Tunnettu jalkapallo­tuomari kertoo: Sujuvasti suomea kirjoittanut lapsi sijoitettiin perustelematta S2-ryhmään

Tunnettu jalkapallotuomari Mohammad Al-Emara sanoo, että maahanmuuttajalapset joutuvat lähtemään takamatkalta vaativimpiin opintoihin, jos heidät niputetaan kaikki samaan joukkoon.

Mohammed El-Amara Brahen kentällä vuonna 2020.

25.1. 16:50 | Päivitetty 25.1. 17:03

Kun nykyisin lukuisille jalkapallofaneille tuttu Mohammad Al-Emara oli lapsi, hän oli hyvin kiinnostunut kielistä ja oppi jo ennen kouluikää lukemaan ja kirjoittamaan suomeksi.

Tästä huolimatta hänet sijoitettiin myöhemmin koulussa erikseen testaamatta opiskelemaan suomea toisena kielenä. Hän kokee, että tällainen yhteen niputtaminen vaikeuttaa monien maahanmuuttajavanhempien lasten etenemistä viimeistään korkeakoulussa.

Al-Emaran oman kokemuksen mukaan samanlaita niputtamista tapahtuu edelleen tänäkin päivänä.

Oppimistulosten lasku on viime päivinä ollut paljon uutisissa. Yksi siihen vaikuttava tekijä on, että osa vieraskielisistä lapsista jää jo peruskoulun alussa jälkeen opintomenestyksessä.

Helsingin kaupunginvaltuutettu Sini Korpinen (kok) nosti HS:n haastattelussa esiin, miten erilaisia keskenään S2-ryhmissä opiskelevat lapset ovat. Hänestä vaikuttaa, että Helsingissä S2-tunnille päättyy liikoja harkitsematta myös lapsia, joiden ei siellä kielitaidon takia tarvitsisi olla.

Lue lisää: Helsinkiläispoliitikot haluavat uudistaa S2-opetuksen ala­koulussa

Lue lisää: Vain yksi oppilas puhuu suomea äidinkielenään koululuokalla Helsingissä

Lue lisää: Opettajat kertovat koulun arjesta: Pienetkin oppilaat puhuvat keskenään englantia Helsingissä

Al-Emara on tunnettu moneen kertaan palkittuna jalkapallotuomarina.

Suuren yleisön tietoisuuteen hän nousi vuonna 2019, kun hän keskeytti päätuomarina viideksi minuutiksi Ykkösen ottelun, kun katsomosta kuului rasistista huutelua. Monen mutkan kautta tämä pieni tapahtuma johti myös tähän haastatteluun.

Al-Emara nimittäin twiittasi keskiviikkona, että tämä tapaus oli päätynyt myös S2-oppimateriaaliin ja kertoi samalla omasta koulunkäynnistään.

Al-Emaran irakilainen perhe muutti Suomeen, kun poika ei ollut vielä aivan kolmea vuotta. Hän aloitti päiväkodissa ja oppi nopeasti puhumaan ikäistensä kanssa sujuvaa suomea. Samoin hän oppi ensimmäisenä ryhmässään lukemaan ja kirjoittamaan suomeksi.

”Tulin kotiin hyvin ylpeänä karkkipäivä mielessä. Isä sanoi, että seuraavaksi voitkin sitten opetella kirjoittamaan arabiaa. Siihen meni kaksi viikkoa iltaisin keittiön pöydän ääressä.”

Kun koulu alkoi, poikaa oltiin Kuopiossa alkuun laittamassa valmistavalle luokalle. Vanhemmista tämä oli tarpeetonta. Niinpä Al-Emara kävi alakoulua ensin Kuopiossa ja sitten Turussa tavallisella luokalla ja opiskeli suomea äidinkielenä.

Se sujui hyvin. Niinpä hän olikin nuorena hyvin hämmentynyt, kun hänet yläkoulun alkaessa Turussa siirrettiin S2-ryhmään. Perusteluita tälle ei annettu.

”Kolme vuotta kielen tunnit olivat minulle todella helppoja. Usein se meni pelleilyksi se opiskelu.”

Toiselle asteelle pyrkiessä Al-Emaran piti todistaa erikseen kokeessa suomen taitonsa, koska hän oli ollut S2-ryhmässä. Se tuntui lähinnä omituiselta. Koekin oli hyvin helppo sellaiselle, joka on syntynyt Suomessa tai muuttanut tänne aivan pienenä.

Sen sijaan korkeakouluopinnoissa Al-Emara koki lähtevänsä turhaan takamatkalta. Hän huomasi, että hänen piti tehdä kovasti töitä kirjoittaessaan korkeakoulussa vaadittuja tekstejä verrattuna suomea äidinkielenä opiskelleisiin. Hän teki niin, mutta hän toivoi, että häneltä olisi vaadittu peruskoulussa enemmän.

”On epäloogista, että maahanmuuttajien toivotaan tarttuvan Suomessa kaikenlaisiin töihin, mutta siihen ei sitten haluta antaa valmiuksia.”

Al-Emara asuu nykyisin Helsingissä. Myös hänen lapsensa äiti puhuu erinomaista suomea.

Kun Al-Emaran lapsi oli aloittamassa peruskoulun, häntäkin yritettiin silti sijoittaa S2-ryhmään, Al-Emara kertoo.

Vanhempien piti erikseen anoa, että näin ei turhaan tehtäisi.

Oikaisu 1.2.2023 klo 15.24: Brahen kenttä sijaitsee Alppiharjussa, ei Kalliossa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat