstöjä ja pahoinpitelyjä tehdään useimmin porukalla.
Syitä ilmiölle on ollut haastava löytää. Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen nosti HS:n haastattelussa esille somessa esiintyvän kulttuurin, jossa ihannoidaan rikoksia ja kallista elämäntyyliä.
Myös Bahmanpour nostaa esille sosiaalisen median ja sen vaikutukset nuoriin. Hänestä olisi hyvä käydä keskustelua siitä, mitä vaikutuksia netin jatkuvalla käytöllä on.
”Lapset ovat kuitenkin lapsia ja niin vaikutukselle alttiita.”
Bahmanpourin mukaan tärkeintä olisi luoda isien ja poikien välille keskusteluyhteyttä. Hän puhuu painokkaasti sen puolesta, että vanhemmat eivät olisi vain auktoriteetteja lapsilleen, vaan viettäisivät myös aikaa heidän kanssaan.
”Hirveästi yritän kehottaa meidän vanhempia, että älkää suhtautuko niin jyrkästi teidän lapsiinne. Ainut mitä sillä saavuttaa on, että lapsi salaa asioita. Parempi jos tiedät mitä ongelmia on.”
Imaamina Bahmanpourilla on yhteisönsä kunnioitus ja hän myös auttaa jäseniä arkisten ongelmien, kuten asunnonhaun tai työpaikan etsimisen kanssa. Aikaa on kuitenkin rajallisesti ja hänen keinonsa rajautuvat puhumiseen.
”Jos ajatellaan, että vanhemmat näkevät nuoriaan muutaman tunnin päivässä, niin minä ehdin jutella [yhden] nuoren kanssa ehkä muutaman tunnin kuukaudessa.”
Mellunmäen yhdyskunta on tehnyt yhteistyötä muun muassa Helsingin poliisin kanssa. Esimerkiksi jengiytymisestä Bahmanpour kertoo olleensa poliisiin yhteydessä jo kauan ennen kuin niistä tuli julkinen puheenaihe.
Mellunmäen moskeijassa toimii oma koulu ja siellä järjestetään myös paljon nuorteniltoja. Bahmanpour esittelee rukoussyvennystä.
Huoli nuorten jengiytymisestä ei kumise tyhjyydessä. Bahmanpour on nähnyt nuoria, joiden elämä on kääntynyt rikosten ja väärän seuran vuoksi huonoon suuntaan.
”Jos on olemattomat siteet muuhun yhteisöön, niin sitten löydät kodin sieltä jengistä. Siitä tulee koko maailma.”
Poliisi on jo useamman vuoden ajan kertonut pääkaupunkiseudulla vaikuttavista kymmenestä katujengistä, joihin kuuluu runsaat sata nuorta miestä. Heistä valtaosalla on itsellään tai perheessään maahanmuuttajataustaa.
Bahmanpour uskoo vahvasti siihen, että Suomen kaltaisessa maassa nuorten ongelmiin pystytään vielä puuttumaan. Mutta se vaatii laajaa yhteistyötä koko yhteiskunnalta.
”Tilanne on vielä mielestäni selvitettävissä. Ei täällä kärsitä sillä tavalla köyhyydestä, että ihmisten tarvitsee kääntyä jengien puoleen rahan puutteet vuoksi.”
