Helsingillä saattaa olla käsissään keskiluokan kokoinen ongelma.
Kaupungin kannalta murheellisesti keskiluokan kokoinen ongelma ei ole keskikokoinen ongelma. Se on suuri ongelma.
Keskiluokalla on tärkeä rooli, kun yhteiskunnan seiniä liimataan yhteen. Ilman keskiluokkaa seinät alkavat horjua.
Helsinkiläinen keskiluokka on nyt monestakin syystä turhautunutta.
Jos kipupiste ylittyy, seuraukset ovat arvaamattomia.
Helsinkiläiset tutkijat Venla Bernelius, Reetta Marttinen ja Katja Vilkama julkaisivat vuonna 2021 artikkelin, jonka lyömät laineet jäivät aiheen merkitykseen nähden pieniksi.
Keskellä nyt käynnissä olevaa koulukeskustelua artikkeli ansaitsee uuden elämän.
Osana Hitas-järjestelmän kehitystyötä julkaistu teksti toteaa yksinkertaistettuna näin: Jos Helsinki ei pidä varaansa, keskiluokan elinmahdollisuudet kaupungissa saattavat kutistua.
Tutkijat viittaavat kuuluisan yhdysvaltalaisen kaupunkitutkija Richard Floridan havaintoihin ja kokemuksiin pohjoisamerikkalaisista suurkaupungeista.
Florida on huolissaan urbaanin keskiluokan kriisistä. 2010-luvun aikana keskituloisten osuus on pienentynyt 90 prosentissa yhdysvaltalaiskaupunkeja.
Helsingissä keskustelua eriytymisestä käydään huolestunein äänenpainoin kaupunginosien kasvavia eroja vahdaten.
Helsinkiläistutkijat osoittavat, että kysymystä kannattaa kuitenkin lähestyä tätäkin laajemmin. Eriytyvissä suurkaupungeissa saattaa pahimmillaan käydä niin, että osa keskiluokkaan kuuluvista alkaa katsella asuinpaikkaa jostain muualta.
Vielä on liian aikaista sanoa miten oleellinen kysymys on Helsingissä. Huomiota siihen kannattaa silti kiinnittää.
Jos keskiluokkaan kuuluvia alkaisi siirtyä lähtökuoppiin, ongelma koskettaisi kaikkia.
HS kertoi torstaina, että asuntojen hintojen erot eri Helsingin alueilla ovat kasvaneet nopeasti.
Lue lisää: Kartta näyttää, miten Helsinki on jakautunut taantuviin ja kehittyviin asuinalueisiin
Juuri tämä on toinen puoli tutkijoiden huolesta.
Helsinki on tehnyt paljon hidastaakseen eriytymistä, mutta täysin tässä ei täälläkään ole onnistuttu.
Eriytyvässä kaupungissa asuntojen hinnat nousevat halutuilla alueilla keskiluokan ulottumattomiin. Helsingissä niin on jo monin paikoin käynyt.
Eriytyminen voi kuitenkin johtaa myös siihen, että seinä tulee vastaan toisellakin puolella.
Jos kaupunki ei pysty estämään sosiaalisten ongelmien kasautumista huonommin toimeentuleville alueille ja esimerkiksi niiden kouluihin, turvattomuutta pelkäävä keskiluokka saattaa alkaa karttaa näitä alueita. Karttamispäätöksiin vaikuttaa myös alueen maine, joka voi olla osin irrallaan alueen arkitodellisuudesta.
Pahimmillaan puun ja kuoren väliin ajautunut keskiluokka tekee kaupungin kannalta surullisen päätöksen: muuttaa pois. Kehyskuntiin tai jonnekin muualle.
Tämä syventäisi eriytymisen kierrettä entisestään ja ajaisi heikoimmassa asemassa olevat entistä ahtaammalle.
Keskustelu Helsingin kouluista on käynyt vilkkaana.
HS paljasti viime viikolla, että Helsingin virkamiehet suunnittelevat painotettujen luokkien lopettamista. Toteutuessaan suunnitelma lopettaisi esimerkiksi musiikki- ja liikuntapainotteiset luokat.
Lue lisää: Helsinki pyrkii eroon koulushoppailusta järeillä keinoilla
Motiivi suunnitelman takana on kaunis. Se pyrkii varmistamaan sen, että heikoimmista lähtökohdista ponnistavat lapset saisivat elämäänsä mahdollisimman hyvän alun.
On ainakin vielä hyvin vaikeaa arvioida, mitä kaikkea suunnitelman toteuttaminen todellisuudessa tarkoittaisi. Loppujen lopuksi kyseisen päätöksen mittakaava on myös koko eriytymiskehityksen torjunnassa melko pieni.
Suunnitelmasta noussut keskustelu on silti tärkeää, koska se paljastaa eriytymisen vastaisen taistelun viheliäisyyden.
Tässä taistelussa jokaisella päätöksellä voi olla ennakoimattomia kerrannaisvaikutuksia.
Vaikka helsinkiläisen keskiluokan tulotaso ei riitä perheasuntoon kaupungin kalleimmilta alueilta, se riittää kyllä, kipupisteen ylittyessä, poismuuttopäätökseen.
Keskiluokkaa ei voi pakottaa.
Sitä ei myöskään voi unohtaa. Keskiluokka hoitaa niin rikkaiden kuin köyhienkin sairaat, järjestää heidän lastensa opetuksen ja valvoo kaupungin turvallisuutta.
Lohdullista tilanteessa on, että suomalaista keskiluokkaa pidetään hyvin solidaarisena.
Opetus helsinkiläiskouluissa on tasokasta ja tavallisille vanhemmille riittää riittävän hyvä, turvallinen ja rauhallinen koulu.
Nyt olisi enää vain varmistettava, että helsinkiläiskoulut koetaan sellaisiksi – nyt ja jatkossa. Yhtä vastausta tähän ei ole.
Ratkaisut liittyvät ainakin työllisyyspolitiikkaan, asuntopolitiikkaan ja suoraan rahanjakoon kouluille. Siihen, miten tämä kaikki tehdään, myös HS pyrkii nyt hakemaan aktiivisesti vastauksia.