Helsingin kaupungin suunnitelma puuttua vanhempien mahdollisuuteen ohjata lapsiaan niin sanotuille painotetuille luokille saa monilta vanhemmilta kriittisen vastaanoton.
Painotetuilla luokilla tarkoitetaan esimerkiksi musiikki- ja kielipainotteisia luokkia, joihin pyritään pääsykokeilla.
HS uutisoi keskiviikkona Helsingin suunnitelmasta, joka lopettaisi painotetut luokat. Uutisen yhteydessä kysyttiin vanhempien näkemystä suunnitelmasta.
Jatkossa painotettua opetusta saavat oppilaat olisivat ripoteltuna koulun eri luokille. Painotetusta opetuksesta ei siis Helsingissä olla luopumassa kokonaan.
Lue lisää: Helsinki pyrkii eroon koulushoppailusta järeillä keinoilla
Muun muassa matematiikka-, liikunta- ja taideopetusta painottavia luokkia on tällä haavaa monissa helsinkiläiskouluissa.
Helsingissä lapset voivat hakea pääsykokeilla myös esimerkiksi ensimmäisellä luokalla alkavaan A-kieleen tai kaksikieliseen opetukseen, mutta kaupunki ei luokittele tätä painotetuksi opetukseksi. Tämä on siis jätetty nyt suunnitellun muutoksen ulkopuolelle.
Painotettua opetusta koskevan mahdolliset muutokset koskisivat vasta vuoden 2024 syksyllä aloittavia oppilaita.
Kaupungin suunnitelman tavoitteena on vähentää vähävaraisten tai vähemmän koulutetuista perheistä tulevien lasten keskittymistä samoille luokille.
Painotettujen luokkien mukana on syntynyt koulushoppailuksi kutsuttu lieveilmiö. Se tarkoittaa ilmiötä, jossa koulutettujen ja varakkaampien perheiden vanhemmat etsivät painotetusta opetuksesta keinoa saada lapsensa pois huonoksi koetusta lähikoulusta.
Toteutuessaan muutokset painotettuun opetukseen tulisivat voimaan vuonna 2024. Ne koskisivat muutoksen jälkeen aloittavia oppilaita, ei siis jo painotetussa opetuksessa olevia.
HS:n kyselyssä suunniteltu uudistus saa kitkerää palautetta vanhemmilta. Moni pitää koulun valikoimista painotuksen kautta hyvin tärkeänä koulurauhan takaamiseksi.
Kymmenet vastaajat myös pitivät mahdollisuutta valita lapsen koulu tai luokka lahjakkaiden lasten oikeutena. Painotettu opetus, johon usein haetaan soveltuvuuskokeilla, nähtiin siis nimenomaan lahjakkaiden lasten opetuksena.
Näin tilanteen näkee eräs kyselyyn vastanneista:
”Halutaan siis viedä viimeinenkin mahdollisuus tukea lahjakkaita ja motivoituneita lapsia ja perheitä. Tasapäistetään kaikki heikompien tasolle, niin mitään todellisia uudistuksia heikompien lasten oppimiseksi ei tarvitse tehdä.”
Moni vastaaja huomautti, että kuka tahansa voi hakea painotettuun opetukseen.
Tutkimusten mukaan painotetuille luokille hakeutuu ja pääsee kuitenkin jo valmiiksi hyvässä asemassa olevien perheiden lapsia. Yksi syy tähän on se, että maksulliset harrastukset edesauttavat opetukseen pääsyä.
Vuosaaressa asuvan kahden musiikkiluokalla olevan lapsi äiti Anna Martikainen pitää suunnitelmaa päättömänä. Hänen mielestään se ei torju segregaatiota eli alueellista eriarvoisuutta.
Martikainen pelkää, että nykyisenlaisen musiikkiluokan hajottaminen saattaa romuttaa oppimistulokset, opiskeluinnon ja musiikillisen kehittymisen.
”Ratkaisu olisi äärimmäisen huono. Miksi lapset eivät saisi kokea olevansa osaavia? Miksi kaikki pitää tasapäistää?”
Suunnitellun uudistuksen sijaan pitäisi Martikaisen mielestä panostaa siihen, että kaikki perheet tietävät painotettujen luokkien olemassaolosta.
Hän muistuttaa, että luokat ovat jo nyt avoimia kaikille, joilla on opiskeluun riittävät edellytykset kotitaustasta riippumatta.
Monet kyselyyn vastanneista esittivät, että muutos voi toteutuessaan pahentaa alueellista eriarvoisuutta entisestään.
Moni epäili koulushoppailun jatkuvan asuinpaikkaa vaihtamalla. Siihen taas katsottiin olevan parhaimmat mahdollisuudet hyvätuloisilla ja koulutetuilla.
