Historiallisten punatiilirakennusten keskeltä voi pian ”törröttää 26-kerroksinen pilvenpiirtäjä” Helsingin Vallilassa. Korkea torni on osa A Roof for Helsinki -nimistä ehdotusta, joka on voittanut arkkitehtuurikilpailun Pasilan konepaja-alueella.
HS pyysi kahta arkkitehtia arvioimaan, millaista Helsinkiä suunnitelman toteuttaminen loisi. Kilpailun järjestivät alueen omistaja Train Factory sekä Helsingin kaupunki ja Arkkitehtiliitto Safa.
Taiteilijaprofessori ja arkkitehti Juha Ilonen luonnehtii arkkitehtuurikilpailuun osallistuneita ”kilpailijaparoiksi ennakkoon tehtyjen oleellisten päätösten paineissa”.
Lainaus ”törröttävästä pilvenpiirtäjästä” on Iloselta.
Lue lisää: Pasilan konepajan tulevaisuus Helsingissä ratkesi: HS esittelee voittajan havainnekuvin
Arkkitehti Juha Ilonen
”Mukana on ulkomaisia osallistujia, jotka eivät välttämättä tunne kaupunkia eivätkä alueen historiallista arvoa”, hän sanoo.
A Roof for Helsingin tekijät ovat portugalilaistaustainen MassLab Porto ja pohjoismainen Afry & Afry Ark Studio.
Vaaleaksi suunniteltu 26-kerroksinen tornitalo on Ilosen mukaan kuin ”huutomerkki nykyisessä arvohierarkiassa”.
”Historialliset konepajarakennukset ovat alueen ehdottomia arvorakennuksia, joilta pilvenpiirtäjä veisi ansaitun pääroolin”, Ilonen sanoo.
Matalahkossa ympäristössä rakennus on hänestä jopa ”kaupunkirakenteellinen virhe, jos vakavasti puhutaan”.
Uuden hotellin ja pääkonttorimaisen toimistotilan tieltä Vallilasta on määrä purkaa 1970-lukulainen sähköjunahalli. Tuomariston mukaan hotelli sijoittuu ”hoikkaan, vaaleaan torniin, joka katoaa taivaalle”.
Ilonen on tunnettu Helsinkiä kuvaavista arkkitehtuurillisista valokuvateoksista. Hän on aiemminkin arvostellut nykyistä kaupunkisuunnittelua liian korkeasta rakentamisesta.
Lue lisää: Taiteilijaprofessori Juha Ilonen, 60, haluaa Helsinkiin lisää Helsinkiä – Pilvenpiirtäjät eivät siihen kuulu.
Myös Aalto-yliopistossa puuarkkitehtuurin työelämäprofessorina toimiva Pekka Heikkinen miettii, onko suunnitelma oikeankokoinen konepaja-alueelle.
Kiitosta Heikkinen antaa sille, että vaativasta suunnittelutyöstä on järjestetty kilpailu – vieläpä kansainvälinen ja kaksivaiheinen.
Arkkitehti Pekka Heikkinen
Tutustuttuaan pikaisesti voittaneeseen ehdotukseen Heikkinen sanoo ensivaikutelmakseen, että ”vaikuttaa aika isoilta rakennusmassoilta”.
Viihtyisälle kaupunkitilalle on Heikkisen mukaan edellytys, etteivät korkeat tai liian massiiviset rakennukset liikaa varjosta pihoja tai katutilaa.
Sekä Heikkinen että Ilonen kiinnittävät huomionsa siihen, että voittanut ehdotus on taas yksi käytettävissä olevaan tilaan nähden hyvinkin suuri rakennuskokonaisuus.
”Nyt on vaikea sanoa, että ottakaa pilvenpiirtäjä pois, niin suunnitelma paranee”, Ilonen sanoo.
Taustalla on tilanne, jossa vastaavissa arkkitehtuurikilpailuissa korkein sallittu rakennusmäärä on yleensä valmiiksi päätetty. Ilosen mukaan aluksi kannattaisi järjestää kaupunkisuunnittelukilpailu pelkän rakennuskilpailun sijaan.
Silloin voisi ensin suunnitella tontille ja sen ympäristöön sopivan määrän rakentamista.
Historia on osoittanut, että Ilosen mainitsemat suunnittelukilpailut ilman rakennuttajia ovat usein jääneet suunnitelmiksi, sillä niille ei ole löytynyt toteuttajaa.
Konepaja-alueen kilpailutuksessa oli mukana Helsingin kaupunki ja Arkkitehtiliitto Safa. Ilonen nostaa toiseksi tuoreeksi esimerkiksi arvostelemastaan tyylistä Elielinaukion suunnitelmat.
Työssä on arkkitehtien mukaan hyvääkin. He pitävät mielenkiintoisena jalustalle nostettua katutilan jatketta. Heikkinen arvostaa myös rakennusten mielenkiintoista, konttimaista massoittelua.
Arkkitehtuurikilpailun voittajateoksessa osa rakennuksista on konttimaisia.
Jalustan alla alakatto aaltoilee voimakkaasti. Jalustan suunnittelussa on käytetty puuverhoilua.
”On mielenkiintoinen idea luoda suunnitelmaan ylä- ja alamaailma. On tosin vaikea välttää mielikuvaa Helsinki-Vantaan lentoaseman laajennuksesta”, Ilonen sanoo.
Sama mielleyhtymä tulee Heikkiselle.
”Minähän olen nähnyt tämän juuri jossain. Olisiko muitakin keinoja luoda uutta, persoonallista kaupunkitilaa?”
Voittotyössä katutilaa on jatkettu korotetulla osuudella. Jalustan alakatossa on Helsinki-Vantaan lentoaseman uutta osaa muistuttava aaltomainen rakenne.
Tuomaristo huomauttaa jalustan alarakenteisiin valitun puumateriaalin olevan arvioitavissa uudelleen. ”Ehkä jokin muu materiaali liittyisi paremmin historialliseen miljööseen”, tuomaristo totesi.
Olisiko hotellitornin voinut tehdä puusta? Kysymyksen nostaa esiin Heikkinen. Tekniikka korkeaan puurakentamiseen on Suomessa hallussa.
”Kaupungin intressissä on rakentaa hiilineutraalisti. Onko puu tässä pintaa ja vain esteettistä vai rakenteellista?” Heikkinen kysyy.
”Puulla pehmennetään ja piilotetaan teräksinen ja betoninen, kolossaalinen tornitalo”, hän sanoo.
Pasilan konepaja-alueen uudistuksessa on määrä yhdistää historiallisia rakennuksia uuteen hotellin ja pääkonttorimaisen toimistotilan kokonaisuuteen.
