Helsingin pormestaristo ei HS:n haastattelussa sulje pois mitään vaihtoehtoa, jolla koulujen eriarvoistumista voitaisiin torjua. Suuri osa pormestaristosta sanoo suoraan olevansa valmis pohtimaan myös, pitäisikö koulupiirien rajoja muuttaa Helsingissä nykysuunnitelmaa laajemmin.
HS paljasti toissa viikolla, että Helsinkin virkamiehillä on suunnitelma painotettujen luokkien lakkauttamisesta. Suunnitelman tarkoituksena on torjua eriytymistä. Lopullisesti asiasta päättävät poliitikot.
Lue lisää: Helsinki pyrkii eroon koulushoppailusta järeillä keinoilla
Viime päivinä keskustelu painotetusta opetuksesta on laajentunut laajemmaksi keskusteluksi eriytymisestä.
Yksi kouluihin liittyvä, esille nostettu keino on oppilaaksiottoalueiden uusiminen. Oppilaaksiottoalueita uusimalla koulujen oppilaiden taustoja pystyttäisiin sekoittamaan, mutta toimenpide on herättänyt useissa vanhemmissa voimakasta vastustusta.
Oppilaaksiottoalueiden laajamittaisempaa uusimista esitti ensin eläkkeelle jäänyt opetustoimenjohtaja Liisa Pohjalainen HS:n haastattelussa. Poliitikoista kannan taakse ovat vähintäänkin varovasti asettuneet sosiaalisessa mediassa ainakin kasvatuksen ja koulutuksen lautakunnan jäsen Sini Korpinen (kok) ja valtuuston puheenjohtaja Fatim Diarra (vihr).
Pormestari Juhana Vartiainen (kok) sanoo pitävänsä järkevänä, ettei mitään ratkaisua suljeta pois tässä vaiheessa. Hän sanoo luottavansa tutkimustietoon ja vaikuttavuusarvioihin, joiden kautta saadaan parempaa tietoa kokonaisuudesta. Alueiden eriytymistä hän haluaa vastustaa kaikin keinoin.
”Olen omalla pormestarikaudellani halunnut vapauttaa resursseja muualta, jotta tarveperusteiselle rahoitukselle voidaan tehdä liikkumavaraa”, Vartiainen perustelee.
Tarveperusteista rahoitusta kohdennetaan niille alueille, joilla on merkkejä huono-osaisuuden kasautumisesta.
Helsingin kokoomus otti viikko sitten viikonloppuna ryhmäkannan, jonka mukaan luokkamuotoista opetusta ei kannata lopettaa, vaan kohdentaa erityistä tukea sinne, missä sitä eniten tarvitaan.
”Opettajille ja koulujen tukihenkilöstölle on annettava kannustimia, jotta heitä saadaan hakeutumaan myös alueellisesti haastavampiin kouluihin”, Vartiainen sanoo.
Suomen kuuden suurimman kaupungin yhteistyöverkosto Kuutoskaupungit on vedonnut valtioon, jotta nopeasti kansainvälistyvät koulut voitaisiin huomioida valtionosuuksien jaossa oikeudenmukaisesti.
Apulaispormestari Paavo Arhimäki (vas) ei hänkään ole sulkemassa mitään toimia pois tai valitsemassa jotain yhtä keinoa eriarvoistumisen ehkäisemiseksi kouluissa.
”Todennäköisesti ratkaisu on monien asioiden yhdistelmä. Joitain keinoja voivat olla esimerkiksi painotuksien vahvistaminen nimenomaan lähiökouluissa, valintakriteerien muuttaminen, muun kuin painotetun opetuksen antaminen yhteisissä luokissa, oppilaaksiottoalueiden mahdollinen tarkastelu…”, Arhinmäki listaa.
Hän korostaa, että suomalaisen yhteiskunnan yksi tasa-arvon kulmakivistä on, että erilaiset lapset erilaisista taustoista opiskelevat samoissa kouluissa ja luokissa.
”Hyvin harvassa maassa ihmiset tuntevat toisiaan ja pystyvät asettumaan toisen asemaan yhteiskuntaluokasta ja muusta taustasta riippumatta. Monissa muissa maissa jo varhaisessa vaiheessa lapset eriytyvät taustan perusteella.”
Apulaispormestari Daniel Sazonovin mielestä vieraskielisille perheille pitäisi räätälöidä painotetusta opetuksesta info-tilaisuuksia.
Oppilaaksiottoalueet ovat olleet koko ajan tarkastelussa, ja niihin on tehty muutoksia säännöllisin väliajoin, sanoo apulaispormestari Daniel Sazonov (kok).
Hän myöntää kuitenkin, että muutokset on yleensä haluttu pitää vähäisinä.
”Nyt on varmasti hyvä ajankohta jälleen katsoa, ovatko alueet tarkoituksenmukaisia.”
