Ei olisi pedagogisesti järkevää, sanoo Liisa Pohjolainen. Hän viittaa Helsingin kaupungilla valmistelussa olevaan suunnitelmaan, jossa painotetun opetuksen luokista luovuttaisiin tulevaisuudessa.
Eläkkeellä oleva Pohjolainen on seurannut julkista keskustelua, joka käynnistyi keskiviikkona, kun kasvatuksen ja koulutuksen toimialan (kasko) suunnitelmista uutisoitiin.
Pohjolainen on itse toiminut paitsi opettajana ja rehtorina myös kaskon toimialajohtajana vuoteen 2021 saakka.
”Omalla kaudellani en olisi tätä kannattanut enkä vienyt asiaa eteenpäin”, Pohjolainen sanoo.
Tällä hetkellä ehdotus on virkamiesvalmistelussa. Aiheesta käydään kevään aikana keskusteluja muun muassa rehtorien ja koulujen johtokuntien kanssa. Poliittisen päätöksenteon aika tulee myöhemmin tänä vuonna.
Pohjolaisen mukaan painotusluokilla on suhteellisen vähän oppilaita, kun ottaa huomioon, että Helsingissä peruskoulua kaupungin koulussa käy lähes 45 000 oppilasta.
”Segregaation purkamisen näkökulmasta tämä on hyvin pieni asia isossa kuviossa”, Pohjolainen sanoo.
Hänen mukaansa peruskoulua tulisi ennemmin kehittää siihen suuntaan, että erilaiset oppilaat pystyttäisiin ottamaan paremmin huomioon. Se tarkoittaisi yksilöllisempiä ja joustavampia ratkaisuja, jolloin kaikki oppilaat voisivat saavuttaa potentiaalinsa.
Siksi Pohjolaisen mielestä olisi tärkeää lisätä painotettua opetusta tasaisesti ympäri kaupunkia ja tiedottaa perheitä paremmin – etenkin niitä perheitä, joiden äidinkieli ei ole suomi tai ruotsi. Myös soveltuvuuskokeet kaipaavat Pohjolaisen mielestä uudistusta.
Kuitenkin painotetun opetuksen toteutustavan, eli järjestetäänkö opetus luokkamuotoisena vai sekaryhmiin hajautettuna, Pohjolainen jättäisi koulujen itsensä päätettäväksi.
Segregaatiota eli alueellista eriarvoisuutta tulisi Pohjolaisen mukaan estää järeämmillä toimenpiteillä.
Yksi sellainen olisi koulupiirijaon muokkaaminen. Pohjolainen kirjoitti aiheesta mielipidekirjoituksen Helsingin Sanomiin helmikuussa.
Silloin hän ehdotti, että Helsingissä muutettaisiin nykyistä mallia, jossa oppilaaksiottoalueet on jaettu koulukohtaisesti. Pohjola toivoo mallia, jossa laajemman oppilaaksiottoalueen sisällä olisi useampi koulu.
Lue lisää: Ryhmäkokojen tasaaminen kouluissa onnistuu nykyisillä resursseilla
Näin hänen mukaansa pystyttäisiin paremmin vaikuttamaan esimerkiksi luokkakokoihin sekä siihen, että erityistä tukea tarvitsevat oppilaat sijoittuvat tasaisesti eri luokille.
”Tämä nykyinen systeemi on todella jäykkä, ja monet muut kunnat ovat sen jo poistaneet”, Pohjolainen kertoo.
Koska Helsingissä on tiheä kouluverkko, toisin sanoen paljon kouluja, pystyttäisiin Pohjolaisen mukaan lyhyet ja turvalliset koulumatkat takaamaan, vaikka oppilaaksiottoaluetta laajennettaisiin.
Lue lisää: Helsinki aikoo puuttua koulujen välisiin eroihin – esillä paikoin jopa koulupiirien siirtäminen
Aiheesta tilattiin ulkopuolinen selvitys Pohjolaisen ollessa kaskon johdossa.
Hän toivoi silloin suurempaa uudistusta, mutta lopulta toimialalla tyydyttiin vain pieniin muutoksiin. Syyksi Pohjolainen kertoo poliittisen vastustuksen.
”Se oli liian radikaali uudistus monelle ja herätti vastustusta myös vanhemmissa. Kaikki ihmiset kannattavat tasa-arvoa, mutta lopulta omia lapsia ei haluta niihin tiettyihin kouluihin.”
Eikä segregaation ehkäisy saa Pohjolaisen mielestä jäädä vain koulujen tehtäväksi.
”Alueellinen eriytyminen on yhteiskunnallinen, jopa globaali ilmiö. Koulu pystyy tasoittamaan eroja jonkin verran, mutta tähän tarvitaan mukaan muutkin toimialat”, hän sanoo.
Sen takia Pohjolaisen mielestä nyt ollaan puuttumassa kokonaisuuden kannalta äärimmäisen pieneen asiaan.
