Suunnitelma Helsingin seudun kuntien ja valtion välisestä maankäytön, asumisen ja liikenteen (mal) sopimuksesta on hajoamassa alkutekijöihinsä poliittisen kiistan vuoksi.
Kokoomuslaiset poliitikot Henrik Vuornos Espoosta, Matias Pajula Helsingistä ja Sakari Rokkanen Vantaalta vetivät marraskuussa mal-luonnoksen pois käsittelystä eikä prosessi ole sen jälkeen varsinaisesti edennyt. Kokoomuksen piirissä halutaan vähentää yhteiskunnan tukeman asuntotuotannon osuutta ja torjua autoilua koskevia toimenpiteitä.
HS:n tietojen mukaan HSL:n hallituksessa kokoomuksen tukena oli myös muiden porvaripuolueiden edustajia.
Helsingin toiseksi ja kolmanneksi suurimmassa valtuustoryhmissä vihreissä ja sosiaalidemokraateissa liike aiheuttaa voimakasta vastarintaa.
Tilanteen tulehtuneisuus käy ilmi esimerkiksi siitä, että Helsingin sosiaalidemokraattien valtuustoryhmän puheenjohtaja Eveliina Heinäluoma (sd) puhuu jopa kokoomuksen hajota-ja-tuhoa -manööveristä.
”Olemme olleet aika hämmentyneitä, koska onhan tämä ollut kokemuksena erikoinen. Nyt ollaan romuttamassa seudun elinvoimaa”, Heinäluoma sanoo.
Helsingin maankäytöstä vastaava apulaispormestari Anni Sinnemäki (vihr) povaa poikkeuksellisen vaikeita neuvotteluja valtion kanssa, jos seudulla ei päästä yhteisymmärrykseen tavoitteista.
Kansanedustaja ja Helsingin kaupunginvaltuutettu Eveliina Heinäluoma (sd) muistuttaa, että jos metropolialueella ei päästä yksimielisyyteen mal-tavoitteista valtion rahalle on ottajia.
Enteet ovat huonot, sillä viikko sitten perjantaina Helsingin pormestari Juhana Vartiaisen (kok) vetämä epävirallinen kokous päättyi alkuunsa, koska muut poliittiset ryhmät eivät lähteneet edes neuvottelemaan kokoomuksen muutosesityksestä.
Esitys tuli jakoon vain hetki ennen kokouksen alkua.
Heinäluoma muistuttaa, että jos metropolialueella ei kyetä yhteistyöhön, se voi koitua koko alueen tappioksi.
”Herää kysymys, miksi antaa rahaa tälle alueelle ollenkaan? Onhan rahantarpeita muuallakin. Keskusta on jo ehdottanut mal-sopimuksista luopumista kokonaan”, Heinäluoma napauttaa.
Myös Sinnemäki on huolissaan seudulle tärkeän mal-prosessin kompuroinnista. Hyvinvointialueiden aloitus vie voimavaroja kunnilta, joiden pitäisi kattaa kaikki investointinsa olennaisesti pienemmillä verotuloilla.
”Itse olen nähnyt jo jonkin aikaa, että seuraavasta mal-kierroksesta tulee Helsingin seudulle erittäin vaikea. Tilannetta ei helpota joukkoliikenteen pandemiakurjuus. Luonnokseen kirjattu esitys valtion osallistumisesta lippujen hintojen kohtuullistamiseen on valtiolle vieras”, Sinnemäki sanoo.
Sinnemäki haluaa pitää mal-sopimuksen idean koossa ja seudun isot tavoitteet mielessä.
Anni Sinnemäki (vihr).
”Kannattaa muistaa, että vuosikausia Helsingin seudun niukka asuntotuotanto on ollut Suomen mittakaavassa talouden pullonkaula ja kasvun este”, Sinnemäki sanoo.
Mal-sopimus on Sinnemäen mukaan ollut keino taata asuntotuotannon määrä. Asuntotuotanto taas puolestaan on auttanut seudun työllisyyden ja talouden kehitystä, Sinnemäki sanoo.
Hän on toiminut kahden mal-kierroksen neuvottelijana.
Valtio on näiden sopimusten kautta rahoittanut tuntuvilla summilla joukkoliikenteen hankkeita kuten länsimetroa ja Raide-Jokeria. Joukkoliikenneyhteyksillä on pyritty tekemään kestävää yhteiskuntarakennetta.
Hyvien joukkoliikenneyhteyksien varteen kunnat ovat kaavoittaneet asuntoja. Valtion tukeman ara-tuotannon osuus on pääkaupunkiseudulla ollut 30 prosenttia, mikä on tuonut runsaasti yhteiskunnan tukemia vuokra-asuntoja alueelle.