Hän täsmentää vielä, että on ensiarvoista perheiden kannalta, että kaikissa tilanteissa perheiden on tiedettävä, mihin kouluun lapsi on menossa. Se ei voi määräytyä sattumanvaraisesti vasta kouluunmenon kynnyksellä.
Sazonov ei usko, että muutos vain oppilaaksiotossa tekisi autuaaksi. Hänellä on mielessään kolme muutakin kulmaa lähestyä koulujen tilannetta.
Niistä ensimmäinen on sama kuin Vartiaisella eli tarveperusteinen rahoitus, jota Sazonovin mielestä voitaisiin jopa lisätä. Koulujen saamat tarvepersuteisesti jaetut summat ovat tällä hetkellä melko pieniä, vain muutaman miljoonan euron suuruisia.
”Toinen asia on varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen rooli, jossa kaikki tuki pitäisi saada siihen, että vieraskieliset 2–6-vuotiaat voisivat oppia suomen tai ruotsin kielen.”
Kolmas asia on rakentaminen eri alueilla. Helsinki on yrittänyt parantaa eri kaupunginosien ilmettä suunnittelemalla kunnianhimoisia kunnostushankkeita ja lisärakentamista.
Luokkamuotoisesta painotetusta opetuksesta voisi Sazonovin mielestä järjestää sellaisia info-tilaisuuksia, jotka on räätälöity nimenomaan vieraskielisille perheille.
”Hyvin suuri osa painotetusta opetuksesta, ei ole kieleen sidottua lahjakkuutta: liikunta, musiikki, taideaineet”, Sazonov sanoo.
Kasvatuksen apulaispormestari Nasima Razmyar on saanut paljon palautetta musiikkiluokkien oppilaiden perheilta ja opettajilta. ”Yhteinen tekeminen on musaluokilla niin tärkeää, että meillä pitää olla vastaus siihen, miten sitä tehdään.”
Kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestaria Nasima Razmyaria (sd) hieman hymyilyttää kokoomuslaisten uusi into samoihin uudistuksiin, joita hän on aiemmin esittänyt – omien sanojensa mukaan – ilman sanottavaa vastakaikua.
Razmyar esitti jo pari vuotta sitten HS:n haastattelussa, että tarveperusteisen rahoituksen lisäksi sosio-ekonomisesti haastavien alueiden opettajille maksettaisiin palkankorotusta.
”Oppilaaksiottoalueiden uudistuksesta olen puhunut jo kauan, ja nimenomaan sillä kulmalla, että tietyllä lähialueella, jossa koulumatkat säilyvät lyhyinä, oppilaita jaettaisiin esimerkiksi 3–4 kouluun tasaisemmin. Silloin oikeisto tulkitsi, että yrittäisin ajaa oppilaita bussikuljetuksiin. Ei siitä ollut kyse!”
Hän arvioi, ettei poliitikoilla tuolloin ollut rohkeutta lähteä todellisiin uudistuksiin.
Razmyar katsoo luokkamuotoista painotettua opetusta koulun sisäisen eriarvoisuuden näkökulmasta. Häntä huolestuttaa sosiaalinen kuplautuminen, joka on mahdollista, jos oppilaiden tausta painotetuilla luokilla on hyvin samantyyppinen.
Tutkimusten perusteella on vanhempia, jotka haluavat valita lapsensa sosiaalisen ympäristön.
”Mutta voisiko ajatella niin, että luokkamuotoisuuden sijasta olisi kouluja, joissa on tietyn painotetun opetuksen linja? Meillä on jo nyt esimerkiksi kouluja, joissa on matemaattinen linja. Se ei ole mitään uutta.”
Hän myöntää, että musiikkiluokilla on erityistä etua siitä, että opetus tapahtuu samassa luokassa. Orkesteritoiminta ja eri esitykset suorastaan edellyttävät ryhmäjärjestelyä.
”Olen kuullut musiikkiluokkien opettajien ja lasten vanhempien viestin. Yhteinen tekeminen on musaluokilla niin tärkeää, että meillä pitää olla vastaus siihen, miten sitä tehdään.”
Keskustelun ja todellisten uudistusten kannalta Razmyaria huolestuttaa se, että kokoomus näyttää lyöneen kantansa lukkoon luokkamuotoisen painotetun opetuksen puolesta.
Maankäytön apulaispormestari Anni Sinnemäki (vihr) katsoo, ettei mikään muu keino voi korvata helsinkiläisten koulujen tulevaisuutta kuin riittävä rahoitus.
Rahan lisäksi myös Sinnemäki näkee koulupiirirajojen tarkastelun yhdeksi mahdolliseksi keinoksi työkalupakissa.
”Jokaiselle lapselle ja aikuisellekin tekee hyvää olla kosketuksissa erilaisista lähtökohdista olevien ihmisten kanssa sen sijaan, että todellisuutemme kuplautuvat. Lapsille tämä on itse asiassa usein helpompaa kuin aikuisille.”
Painotetun opetuksen kohtalosta keskustellaan seuraavan kerran maaliskuussa suomenkielisen jaoston kokouksessa.
