Näin alkuun pieni kaksiosainen, leikkimuotoinen tehtävä.
Helsinkiläisen lapsen isä tai äiti: sano ”kyllä” niiden väitteiden kohdalla, joiden kanssa olet samaa mieltä.
a) Haluan lapselleni parhaat mahdollisuudet kehittyä omaan kukoistukseensa.
b) Haluan, että Suomi on tasa-arvoinen maa, jossa kaikilla lapsilla on taustasta riippumatta parhaat mahdolliset olosuhteet kehittyä omaan kukoistukseensa.
Tämä oli tehtävän helppo osa.
Vaikea osa tulee tässä:
Kehitä toimiva koulujärjestelmä, jossa edellä mainitut halut eivät ole toisiaan poissulkevia.
HS kertoi keskiviikkona, että Helsingin virkamiehet suunnittelevat kaupungin kouluihin järeää uudistusta.
Poliitikoille esitetyn suunnitelman tarkoituksena on lopettaa painotetut luokat kokonaan. Painotetuilla luokilla tarkoitetaan esimerkiksi musiikki- ja liikuntapainotteisia luokkia.
Lue lisää: Helsinki pyrkii eroon koulushoppailusta järeillä keinoilla
Itse painotettua opetusta ei olla lopettamassa. Ajatuksena on, että esimerkiksi musiikkia painotetusti opiskelevia lapsia ei kuitenkaan enää kerättäisi samalle luokalle.
Suunnitelman takana on huoli helsinkiläisten lasten maailmojen eriytymisestä.
Kaupunki jakautuu kovaa vauhtia alueellisesti. Toisaalta jakautumista tapahtuu myös koulujen sisällä.
Painotetuille luokille päätyy tutkimusten mukaan korostetusti korkeastikoulutettujen ja hyvätuloisten perheiden lapsia. Tämä yksipuolistaa yleisopetusluokille jäävien lasten taustoja.
Vaikka opetus kaikissa helsinkiläisissä kouluissa on edelleen suhteellisesti ottaen erinomaista, eriytymisen tulokset näkyvät jo huolestuttavalla tavalla koulujen välillä ja niiden sisällä.
Kehityksen vauhti on niin nopeaa, että tutkijat huolehtivat jo koko peruskoulun idean romuttumisesta. Sen kun pitäisi edistää tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa.
Painotetut luokat luovat niille pääseville lapsille huikeita mahdollisuuksia oppia uusia taitoja ja kehittää vanhoja.
Idea on kaunis, innostava ja toimiva. Saman intohimon jakavat nuoret kerääntyvät yhteen ja inspiroivat toisiaan. Edut ovat kiistattomia.
Tutkimustulosten mukaan mallilla on kuitenkin yleisopetukseen jääville lapsille masentavia sivuvaikutuksia. Varsinkin heikommin toimeentulevilla alueilla.
Kun tutkijat kysyivät yleisopetuksessa olevilta helsinkiläisiltä seiskaluokkalaisilta tytöiltä saman koulun yleis- ja painotettujen luokkien eroista, vastaus oli pysäyttävä.
”Jos olis sillee et kaikki luokat on laitettu tällee seisomaan tohon käytävälle niin sen kyl huomaa sen eron”.
Se ero on oppilaiden tausta, joka näkyy tyttöjen mukaan jopa siistissä pukeutumisessa. Omaa luokkaansa tytöt kuvasivat sekasotkuksi, jolle on ”heitetty vaan kaikki”.
Kuplautumisella voi olla tutkijoiden mukaan pitkäkestoisia seurauksia. Koululuokka luo kaverisuhteita ja ystävien perheet näyttävät mallia siitä, mikä elämässä on mahdollista.
Painotetusta opetuksesta suunnataankin lukioon huomattavasti yleisopetusta todennäköisemmin.
Helsingin koulujen todellisuudet erkaantuvat tutkijoiden mukaan toisistaan.
Motiivit koulushoppailuksikin kutsutun ilmiön taustalla ovat moninaisia ja hyvin ymmärrettäviä.
Joskus lapsia ohjataan painotetuille luokille nimenomaan halusta saada heidät pois huonomaineiseksi koetusta lähikoulusta. Joskus pääasiallinen motiivi on halu tarjota lapselle nimenomaan mahdollisuus esimerkiksi musiikin tai kiinan kielen opiskeluun. Useimmiten todellisuus lienee yhdistelmä molempia.
Yksi asia on kuitenkin selvää.
Pohtiessaan lapsensa koulupolkua tavallinen helsinkiläinen vanhempi joutuu kipeään moraaliseen ristivetoon. Harmaan sävyjä on, mutta tiettyyn pisteeseen asti oman lapsen voitto voi olla jonkun toisen tappio.
Näin vaikea yhteiskunnallinen ongelma menee suoraan politiikan ytimeen. Siksi helsinkiläiset kaipaavatkin nyt poliitikoilta selkeitä signaaleja siitä, mitä he syntyneestä tilanteesta ajattelevat.
Mihin pisteeseen monia hyviä puolia sisältävää nykyjärjestelmää pitää purkaa, että Helsingin lupaus tasa-arvoisesta koulutuksesta ei murskaudu?
Ja toisaalta: auttaako painotettujen luokkien purkaminen vai luoko se muuttoliikkeen kautta vain lisää eriytymistä?
Eduskuntavaalien alla keskustelu näistä teemoista ei selvästikään kaikkia puolueita riemastuta.
Lue lisää: Monet vanhemmat uhkaavat muutolla, jos Helsinki ajaa läpi koulushoppailua estävän suunnitelmansa
Helpoimmalta tilanne vaikuttaa Helsingin suurimmalle puolueelle kokoomukselle, jonka äänestäjistä suuri osa on hyvätuloisia. Kokoomus onkin ilmoittanut pontevasti vastustavansa painotettujen luokkien purkamista.
Lue lisää: Helsinki saa kitkerää palautetta koulushoppailuun puuttumisesta, mutta myös ymmärrystä poliitikoilta
Vihreät ja vasemmistopuolueet sen sijaan ovat tilanteessa puun ja kuoren välissä.
Kulttuurialalta tuleva äänestäjäkunta on jo valmiiksi vihainen koronavuosista. Nyt se huutaa kovaa taideluokkien puolesta.
Toisaalta Helsingin virkamiesten esittelemän suunnitelman pohja on valettu tasa-arvon eetoksesta. Sitä on vaikea vasemmistolaisesti ajattelevan vihreän tai muun vasemmiston syödä.
Lopputuloksena Sdp:stä ja vasemmistoliitosta onkin kuultu tähän mennessä lähinnä epäselvää pyörittelyä, vihreiltä korvia huumaavaa hiljaisuutta. Vasemmistoliiton sisällä vaikuttavaa henkeä voi tosin peilata puolueen puheenjohtajan, turkulaisen opetusministeri Li Anderssonin kannasta.
Anderssonin mukaan esitetyn kaltaisille toimenpiteille on tilausta, jos segregatioon halutaan oikeasti puuttua.