Roskista on tullut yhä näkyvämpi ongelma Helsingissä koronapandemian aikana. Roskaantuminen aiheuttaa kaupungille yli 11 miljoonan euron vuotuiset puhtaanapitokustannukset.
Nyt Helsingin kaupunki aikoo puuttua roskaamiseen entistä hanakammin. Osana tätä kaupunginhallituksen on määrä hyväksyä roskaantumisen hillinnän toimenpideohjelma maanantaina.
Haitta johtuu muun muassa asukkaiden ympäristöön jättämistä roskista, hulevesien riittämättömästä puhdistuksesta, viemärien ylivuodoista, kadulta poistetun lumen varastoinnista ja hävityksestä sekä roska-astioiden riittämättömyydestä.
Kaupunkirannoilla valtaosa roskista on Suomen ympäristökeskuksen laatiman raportin mukaan peräisin esimerkiksi virkistyskäytöstä, valumavesistä, rakentamisesta ja jätteen hylkäämisestä.
Tavallisimpia roskia ovat tupakantumpit. Tupakoinnin ohella tyypillinen rannalta löytyvä roska liittyy syömiseen ja juomiseen.
Roskaantumisen hillinnän toimenpideohjelman mukaan tehokas puuttuminen ongelmaan vaatii monia keinoja ja eri alojen yhteistyötä, koska roskaa päätyy ympäristöön niin monista lähteistä.
Ohjelmassa todetaan, että toiminnan taustalle tarvitaan selvityksiin ja kartoituksiin perustuvaa tietoa, jotta resursseja voidaan ohjata oikeisiin kohteisiin.
Yhdeksi merkittävimmäksi keinoksi roskaantumisen hillitsemiseen ohjelma mainitsee toimivan jätehuollon.
Ongelman hillintään tähtäävät toimenpiteet kaupunki on jakanut viiteen kärkihankkeeseen.
Nämä ovat keskeisten toimijoiden verkoston koonti, vaikuttava viestintäkampanja, uudet innovaatiot ja toimintatavat, roskaantumiselle alttiiden alueiden kartoittaminen jäteastioiden sijoittamista varten sekä kaupunkilaisten osallistaminen.