työhuone merinäköalalla Kauppatorin laidalla, yli kymppitonnin kuukausiansiot ja paljon poliittista valtaa. Kuulostaa hommalta, josta moni poliitikko voi vain haaveilla.
Kahdelle helsinkiläiselle apulaispormestarille se ei kuitenkaan riitä. He ovat lähteneet ehdolle eduskuntavaaleihin.
He ovat valmiita luopumaan mahtipontisesta tittelistä, viisinumeroisesta liksasta ja näköalapaikasta pääkaupungin kehittämiseen.
Tilalle on tarjolla riviedustajan noin 6 600 euron kuukausipalkkio, loputtomasti kompromisseja 199 kollegan kesken ja epäkiitollista taistelua mediatilasta.
Maallikon korviin kuulostaa siltä, että kyseessä on vuoden huonoin vaihtokauppa. Mitä sanovat ehdolle lähteneet apulaispormestarit?
Minulle politiikka on alusta alkaen ollut intohimovalinta, julistaa sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan apulaispormestari, kokoomuksen Daniel Sazonov.
”Kaupunkipolitiikka on mahtavaa, siinä tapahtuu joka päivä pieniä ja isoja asioita, mutta valtakunnan politiikan kysymykset vaikuttavat koko Suomen tulevaisuuteen Helsinkiä laajemmin”, Sazonov selittää.
Sazonovin mukaan juuri hänen apulaispormestarina todistamansa suuret muutokset, kuten sote-uudistus, inspiroivat lähtemään eduskuntavaaliehdokkaaksi.
Mikäli Töölössä asuva Sazonov valitaan eduskuntaan, lyhenevä työmatka saattaa kompensoida putoavaa palkkaa.
Sazonov tiedotti jo viime vuoden elokuussa pyrkivänsä eduskuntaan.
Siinä vaiheessa hän oli ehtinyt toimia tehtävässään vain reilu vuoden verran. Onko apulaispormestarin työ ollut siis suuri pettymys, Daniel Sazonov?
”Ei missään nimessä! Tämä on ollut ja on yhä hieno ja kiinnostava tehtävä”, Sazonov sanoo.
Apulaispormestari Daniel Sazonov kaupungintalolla kesällä 2022.
Hänen mukaansa apulaispormestari on harvinaisessa asemassa voidessaan keskittyä täysipäiväisesti kaupunkipolitiikan tekemiseen. Silti Sazonov haluaa nyt isommille areenoille.
Sazonov on tunnetusti oppikirjaesimerkki poliittisesta broilerista, jonka urapolku on kulkenut lähinnä kabinetista toiseen.
Apulaispormestareita Helsingissä on ollut vasta vuodesta 2017. Tuolloin kaupungin johtamisjärjestelmä uudistettiin ja siirryttiin niin sanottuun pormestarimalliin.
Helsingin hallintosäännön mukaan apulaispormestarit seuraavat toimialansa toimintaa, huolehtivat viestinnästä ja kaupunkilaisten edunvalvonnasta ja valvovat talousarvion toteutumista toimialallaan.
Poliittista valtaa he käyttävät lautakuntiensa puheenjohtajina sekä kaupunginhallituksen ja valtuuston jäseninä.
Varsinaista operatiivista valtaa apulaispormestareilla ei ole, ja huhujen mukaan se hiertää joitain apulaispormestareita.
Uudistukseen on liittynyt muutakin kipuilua. Kaupungin tarkastuslautakunta kommentoi kesällä 2020, että apulaispormestarien ja toimialajohtajien keskinäiset roolit ja valta ovat henkilöstölle epäselviä.
Edellisissä eduskuntavaaleissa vuonna 2019 yksikään silloisista apulaispormestareista ei lähtenyt ehdolle.
Tuolloin kulttuurin ja vapaa-ajan apulaispormestarina toiminut sosialidemokraattien Nasima Razmyar seurasi vaalihumua kaupungintalon vaaleansinisten seinien suojista.
Hän oli muutamaa vuotta aiemmin jättänyt kansanedustajan työt apulaispormestarin tehtävän vuoksi. Vuoden 2021 kuntavaaleissa Razmyar oli nimenomaan demareiden pormestariehdokas.
Onko lähes kuusi vuotta pormestaristossa tarpeeksi, Nasima Razmyar?
”Tämä on ollut arvokas työ, mutta on niin paljon merkittäviä asioita, joita ratkaistaan valtakunnallisella tasolla. Tuntuu, että nyt on minun hetkeni siirtyä eduskunnan puolelle, mutta sen toki ratkaisevat äänestäjät.”
Tällä valtuustokaudella Razmyar on toiminut koulutuksen ja kasvatuksen apulaispormestarina.
Johtuuko päätös siitä, että varhaiskasvatus on kriisissä ja Helsingin koulut ovat jatkuvasti otsikoissa vähemmän imartelevassa valossa?
”Päin vastoin. Se on vahvistanut halua vaikuttaa laajemmin esimerkiksi lainsäädäntöön ja rahoitukseen”, Razmyar vastaa.
Kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestari Nasima Razmyar kaupungintalolla viime vuoden marraskuussa.
Kaupungintalolta kuitenkin kuiskitaan, että Razmyarin ratkaisun taustalla on ollut puoluepoliittinen taktikointi.
Demarien kruununjalokivi, pääministeri Sanna Marin lähti ehdolle Pirkanmaan vaalipiiristä, vaikka olisi ollut enemmän kuin tervetullut haravoimaan helsinkiläisten ääniä.
Helsingissä sdp:n listalta puuttuvat valovoimaiset vetonaulat. Kulisseista kerrotaan, ettei puolue juuri jättänyt Razmyarille vaihtoehtoa.
Oliko ehdolle lähteminen uhraus, jolla varmistetaan puolueen vaalimenestys?
”Ei missään nimessä! Olisin todennäköisesti lähtenyt ehdolle, vaikka Marin olisi ollut ehdolla Helsingissä”, Razmyar sanoo.
Jos Sazonov ja Razmyar valitaan eduskuntaan, Helsingissä vapautuu kaksi merkittävää poliittista pestiä.
Monet kokoomuksen ja sdp:n keskeisimmistä kaupunkipoliitikoista ovat myös ehdolla eduskuntaan, joten apulaispormestarin viittaa ei voida sovitella kenenkään hartioille varmuudella ennen kuin äänet on laskettu.
Varmaa on, että Helsingissä valtapeli ei pääty vaali-iltaan.
