Otaniemeen poratut kuuden kilometrin syvyiset reiät eivät täyttäneet lupaustaan – Nyt niistä kiinnostuivat tutkijat

Kiinnostuneita ovat VTT, GTK sekä Helsingin yliopiston tutkijat että kansainväliset tutkimusyksiköt.

Otaniemessä porattiin kaksi yli kuuden kilometrin lämpökaivoa. Kaupallisesti hanke ei ollut kannattava, mutta nyt lämpökaivot kiinnostavat tutkijoita.

24.1. 15:25

Espoon Otaniemeen poratut yli kuuden kilometrin syvyiset lämpökaivot siirtyvät tutkimuskäyttöön

Energiayhtiö St1:n ja Fortumin pilottiprojektissa porattiin kaksi lämpökaivoa, joiden uumenissa kallioperän lämpötila on noin 120 astetta.

Projekti keskeytyi, koska vettä ei saatu virtaamaan riittävästi kaivosta toiseen ja suunnitellun lämpölaitoksen teho olisi ollut kaupallisesti kannattamaton.

Kovaan suomalaiseen kallioperään poratut Suomen syvimmät kaivot ovat herättäneet suurta mielenkiintoa tutkimuskohteena, kertoo St1 tiedotteessaan.

Kaivot mahdollistavat kansainvälisen tutkimusympäristön geotermisen energian ja muiden geotieteiden kehittämisestä mikrobiologian tutkimuksiin.

Kiinnostuksensa ovat ilmaisseet kansainväliset tutkimusyksiköt sekä Teknologian tutkimuskeskus VTT, Geologian tutkimuskeskus GTK sekä Helsingin Yliopiston tutkijat.

GTK:n geoenergian johtava asiantuntija Teppo Arola GTK näkee Otaniemen kaivojen tutkimuskäytön mahdollisuutena nostaa suomalaista ja kansainvälistä geotermisen energian ja muiden geotieteiden osaamista.

St1 aikoo jatkaa Otaniemessä hankittua osaamista tavanomaisten lämpökaivojen kehitystyössä.

Otaniemen pilottiprojektin jälkimainingeissa Suomeen on syntynyt myös uusia yrityksiä, jotka ovat erikoistuneet 2–4 kilometrin syvyisten yhden lämpökaivon ratkaisujen kehittämiseen.

Nämä keskisyvät lämpökaivot soveltuvat taloyhtiöitten, kauppakeskusten ja toimitilojen lämpöratkaisuihin. Esimerkiksi Helsingin energiayhtiö Helen porauttaa Ruskeasuolla 2,5 kilometrin lämpökaivoa.

Myös Vantaan Energia on porauttanut yli kahden kilometrin syvyisen lämpökaivon Martinlaakson voimala-alueelle.

Lue lisää: Suomen syvimpään reikään aletaan pumpata vettä – jos kaikki menee hyvin, kymmenesosa Espoon kaukolämmöstä saadaan pian 6,4 kilometrin syvyydestä

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat