Työvoimapulan pahiten riivaamilla aloilla on tapahtunut merkittävä käänne huonompaan. Yhä useammin työnantajat eivät saa avoimia paikkoja täytettyä, koska työtehtäviin ei ole hakijoita tai hakijat eivät täytä asetettuja vaatimuksia.
Uudellamaalla lähes kuudessa tapauksessa kymmenestä rekrytointiongelmat eivät viime vuonna enää ratkenneet. Se on paljon, sillä vielä ennen korona-aikaa vuonna 2019 vain yksi neljästä rekrytointiongelmasta syveni Uudellamaalla työvoimapulaksi: rekrytointiprosessi ei esimerkiksi vain pitkittynyt, vaan tekijää ei yksinkertaisesti saatu palkattua.
Syvenevä työvoimapula käy ilmi työnantajahaastatteluista, joita Tilastokeskus kokoaa työ- ja elinkeinoministeriölle (TEM).
”Kysyttyä työvoimaa ei ole saatavissa, ja työvoiman kysyntä oli koko ajan hyvin korkealla tasolla”, sanoo tutkimusjohtaja Heikki Räisänen TEMistä.
Esimerkiksi lähihoitajien paikkoja oli Uudellamaalla viime vuonna auki keskimäärin 1 817. Työttömiä hakijoita oli kuitenkin vain 1 220.
Avoimista lähihoitajan paikoista olisi siis jäänyt täyttämättä 597, vaikka kaikki työttömät lähihoitajat olisi työllistetty heti.
Työvoimapula korostuu Helsingissä ja sen naapurikaupungeissa. Esimerkiksi työ- ja elinkeinotoimistoon ilmoitettavista uusista työpaikoista jopa neljä viidestä on Helsingissä, Espoossa tai Vantaalla.
Keskustelu työvoimapulasta keskittyy usein julkisen puolen ammatteihin. Uuttamaata piinaava tekijäpula kiusaa kuitenkin myös yrityksiä ja hidastaa näin Suomen kipeästi kaipaamaa talouskasvua.
Yksi esimerkki erityisesti kausiluontoisesti työvoimaa tarvitsevista aloista on varastoala.
Marraskuussa pääkaupunkiseudulla oli eniten auki varastotyöntekijän paikkoja. Alalle haettiin 2 760:ta työntekijää, joille oli joulun alla tarvetta kausiluonteisesti.
Alaa tarkastelemalla pääsee kiinni rekrytoinnin uuteen todellisuuteen: keikkatöihin ja vuokratyöyritysten välittämiin työntekijöihin.
Yksi vuokratyöläisiä palkkaavista yrityksistä on Helsingin Östersundomissa toimiva perheyritys Ricoplaza. Se valmistaa ja pakkaa kauppoihin myytäviksi valmiita salaatteja, leipiä ja wrappeja.
”Tämä on fyysisesti raskasta, yksitoikkoista työtä”, sanoo perheyrityksen tuotantopäällikkö Tuula Lindqvist.
Ricoplaza on yritysten taloustietoja kokoavan Asiakastiedon mukaan nopeassa kasvussa. Yksi sen luotto-osaajista on helsinkiläinen Abdibarik Farrah.
Vuokratyötä välittävä yritys Selekta Log valikoi Ricoplazaa varten määrätietoisen ja kielitaitoisen miehen. Farrah aloitti yrityksessä vuokratyöntekijänä joulukuussa 2020.
Varastotyöntekijänä Abdibarik Farrahin tehtävä on seurata Ricoplazan jakolistoja. Jos pakkauksen jälkeen jää yli tuotteita, hän tietää, että ne puuttuvat jostain tilauksesta. Siksi on parempi olla alun perin tarkkana.
”Koen, että voi olla hyvä työntekijä, mutta silti ei joka paikassa luoteta eikä anneta mahdollisuutta. Rasismi on fakta, mutta Selekta avasi minulle oven”, Farrah sanoo.
Farrah siirtyi Ricoplazaan toisesta keittiöalan yrityksestä. Siellä keikkatöitä oli ollut pisimmillään kahden kuukauden jaksoissa. Työpaikka oli Herttoniemessä asuvan Farrahin kannalta kaukana Espoossa. Työmatkoihin kului päivittäin tunteja.
Farrah kertoo työskennelleensä myös nuoriso-ohjaajana ja maahanmuuttajaprojektissa, jossa muun muassa autettiin nuoria virastoasioinnissa.
Tällaiset kokeiluluontoiset projektit loppuvat usein siihen, että niiden rahoitus päättyy. Tässä tapauksessa niin kävi kolmen vuoden kuluttua.
”Olen hakenut ja tehnyt töitä laidasta laitaan. Harva firma enää rekrytoi itse vaan ne käyttävät vuokratyöfirmoja”, Farrah kertoo kokemuksistaan.
Työvoimapulasta on vaikea saada kokonaiskuvaa. Yleisimmin sitä kuvataan työvoimahallinnon työnvälitystilastojen ja kaksi kertaa vuodessa julkaistavan Ammattibarometrin perusteella.
Ammattibarometrissa työ- ja elinkeinotoimistojen virkailijat arvioivat noin 200 ammatin työvoimanäkymiä.
Julkisuudessa ovat käyneet tutuiksi listaukset työvoimapulan koettelemista aloista ja ammateista. Niiden perusteella työmarkkinoista voi kuitenkin syntyä epätarkka kuva.
Tilastoista näkyvissä olevista aloista työvoimapula on vakavin terveydenhuollon ja kasvatusalan ohella kaupassa ja ravintola-alalla.
