Helsingin seudun poliitikot eivät perjantainakaan päässeet yksimielisyyteen maankäytön, asumisen ja liikenteen (mal) sopimusluonnoksesta. Uutta neuvotteluajankohtaa etsitään ensi viikolla.
Helsingin pormestarin Juhana Vartiaisen (kok) koolle kutsumassa neuvottelussa perjantaina aamulla oli käsittelyssä tuore kokoomuslaisten hioma muutosesitys, jossa yhteiskunnan tukeman asuntotuotannon osuutta oli pienennetty ja liikennehankkeiden listaan oli tehty lisäyksiä.
Esitykset ja lisäykset tulivat monille kokoukseen osallistuneille yllätyksenä. Muutos- ja lisäyshaluja on muissakin kunnissa ja poliittisissa ryhmissä. Esimerkiksi Espoon vihreät haluaisi vauhdittaa Matinkylä-Leppävaara -raitiotietä.
Perjantaisen muutosesityksen isoin muutos koskee Viikin-Malmin pikaraitiotietä (Viima), jonka rakentamista Helsinki haluaisi aikaistaa alkamaan jo vuonna 2028. Virkatyönä tehdyssä sopimusluonnoksessa hanke oli ajoitettu 2030-luvulle.
Muutoksen perusteena ovat Malmin entisen lentokentän isot asuinaluekaavat, jotka saivat lainvoiman valituskierroksen päätteeksi viime vuonna.
Valtiolla on jo ohjelmalistalla Lahdenväylää koskeva iso rakentamisen kokonaisuus, joka on alustavasti ajoitettu vuosiin 2024–2027.
Viima-raitiotien reitti kulkee Lahdenväylän yli Kehä I:n pohjoispuolella, johon Väylävirastossa on suunniteltu uusien ramppien rakentamista liikenneruuhkien helpottamiseksi sekä uutta Ilmasillan eritasoliittymää Viima-raitiotietä varten.
Helsinki haluaisi lisätä mal-sopimuksen investointilistalle myös kiistellyn Lentoradan sekä Helsingin Sataman Satamatunnelin Länsiterminaalista Länsiväylälle.
Myös Helsingin päärautatieaseman vaihtoyhteyksien parantaminen, sähköverkon voimajohtojen kaapelointi sekä sähkö- ja kaasuautoilun parantaminen ovat tarjolla investointilistalle.
Investointilistan lisäysten lisäksi muutosehdotuksessa oli pienennetty asuntotuotantotavoitteissa yhteiskunnan tukeman ara-tuotannon osuutta pääkaupunkiseudun kunnissa 30 prosentista 20 prosenttiin ja kehyskunnissa 20 prosentista 10 prosenttiin.
Mal-luonnoksesta oli myös karsittu kaikki maininnat autoilun rajoittamisesta seudulla.
Näitä olivat nopeusrajoitusten lasku seudun sisääntuloväylillä sekä pysäköintipolitiikan kiristäminen. Lisäksi tekstiä mahdollisten ympäristövyöhykkeiden suunnittelua haluttiin täsmentää. Ympäristövyöhykkeillä on esimerkiksi Tukholmassa tavoiteltu liikennepäästöjen vähentämistä siten, että raskaan liikenteen kulkua on rajoitettu.
Muutosehdotuksessa ympäristövyöhykkeiden suunnittelua haluttiin täsmentää nimenomaan raskaaseen liikenteeseen.
Mal-luonnokseen on nyt ensimmäistä kertaa kirjattu tavoite valtion osallistumisesta 100 miljoonalla eurolla seudun joukkoliikenteen pyörittämiseen. Koronatukia lukuun ottamatta valtio on vuosittain ohjannut vain noin kuusi miljoonaa euroa suurten kaupunkien joukkoliikennetuen kautta.
Valtion kanssa eduskuntavaalien jälkeen solmittavassa mal-sopimuksessa sovitaan hallituskauden aikaisesta asuntokaavoituksen tavoitteista ja valtion osallistumisesta seudun liikennehankkeisiin.
Perinteisesti mal-kierroksen suuri vääntö tapahtuu ennen varsinaisia neuvotteluja valtion kanssa, kun seudun kunnat ja puolueet yrittävät sovittaa keskenään ristiriitaisia toiveitaan.
Tällä kertaa kokoomuspoliitikot Henrik Vuornos Espoosta, Matias Pajula Helsingistä ja Sakari Rokkanen Vantaalta veivät jäsenten väliset uudelle tasolle.
He vetivät mal-luonnoksen pöydälle HSL:n hallituksessa ja Helsingin seudun kuntien yhteistyökokouksessa marraskuussa. Mal-luonnosta ei siis päästetty edes lausuntokierrokselle kuntiin.
Tästä huolimatta Keski-Uudenmaan kuntien Kuuma-seutu ennätti joulukuussa antaa erittäin kriittisen lausunnon, jossa moitittiin muun muassa liikennepäästötavoitteita, ajonopeuksien laskua, ympäristövyöhykkeitä ja luonnokseen kirjattuja sanakäänteitä asuntotuotannon huoneistotyyppijakaumasta.
