Helsingin seudun liikenne (HSL) on tarkentanut laskelmia uudesta lipunhintajärjestelmästä, josta HSL:n hallituksen on määrä päättää tämän kevään aikana.
Vastakkain ovat tasatariffi ja nykyinen vyöhykejärjestelmä uusin hinnoin. Tasatariffi tarkoittaisi käytännössä sitä, että matka Siuntiosta Helsingin keskustaan maksaisi yhtä paljon kuin pari pysäkinväliä raitiovaunulla.
HSL:n uusien laskelmien mukaan tasatariffissa koko alueen kattava kertalippu olisi 3,50 euroa ja kausilippu 74,90 euroa.
Nykyjärjestelmässä kertalipun hinta nousisi AB- ja BC-vyöhykkeillä tämänhetkisestä 3,10 eurosta 3,20 euroon ja 30 vuorokauden kausilipun 70,60 eurosta 73,50 euroon. HSL-sovelluksen jatkuvassa säästötilauksessa kausilippu on halvempi.
Hinnannousua selittävät muun muassa arvonlisäalennuksen poistuminen, inflaatio ja isojen raidehankkeiden valmistuminen, mikä näkyy pääomakuluissa.
Viime syksynä lipunhintajärjestelmän uudistus jätettiin suosiolla lepäämään, koska budjetin laatimisessa oli tarpeeksi poliittista vääntöä. Oli myös selvää, ettei HSL:n hallituksessa ollut yksimielisyyttä siitä, mihin suuntaan taksajärjestelmää pitäisi viedä.
HSL:n suurimmassa kunnassa Helsingissä on kova poliittinen vastustus lipunhintojen tasaamiseen koko alueella. Tasatariffi tarkoittaisi kaikissa eri laskentamalleissa helsinkiläismatkustajien matkalippujen kallistumista vielä inflaatiotakin enemmän.
Sen sijaan Vantaalla ja Espoossa nähdään tasatariffi keinona luopua vyöhykerajasta, joka jakaa molemmat kaupungit kahtia. Samalla pisimpien joukkoliikennematkojen hinnat halpenisivat.
HSL:n tarkennetuissa laskelmissa lipunhintoja on jyvitetty siten, että kaikissa vaihtoehdoissa lipputulokertymä pysyy tavoitellussa 400 miljoonassa eurossa, mikä kattaa noin puolet liikenteen menoista.
HSL järjesti joukkoliikenteen lippujärjestelmästä tammikuussa kyselyn, johon se sai noin 10 000 vastausta.
47 prosenttia vastaajista arvioi, että tasatariffi lisäisi omaa joukkoliikenteen käyttöä. Vastaavasti 24 prosenttia arvioi sen vähentävän joukkoliikenteen käyttöä.
Lue lisää: HSL sai palautevyöryn lipunhintakyselyyn: kurja talous ei taivu isoihin hinnanalennuksiin
Kuten olettaa saattaa, pitkämatkalaiset arvioivat lisäävänsä matkustusta. Lyhyillä matkoilla varsinkin Helsingin kantakaupungissa moni koki häviävänsä.
HSL suunnittelee keväälle sarjalippukokeilua, jossa 10 matkan hinta olisi halvempi kuin kymmenen kertalipun erikseen ostaminen. Hintoja ei ole päätetty, mutta se voisi olla kädenojennus satunnaisille kulkijoille – ja kenties myös parin pysäkin joukkoliikennematkoille.
Tasatariffia on perusteltu sillä, että yksinkertainen ja selkeä malli helpottaa joukkoliikenteen käyttöä, ja lisää siirtymää henkilöautosta joukkoliikenteeseen etenkin pitkillä matkoilla.
Jonkinlaista vertailukohtaa voi hakea tarkastelemalla, kuinka paljon lisää matkustajia on tuonut neljän vyöhykkeen ABCD-lipun reipas alennus vuoden alusta. HSL alensi neljän vyöhykkeen kertalipun 5,70 eurosta 4,50 euroon.
Kuukausilippu koko HSL-alueen laidalta toiselle maksaa nyt 109,70 euroa aiemman 142,00 euron sijasta. Jatkuvalla säästötilauksella voi matkustaa 91,40 euron kuukausihinnalla.
Junaliikenteen matkustajamäärissä näkyykin nousua. Tammikuussa D-vyöhykkeeltä Keravalta, Kirkkonummelta ja Siuntiosta junaan nousi 167 000 matkustajaa, mikä on liki 60 000 matkustajaa enemmän kuin koronarajoitusten aikaan vuosi sitten.
Eniten matkustajia eli 1,8 miljoonaa nousi juniin kuitenkin B-vyöhykkeellä. Tämä on 576 000 matkustajaa enemmän kuin vuosi sitten. A-vyöhykkeellä heitä oli 643 000 enemmän kuin vuosi sitten, yhteensä yli 1,6 miljoonaa.
Matkustajamäärät ovat koko HSL:n alueella nousseet joulu–tammikuussa siten, että pandemiaa edeltäneen ajan huippuluvuista ollaan jäljessä enää noin 15 prosenttia.
Yhden kuukauden matkustajamäärien perusteella on todella vaikea arvioida, onko hinnanalennuksella ollut sanottavaa merkitystä pitkämatkalaisten intoon käyttää joukkoliikennettä.