Henrik Vuornos (kok) katsoo, ettei liikennepäästöjä pidä alentaa ihmisten arkea vaikeuttamalla. ”Jos ajonopeuksia lähdetään alentamaan, se näkyy lisääntyneinä matka-aikoina ja jonotuksena.”
Kokoomuksen näkökulmasta 30 prosentin tavoite on liian suuri.
Espoon kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja kokoomuksen eduskuntavaaliehdokas Henrik Vuornos arvioi, että käytännössä tämä tavoite tuottaa segregaatiota nimenomaan uusille asuinalueille.
”Tuetun asuntotuotannon keskittäminen tietyille alueille vain vahvistaa segregaatiota. Täydennysrakentamisessa vastaavia määrällisiä tavoitteita ei pystytä toteuttamaan, ja siksi 30 prosentin tavoite näkyy uusilla alueilla liian suurena tuetun asumisen osuutena.”
Vuornos muistuttaa myös, että kokoomus ei ole tässä kannassa yksin. Kehyskuntien yhteistyöelin Kuuma-seutu antoi samansisältöisen lausunnon joulukuussa.
Myöskään yksityisautoilun rajoittaminen ei kelpaa kokoomuslaisille eivätkä kehyskunnille. Niitä on esitetty päästövähennyksien vuoksi.
Kehyskuntien kuntayhtymän Kuuma-seudun nuivassa lausunnossa todettiin joulukuussa, että mal-luonnoksessa pitäisi yksinkertaisesti todeta, ettei päästötavoitteita saavuteta.
Samassa lausunnossa myös vastustettiin tiemaksuja, ympäristövyöhykkeitä, pysäköintipolitiikan tiukentamista ja ajonopeuksien alentamista Kehä III:n sisäpuolella.
Suomi on eurooppalaisessa taakanjaossa sitoutunut puolittamaan liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä vuoteen 2005 verrattuna. Jotta tavoitteeseen päästäisiin, pitäisi liikennepäästöjen pudota vielä 3,7 miljoonalla tonnilla, laski Traficom viime lokakuussa.
Tähän mennessä niitä on pudotettu 2,7 miljoonalla tonnilla.
”Olisi toivottavaa, että liikennepäästöjen vähennystä tehtäisiin kaupunkiseuduilla täysmääräisesti, jotta siellä, missä on pitkät välimatkat eikä joukkoliikenne palvele yhtä hyvin, selvittäisiin vähemmällä”, sanoo Sinnemäki.
Jos mal-sopimuksen luonnoksesta ruksitaan pois kaikki autoilua koskevat tavoitteet, on todennäköistä, ettei kansallisiin päästötavoitteisiin päästä. Suurin liikennesuorite Suomessa tapahtuu Uudellamaalla.
Vuornos katsoo, että päästöjä pitää laskea siten, ettei ihmisten arkea vaikeuteta. Jos esimerkiksi ajonopeuksia aletaan laskea, se heijastuu lisääntyneinä matka-aikoina ja jonotuksena.
”Ei ajonopeuksien alentaminen ole oikea keino. Tarvitaan valtion toimia vauhdittamaan autokannan uudistumista. Vauhdituskeinoina voisivat olla valtion hankintatuet vähäpäästöisille autoille tai muutokset verotuksessa.”
Vuornos myöntää, että liikennepäästöjen taklaamisessa puolueitten välillä on selkeä poliittinen näkemysero.
Mal-luonnoksessa on ensimmäistä kertaa esitetty 100 miljoonan euron pottia joukkoliikenteen tukemiseen. Euroopassa valtiot ovat tukeneet joukkoliikennettä jo pitkään, mutta Suomessa valtion tuki pandemia-aikaa lukuun ottamatta on ollut vähäistä. HSL:n alue on saanut vuosittain noin kuusi miljoonaa euroa.
Sinnemäen mielestä tällä mal-kierroksella valtion osallistuminen seudun joukkoliikenteeseen on välttämätöntä. Sen ohella valtion tulisi osallistua myös seudun liikenneinvestointeihin.
”Kun seudulla on monilla aloilla iso pula työntekijöistä, kohtuuhintainen asuntotuotanto ja hyvä joukkoliikenne auttavat pienipalkkaisten alojen henkilöstöä asettumaan tänne. Kokoomuksen esityksissä ollaan tuhoamassa seudun kasvun edellytyksiä. Kaikkien pitäisi nyt pitää katse kiinni oikeassa pallossa”, Heinäluoma sanoo.
Mal-neuvottelut valtion kanssa käydään eduskuntavaalien jälkeen, kun uusi hallituskokoonpano on selvillä. Helsingin seudun mal-luonnokseen pitäisi saada kuntien lausunnot ja hyväksyntä ennen uuden hallituksen budjettineuvotteluja.