Useat vastaajat kertoivat itse olevansa valmiita muuttamaan ”hyvän” koulun perässä. Vastaajat sanoivat haluavansa lapselleen koulun, jossa oppimistulokset ovat hyviä.
Myös rauhallinen ja turvallinen oppimisympäristö mainittiin monessa vastauksessa.
Moni vanhempi syyttää kaupunkia HS:n kyselyssä siitä, että kaupunki haluaa jakaa huono-osaisuutta yhä laajemmalle joukolle.
Eräs vastaaja kuvailee ehdotusta näin:
”Eriarvoistuminen on huono asia, mutta en tiedä, onko ratkaisu se, että hyvät oppilaat pakotetaan huonosti menestyviin kouluihin.”
Moni vanhempi kertoo suoraan omien lasten koulunkäynnin olevan yksi tärkeimmistä asioista elämässä. Näin eräs vastaaja kuvailee:
”Valitsen tulevan asuinalueeni, kunnan ja jopa valtion siten, että lapseni pääsevät hyvään kouluun eivätkä joudu näiden virkahenkilöiden ja poliitikoiden harjoittaman inkluusion uhriksi.”
Yhden kieliluokalla olevan ”tavallisen perheen” vanhempi on sitä mieltä, että painotettuja luokkia pitäisi pikemminkin lisätä nykyisestä, jotta paikkoja voisi hakea aiempaa useampi.
”Halusin tarjota lapselle koulutien, joka tukee hänen yksilöllistä vahvuuttaan.”
Vanhemman mukaan hänen lapsensa kävi hetken lähikoulua. Lapsi ei kuitenkaan sopeutunut sinne, koska on tottunut lukemaan kahdella kielellä.
”Meinasi mennä koko koulutie pieleen, kaipaa haastetta.”
Pitkään opettajana työskennellyt vastaaja kertoo, että painotetuilla luokilla hyödyt ovat silmiinpistäviä: oppilaat ovat motivoituneita opetukseen ja saavat käyttää vahvuuksiaan teinivuosien aikana.
Hän sanoo harkitsevansa opetustyön lopettamista ja siirtymistä muihin hommiin, jos kaupungin suunnitelma menee läpi.
Osalta HS:n kyselyyn vastanneista opettajista ja huoltajista heltiää myös ymmärrystä mahdolliselle uudistukselle.
Esimerkiksi itähelsinkiläisessä koulussa työskentelevä opettaja pitää muutosta myönteisenä, sillä nyt painotusluokkien oppilaiden taustoissa erottuu se, että maahanmuuttajataustaisia lapsia ei näillä luokilla ole miltei lainkaan.
Myös muutamat vanhemmat tunnistivat ongelman.
”Tasapainottaisi asuinalueiden eriarvoistumista. Nyt olen hämmentävissä määrin kuullut kuinka perheet suunnittelevat muuttoa siksi, että eivät halua lapsiaan lähikouluun.”
Moni vanhempi myönsi itse ”koulushoppailevansa”. Lapsen koulu oli monille niin tärkeä asia, että sen valikoimiseksi oltiin valmiita tekemään paljon.
”Katsomme tarkkaan mihin kouluun haluamme lapsemme. Tarvittaessa muutamme pois Helsingistä. Hänen koulunkäyntinsä on niin tärkeä asia että sitä ei voi jättää Helsingin kaupungin päätösten armoille.”
Eräs vanhempi kuvailee vierestä seuranneensa vanhempien kouluvalintaa. Hän kuvaa tilannetta näin:
”Asumme Itä-Helsingissä pientaloalueella ja täällä on paljon erittäin hyväosaisia perheitä. Lähikoulun oppilaaksiottoalueella on paljon maahanmuuttajia ja pienituloisia. Meidän naapurustossa käytännössä kukaan ei ole lähikoulussa.”
Eriarvoisuus vierekkäisillä alueilla on vastaajalle silmiinpistävää, mutta keinot puuttua siihen tuntuvat epäreiluilta:
”Alueiden ja koulujen eriarvoistumisen estämiseen tarvitaan keinoja, mutta tuntuu, että meidän lapset ovat muuttuneet heittopusseiksi ja kokeilukappaleiksi, joita voi pompotella miten vaan.”
Jutussa on siteerattu vain vastaajia, joiden nimi ja yhteystiedot ovat toimituksen tiedossa.
Oikaisu 17. helmikuuta 12:00: Painotettu opetus ei sisällä varhennettua kielenopetusta, kaksikielistä opetusta, kielirikasteista opetusta tai kielikylpyluokkia, toisin kuin jutussa aluksi virheellisesti väitettiin.