Brittimedia kertoi viime viikolla, että eläintorjuntayhtiö Rentokil ja teleoperaattori Vodafone ovat kehittäneet tekoälyyn pohjautuvaa kasvojentunnistusohjelmaa rottia varten.
Ajatuksena on, että tunnistamalla yksilöitä pystytään selvittämään niille ominaisia kulkureittejä, ruokailutottumuksia ja torjuntatoimien tehokkuutta. Guardian-lehden mukaan Rentokil ja Vodafone ovat kehittäneet rottaohjelmaansa puolitoista vuotta.
Uutta tekniikkaa on kokeiltu elintarviketuotannossa ja toimistotaloissa.
Helsingin kaupunkirottatutkimuksen vetäjä evoluutiobiologi ja tautiekologi Tuomas Aivelo on tutkijan ominaisuudessa kiinnostunut rottien kasvojentunnistuksesta.
”Tutkijalle se voi antaa valtavasti lisätietoa. Mutta mitä rottien torjuntaan tulee, en tiedä, käytetäänkö rahoja silloin järkevästi”, Aivelo sanoo.
Aivelon kokemuksen mukaan torjuntafirmojen kokeneet teknikot pystyvät jäljittämään rottien kulkureittejä tehokkaasti. Kasvojen tunnistusohjelma edellyttäisi useiden jopa kymmenen kameran asentamista, mikä on kallista ja kaupunkioloissa vaikeaa.
Tutkijalle kasvojentunnistus toisi paljon tietoa rottapopulaation sosiaalisista suhteista, kaupunkitilan käytöstä, eri yksilöiden persoonallisuudesta ja asemasta laumassa.
”Jos tätä saisi parissa paikassa kokeiltua, se olisi todella mielenkiintoista.”
Aivelon johtamassa laajassa kaupunkirottatutkimuksessa on jäljitetty rottia muun muassa helsinkiläisten koululaisten avustuksella. Jo noin 3 000 koululaista ja lukiolaista on vuodesta 2018 lähtien levittänyt jälkilevyjä asuinalueilleen.
Jäljitystutkimus jatkuu yhä.
Lue lisää: Helsingissä on meneillään historiallisen laaja rottatutkimus, johon osallistuu yli tuhat koululaista
Kaupunkirottatutkimuksessa on jäljitetty rottien kulkureittejä muun muassa eläimiä siruttamalla.
Kaupunkirottatutkimuksen nelivuotinen rahoitus on päättymässä tämän vuoden lopussa, mutta tutkimushanke poikii koko ajan uusia tutkimussuuntia.
Rahoituksen jatkohakemus on Aivelon mukaan valmisteilla.
Viime vuonna valmistui Helsingin yliopistollisen eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa Tiina Hytösen lisensiaattityö helsinkiläisrottien kantamista kampylobakteerikannoista.
Suolisto-oireita aiheuttavia kampylobakteereita löytyi rotista, jotka asuivat eri puolilla pääkaupunkiseutua. Näytteitä sekvenssoimalla Hytönen totesi, että rottien ulosteissa on samaa kampylobakteerikantaa kuin ihmisillä, mutta myös sellaista kantaa, jota on havaittu esimerkiksi metsähiirillä.
Hytönen pitää todennäköisenä, että viemäreissä kulkevat rotat ovat voineet saada ihmisillä esiintyvän kampylobakteerin esimerkiksi jätevedestä. Tarvittaisiin lisätutkimusta tämän varmistamiseksi.
Rotissa on paljon erilaisia taudinaiheuttajia: suolistoloisia, bakteereja ja viruksia. Seuraavaksi tutkitaan, missä määrin rotat kantavat koronaviruksia.
Leuto syksy ja talvi ovat Aivelon mukaan voineet lisätä rottakantaa Helsingin keskustan ulkopuolella, mutta kantakaupungissa kovakaan pakkanen ei välttämättä haittaa rottapopulaatiota kovin paljon. Ne voivat aina kipittää lämpimän viemäriverkon turviin.
Rajoittavana tekijänä on ruoan saanti. Jos rotan kulkureiteillä on huolimattomasti käytettyjä jätekatoksia, ravintoloita tai muita ruokapaikkoja, rotat menestyvät.
Tutkimuksessa on jo havaittu, että kantakaupungissa rottanaaraat pystyvät lisääntymään myös talvella.
”Alustavat tulokset näyttävät, että rottien määrä on vuosien varrella kasvussa, mutta kanta vaihtelee suunnattomasti ajallisesti ja paikallisesti. Valistunut veikkaus tällä hetkellä on, että Helsingissä puhutaan viisinumeroisesta luvusta.”
Kaupunkirottatutkimus sai pari vuotta sitten käyttöönsä jäteyhtiön hankkiman pakettiauton. Nyt se on varustettu anestesiayksiköllä, jotta loukutetut rotat voidaan nukuttaa tutkimuksia varten. Jo aiemmin rottia on varustettu mikrosiruilla seurannan helpottamiseksi.
