Vuonna 2022 Helsingissä tapahtui 17 väkivaltaiseksi ekstremismiksi luokiteltavaa rikosta. Se on enemmän kuin kahtena aiempana vuonna, mutta vastaavasti vuonna 2019 rikoksia tapahtui 42.
Rikoksista 13 oli laittomia uhkauksia. Joukossa oli myös kaksi kiihottamista kansanryhmää vastaan, yksi pahoinpitely ja yksi ryöstö.
Rikoksista viisi luokiteltiin äärioikeiston tekemisiksi ja yksi äärivasemmiston tekemäksi.
Vaikka pientä nousua koronavuosien jälkeisiin lukuihin on, väkivaltainen ekstremismi Helsingissä hyvin marginaalista, ylikomisario Jari Taponen Helsingin poliisista sanoo.
Väkivaltainen ekstremismi tarkoittaa aatemaailmalla tai ideologialla perusteltua väkivallan käyttöä, sillä uhkaamista tai siihen kannustamista.
Rikoksista 11 oli yhden ja saman henkilön esittämiä laittomia uhkauksia. Henkilö vastusti koronarajoituksia ja kohdisti uhkauksensa sosiaali- ja terveysalan viranomaisiin.
Yksi laiton uhkaus oli tilanne, jossa maahanmuuttajataustaista henkilöä uhattiin puukko kädessä.
Kiihottaminen kansanryhmää vastaan käsitti yhden tapauksen, jossa oli liimailtu tarroja. Toinen tapaus liittyi kansanedustajalle lähetettyyn viestiin.
Pahoinpitely tapahtui julkisella paikalla. Taposen mukaan tekijä oli äärioikeistolainen henkilö, ja tilannetta edelsi molemminpuolinen huutelu uhrin kanssa.
Rikoksista ryöstö luokiteltiin äärivasemmistolaisen tekemäksi.
”Äärioikeistolainen henkilö meni paikan päälle kuvaamaan äärivasemmiston tilaisuutta, jossain määrin provosoimistarkoituksessa. Siitä tuli sitten käsikähmä ja häneltä vietiin se kamera samalla”, Taponen kertoo.
Taposen mukaan äärivasemmiston väkivaltaa ei ole vuosikausiin näkynyt Helsingin katukuvassa.
Myös äärioikeiston väkivaltaa Taponen kuvailee marginaaliseksi sekä sattumanvaraiseksi.
Ylikomisario Jari Taposen mukaan väkivaltainen ekstremismi on Helsingissä hyvin vähäistä.
Väkivaltaiseen ekstremismiin liittyvien rikoslukujen laskemiseen Jari Taponen keksii muutamia selityksiä.
”Yksi selittävä tekijä on katuaktiivisuuden vähentyminen. Toiminta on siirtynyt enemmän sosiaalisen median alustoille ja internetiin”, Taponen sanoo.
Silloin kun mielenosoituksia ja tapahtumia järjestetään, poliisi yleensä tuntee järjestävät tahot hyvin, Taponen kertoo. Taposen mukaan aktivistit tunnetaan ja heihin pidetään yhteyttä.
”Perinteisesti väkivalta on liittynyt mielenosoituksiin. Nyt pääsemme hyvissä ajoin keskustelemaan osapuolten kanssa eivätkä tilanteet kärjisty entiseen tapaan.”
Aktiivisuuden siirryttyä enemmän verkkoon, myös Taposen mukaan poliisi voisi olla enemmänkin läsnä internetin alustoilla.
”Onneksi netissä pelaa myös sosiaalinen kontrolli. Jos joku tapaus ei tule meidän tietoomme poliisin omien havaintojen kautta, niin törkeimmät ylilyönnit kyllä paljastuvat nopeasti”, Taponen sanoo.
