Mahdollisuudet pärjätä ovat heikommat ilman toisen asteen tutkintoa, sanoo yhteiskuntapolitiikan tutkimusprofessori Heikki Hiilamo.
Keskustelu koskee tilastoja: Helsingin kaupungin lukiossa vain noin kolmannes opiskelijoista on poikia.
Luvut ovat pysyneet samanlaisena vuosikausia. Helsinkiläisissä lukioissa noin 35 prosenttia opiskelijoista on poikia.
Esimerkiksi taidepainotteisissa lukioissa, kuten Kallion lukiossa ja Helsingin kuvataidelukiossa, on poikia vain noin 10 prosenttia opiskelijoista. Se tarkoittaa joitain kymmeniä miespuolisia opiskelijoita reilun 500 opiskelijan lukiossa.
Viime syksynä Kallion lukiossa aloitti yhteensä 15 poikaa.
Tasaisin tilanne on Helsingin medialukiossa, jossa poikia on hieman yli puolet opiskelijoista. Kaiken kaikkiaan syksyllä 2022 Helsingin kaupungin lukioissa opiskeli hieman yli 3 000 poikaa.
Ilmiö on valtakunnallinen: vuonna 2021 kaikista uusista lukio-opiskelijoista 59 prosenttia oli naisia, ammatillisessa peruskoulutuksessa uusista 15–19-vuotiaista opiskelijoista miehiä oli 58 prosenttia.
Nuorena tehdyt valinnat näkyvät myös korkeakoulututkintojen suorittamisessa. Vuonna 2021 naisista 44 prosenttia oli suorittanut korkeakoulututkinnon, ja miehistä vain 30 prosenttia.
Toiselle asteelle hakeutuminen on eräänlainen vedenjakaja, Hiilamo kuvailee.
Heikko menestys peruskoulussa on yhteydessä myöhempään huono-osaisuuteen, Hiilamo sanoo. Ja sillä on laajempia yhteiskunnallisia seurauksia: pahoinvointi tai mahdollinen syrjäytyminen yhteiskunnasta.
Miesten yhteiskunnallinen asema nousi keskusteluun tammikuun loppupuolella, kun Helsingin Sanomat julkaisi tutkijatohtori Joona Räsäsen Vieraskynä-kirjoituksen.
Räsäsen kirjoitus käsitteli miesten seksuaalista yksinäisyyttä. Se on Räsäsen mukaan yhteiskunnallinen ongelma.
Myös Heikki Hiilamo on huomannut vuoden alkupuolella käynnistyneen keskustelun, joka keskittyi ensisijaisesti miesten seksuaaliseen menestykseen.
”Tämä on yksi kulma huono-osaisuuden moniulotteisessa ilmiössä. Se tietenkin herättää keskustelua, mutta se ei varmaan ole rakentavin lähestymistapa”, Hiilamo toteaa.
Intiimien suhteiden puuttuminen on Hiilamon mukaan syrjäytymisen seuraus, ei syy.
Syrjäytymiseen liittyy monia piirteitä, jotka kaventavat sosiaalisia suhteita. Lopulta läheisten, intiimien suhteiden rakentaminen muuttuu vaikeaksi. Jopa mahdottomaksi, Hiilamo sanoo.
Ja tästä pääsemme koulumenestykseen.
Hiilamon mukaan koulumenestys ja poikien alisuoriutuminen opinnoissa on yhteydessä monenlaiseen aikuisuuden pahoinvointiin, kuten pitkäaikaistyöttömyyteen, ylivelkaantumiseen sekä toimeentulotuen asiakkuuteen.
Tutkimusprofessori Heikki Hiilamon mukaan huono-osaisimpien joukossa on enemmän miehiä kuin naisia.
Sukupuolten eriytyminen koulutuksessa on laaja ilmiö, joka tulee näkyviin viimeistään peruskoulun jälkeen.
Helsingissä suoraan peruskoulusta lukioon pääsee noin 52 prosenttia pojista.
Pedagoginen asiantuntija Antti Värtö Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen toimialalta kertoo, että sukupuolijakaumaan pyritään vaikuttamaan peruskoulun puolella.
”Lopulta kyse on totta kai yksilön omasta valinnasta, mutta pyrimme varmistamaan, että koulussa annettava ohjaus olisi sukupuolisensitiivistä”, Värtö sanoo.
Mahdollista vääristymää, eli tilannetta jossa oppilaat valitsevat jatko-opinnot mielikuvien ja ulkopuolisten perusteella eivätkä oman kiinnostuksen tai osaamisen kautta, ehkäistään esimerkiksi kiinnittämällä huomiota visuaaliseen kuvastoon.
Värtön mukaan se tarkoittaa käytännössä esimerkiksi sitä, että lukiota ei mainosteta pelkästään hymyilevien tyttöjen kuvilla, eikä ammattikoulua vain haalareihin pukeutuneilla pojilla.
Sen lisäksi esimerkiksi yläkoulussa työelämään tutustumiseen tähtäävillä TET-viikoilla poikia on kannustettu tutustumaan esimerkiksi hoitoalaan ja tyttöjä teknologiaan.
Sukupuolittuneet työmarkkinat ja sukupuolten jakautuminen toisella asteella on kansainvälinen ilmiö, Värtö muistuttaa.
Syrjäytymisen kannalta sukupuolittunut jako lukion ja ammattillisen opetuksen välillä ei kuitenkaan ole oleellisin kysymys. Suurin yhteiskunnallinen ongelma liittyy niihin nuoriin, jotka putoavat koulutuksen kelkasta kokonaan.
”Meillä on valitettavasti sellaisia oppilaita, joita opiskelu lakkaa kiinnostamasta yläkoulun aikoihin. He päätyvät jonnekin toisen asteen oppilaitokseen, mutta lopettavat opiskelut heti kun oppivelvollisuus lakkaa”, Värtö kuvailee.
Tässä joukossa on Värtön mukaan selkeästi enemmän poikia kuin tyttöjä.
Esimerkiksi 20–24-vuotiaista helsinkiläisistä miehistä neljännes on vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa. Naisten joukossa vastaava luku on 15 prosenttia.
Heikki Hiilamo toivoo, ettei keskustelussa ei jakauduttaisi leireihin sukupuolen perusteella.
”Se, että kiinnitetään huomiota poikien heikompaan koulumenestykseen ei tarkoita sitä, että ohitettaisiin naisten työelämässä kokema syrjintä tai naisten aliedustus esimerkiksi pörssiyhtiöiden johtajissa tai huipputuloisten joukossa”, Hiilamo sanoo.
Hiilamo myöntää, että esimerkiksi taloudellisen menestyksen mittareilla miehillä menee yleisesti ottaen paremmin.
Mutta sukupuolen sisällä miesten eriarvoisuuden ääripäät ovat selkeämmät, ja huono-osaisten joukossa on selvästi enemmän miehiä kuin naisia.
Oikaisu 14.2. kello 9.50: Toisin kuin jutussa alun perin kerrottiin, pojista yli puolet pääsee peruskoulun jälkeen lukioon. Suoraan peruskoulusta noin 52 prosenttia pääsee lukioon.