Kaikki työpaikat eivät kuitenkaan näy näissä listauksissa. Työvoimahallinnon yleisimmät listaukset kattavat vain noin 40–60 prosenttia pääkaupunkiseudun työpaikoista.
Julkisen työnvälityksen osuus kaikista työmarkkinoiden ilmoituksista oli TEMin Räisäsen mukaan viime vuonna 51 prosenttia.
Muulla kuin avoimella työnhaulla eli muiden hakukanavien kautta täytetään karkeasti siis puolet paikoista tai sitten paikat jäävät täyttämättä.
On myös niin sanottuja piilotyöpaikkoja, joita esimerkiksi syntyy, kun uusi tekijä palkataan ilman varsinaista työnhakua. Osa työpaikkailmoituksista voi olla työnantajilta myös yrityksen brändäämistä.
”Yritys voi ilmoittaa hakevansa kymmentä työntekijää mutta onkin palkkaamassa vain kolme”, sanoo erikoistutkija Minna Salorinne Helsingin kaupungin kaupunkitietoyksiköstä.
Lue lisää: Näin löydät piilotyöpaikat, jotka eivät ehkä koskaan tule avoimeen hakuun
”Meillä ei ole tilastoin ja faktoin saatavissa kokonaiskuvaa työvoimapulasta. Tilastotietoa on huonosti kokonaisuudesta tai tieto on hajallaan”, Salorinne sanoo.
”Avoin työpaikka on vaikeasti tutkittava asia, koska sen voi havaita vain, jos paikka on ilmoitettu haettavaksi jossain”, sanoo Helsingin yliopiston ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen julkistalouden professori Roope Uusitalo.
Esimerkiksi käy it-ala, jonka avoimia paikkoja ilmoitetaan suhteellisen harvoin te-toimistoon. Siksi ne jäävät työnvälitystilastoissa katveeseen.
Lopullista totuutta pahimmista työvoimapula-aloista hämärtää myös kysymys mittakaavoista.
Työvoimapulaa kuvaavien listausten kärkeen nousevat yleensä julkisten alojen ammatit. Ankarin vaje on tilastojen perusteella hoitoalalla. Listojen kärkeen nousee myös varhaiskasvatus.
Pulaa hoitajista korostaa se, että kyse on määrällisesti suuresta ammattiryhmästä. Myös esimerkiksi kuulontutkijoista on Salorinteen mukaan suurta pulaa, mutta ammattiryhmänä se on lukumäärällisesti pieni.
Ellei työnantaja usko löytävänsä sopivaa tekijää te-toimiston kautta, hän käyttää muita rekrytointikanavia, kuten omia verkostojaan, rekrytointiin keskittyviä yrityksiä tai sähköisiä rekrytointi-ilmoituksia kokoavaa Duunitori-portaalia.
Työvoimapulaan on toimiva ratkaisu. Se on Uusitalon mukaan markkinatalous: jos tekijöistä on pulaa, palkat nousevat. Sen jälkeen ihmiset kiinnostuvat alasta ja avoimista työpaikoista.
”Joskus niin ei käy, ja sitten meillä on ongelma”, Uusitalo lisää.
Jos yritys valittaa työvoimapulaa, Uusitalon mukaan on usein kyse siitä, ettei yritys halua maksaa tarpeeksi korkeaa palkkaa.
Julkisilla aloilla palkat maksetaan pääosin verovaroin, joten esimerkiksi hoitoalan palkankorotukset edellyttävät yhteiskunnalta eli kaikilta suomalaisilta halua maksaa veroja.
Varastomiehen aloituspalkka alalla on vuokratyönvälittäjän Selekta Login asiakkuuspäällikön Olli Holopaisen mukaan noin 10–13 euroa tunnissa.
”Sillä on vaikeaa saada työvoimaa pääkaupunkiseudulla.”
Holopainen vertaa palkkaa rakennusalaan. Rakennusalalla aloituspalkka on Holopaisen mukaan noin 11 eurosta ylöspäin. Mutta lisäksi tulevat yleensä matkakorvaukset ja ruokarahat.
Sekä varastoissa että rakennusalalla on paljon vuokratyönvälitystä ja keikkatöitä.
Ricoplazan tuotantopäällikkö Tuula Lindqvist arvostaa vuokratyötä välittävän Selekta Login asiakkuuspäällikön Olli Holopaisen osaamista sopivien tekijöiden valitsemisessa.
Vuokratyönvälitys on ollut helpotus Ricoplazan yrittäjille. Lindqvist kertoo, että ennen Selekta Logia he kyselivät valtaosin ulkomaalaistaustaisilta työntekijöiltään, olisiko näillä töihin sopivia tuttuja tai sukulaisia.
Nyt Selekta Log käy läpi mahdolliset tulijat.
”Emme esitä ehdokkaita, elleivät he ole tänne sopivia”, Holopainen sanoo.
Farrahiin on oltu niin tyytyväisiä, että hänet on nyt otettu suoraan Ricoplazan työntekijäksi. Hyvästä työstä on seurannut myös palkankorotus.
Abdibarik Farrah
Varastotyön palkkaus vähentää Farrahin tuttavien halua mennä töihin alalle. Osa hänen tuttavistaan esimerkiksi ajaa mieluummin taksia Yangon kautta, koska pitkistä vuoroista ja yön tunneista kertyy lopulta varastotyötä suurempi kuukausiansio.
Farrah kuitenkin haluaa olla illat ja viikonloput kotona perheensä luona. Ennen Ricoplazaa työt olivat hänen mukaansa muutaman viikon keikkoja sinne ja tänne.
Se teki elämästä epävarmaa.
”Vuokratyön kautta voi todistaa, että osaa hoitaa hommansa kunnolla. Tästä työstä oli heti tunne, että jees”, Farrah sanoo.