Tasatariffin käyttöönottoa kuitenkin perustellaan reiluuden ja selkeyden lisäksi myös sillä, että henkilöauton käyttö vähenee, kun autoilijat siirtyvät enenevässä määrin joukkoliikenteen matkustajiksi.
Onko tämä kenties liian toiveikasta ajattelua? Tasatariffi herättää myös kysymyksen siitä, mitkä ovat vaikutukset maankäyttöön, jos kaukaa on yhtä halpaa matkustaa kuin läheltä. Hajautuuko yhdyskuntarakenne?
Asemakohtaisessa vertailussa pandemiaa edeltäneen tason yläpuolelle ovat kurkottaneet kehäradan asemat Myyrmäki, Leinelä ja Kivistö. Kivistön aseman matkustajamäärä on noussut jo 28 prosenttia yli vuoden 2019 tason todennäköisesti asuntotuotannon siivittämänä.
Näyttää selvältä, että HSL-alueen nykyistä vyöhykemallia on jotenkin uudistettava, koska hinnankorotusten tie vie kohti joukkoliikenteen suosion laskemista.
Kompromissiksi ehdotettu kahden vyöhykkeen malli ei ainakaan HSL:n kyselyssä saanut juuri nykymallia parempaa kannatusta.
Kahden vyöhykkeen mallissa isot kaupungit Helsinki, Espoo, Vantaa ja niiden lisäksi Kauniainen muodostaisivat uuden A-vyöhykkeen. Muut viisi HSL:n jäsenkuntaa Kerava, Tuusula, Kirkkonummi, Siuntio ja Sipoo muodostaisivat B-vyöhykkeen.
Sekä matkustajat että poliitikot olisivat tyytyväisiä mihin tahansa järjestelmään, jos kaikkien matkalippuja voitaisiin alentaa. Näin ei ole käymässä, jos jäsenkunnat eivät suostu lisäämään rahoitusta tai valtio ei tule mukaan.
Tasatariffin yksi nurinkurisuus piilee siinä, että ainoa kunta, jonka maksuosuus merkittävästi alenisi on Helsinki. Se on ainoana HSL-kuntana viestittänyt maksuhalukkuuttaan, jos oman alueen lipputaksat halpenisivat.
HSL:n mallinnuksessa Helsingin kuntaosuus putoaisi tasatariffimallissa noin 9,7 miljoonalla eurolla, mutta helsinkiläismatkustajat maksaisivat kohonneina lipunhintoina 3,4 miljoonaa euroa lisää. Kaikilla muilla jäsenkunnilla matkustajien lipputuloina maksama osuus alenisi ja kuntien osuus kasvaisi.
HSL:n hallitus keskusteli tariffiuudistuksesta tiistaina iltakoulussaan. Poliittisia päätöksiä asiasta on määrä tehdä maaliskuun 28. päivänä.
Oikaisu 2.3. kello 9.16: ABCD-vyöhykkeen 30 päivän matkalippu maksoi viime vuonna 142,70 euroa. Uutisessa aiemmin mainittu 118 euroa tarkoitti säästötilauksen hintaa.
Oikaisu: 24.3. kello 12.53: Korjattu neljännessä kappaleessa ja faktalaatikossa nykyjärjestelmän hinnankorotus kertalipussa 3,20 euroon ja 30 vuorokauden kausilipussa 73,50 euroon. Virheellinen hinta kahden vyöhykkeen kertalipussa oli 3,40 euroa ja kuukausilipussa 74,50 euroa.
Fakta
Tältä näyttävät lipunhinnat eri järjestelmissä
Lipunhinnat nyt
■AB-, BC- ja CD-vyöhykkeen kertalippu 3,10 euroa ja 30 vuorokauden kausilippu 70,60 euroa.
■ABC- ja BCD-vyöhykkeen kertalippu 4,10 euroa ja kausilippu 99,40 euroa.
■ABCD-vyöhykkeen kertalippu 4,50 ja kausilippu 109,70 euroa.
■Kausiliput ovat halvempia jatkuvassa säästötilauksessa HSL-sovelluksessa.
Nykymalli uusin hinnoin (ennakkoarvio)
■AB-, BC- ja CD-vyöhykkeen kertalippu 3,20 euroa ja 30 vuorokauden kausilippu 73,50 euroa.
■ABC- ja BCD-vyöhykkeen kertalippu 3,50 euroa ja 30 vuorokauden kausilippu 82,30 euroa.
■ABCD-vyöhykkeen kertalippu 4,10 euroa ja kausilippu 98,70 euroa.
Tasatariffi
■Kertalippu 3,50 euroa ja 30 vuorokauden kausilippu 74,90 euroa.
Kahden vyöhykkeen malli (Helsinki, Espoo, Kauniainen ja Vantaa A, muut B)
■A-vyöhykkeen kertalippu 3,40 euroa, B-vyöhykkeen kertalippu 2,90 euroa ja AB-vyöhykkeen kertalippu 4,70 euroa.
■30 vuorokauden kausilippu A-vyöhykkeellä 74,20 euroa, B-vyöhykkeellä 51,50 euroa ja AB-vyöhykkeellä 113,80 euroa.
Lähde: HSL
