Vanhojen kerrostalojen uumenissa piilee toisinaan ajastaan jälkeen jääneitä kellaritiloja. Vanhentuneet neliöt ovat ehkä suorastaan hukkatiloina, kuten oli Helsingissä Vallilan Pienasunnot n:o 2:ssa Mäkelänkatu 23–25:ssä.
Muutama vuosi sitten putkiremontin yhteydessä taloyhtiössä myös kellaritilat muunnettiin nykyaikaisiksi hyötytiloiksi aktiiviseen ja tuottavaan käyttöön.
Arkkitehti Uno Mobergin suunnittelema talo valmistui 1920-luvun puolivälissä työläisten asunnoiksi. Asunnot ovatkin pieniä, mikä korostaa yhteistilojen tärkeyttä. Taloyhtiö käsittää kaksi rakennusta.
Kun uusittuihin tiloihin tutustuu paikalla, näkee, että vanhan talon henki on yhä tallella sokkeloisissa käytävissä, vaikka seiniä on purettu ja uusia rakennettu.
Talo muodot hivelevät silmää myös ulkopuolelta sisäpihalta katsottuna.
Sisäpihan puolelta taloyhtiö on tyylikäs. Erityisesti rappukäytävän ulkopinnan kaareva muoto miellyttää silmää.
”Ennen peruskorjausta kellaritilat olivat alkuperäisessä kunnossaan, ja yhtiöjärjestyksen mukaan siellä sijaitsivat puu- ja ruokakellarit, kolme pesutupaa ja kaksi mankelihuonetta”, kertoo isännöitsijä Mikko Kultaranta.
Niissä säilytettiin tavaraa, joka kesti kosteita olosuhteita.
Ruokakellarit olivat siis viileitä perunakellareita. Niihin oli ennen tapana syksyisin varastoida perunoita talven varalle.
Isännöitsijä Mikko Kultaranta kertoo, että taloyhtiön työtilojen remonttiin investoima raha tulee takaisin vuokratuloina.
Remontissa syntyi muun ohessa viisi vuokrattavaa työhuonetta, joista taloyhtiö saa vuosittain yli 30 000 euroa vuokratuloa. Kultaranta sanoo, että kellariremontin kustannuksia on vaikea erottaa asuntoyhtiön koko korjauksen kustannuksista, jotka olivat kuusi miljoonaa euroa.
Kultaranta sanoo, että yleisesti tällaisessa remontissa on tärkeää suunnitella kaikki hyvin sekä huolehtia hyvästä valvonnasta ja projektinjohdosta. ”Lisäksi on todella tärkeää selvittää, mitkä ovat pitkän päälle kestäviä ja taloudellisesti järkeviä valintoja.”
Rakennuksen Mäkelänkadun viereisen seinustan työtilassa työskentelee nyt kolme sisarusta kukin omine yrityksineen. Tilaan mennään matalan oven kautta vähän kyyristyen.
Teija Lenjas esittelee matalaa hobitti- eli tonttuovea, jonka kautta kuljetaan ompelimoon.
”Asiakkaat ovat kutsuneet sitä hobbitioveksi ja tonttuoveksi. Yksi sanoi tulleensa varta vasten katsomaan, minkälainen ovi se on”, kertoo Teija Lenjas. Hän pitää tiloissa omaa ompeluyritystään kuten myös hänen kaksi sisartaan.
Lenjaksen Teperiitus-yrityksen laji on vaateompelu, Marjo Savolaisen Yksilödesignin ala on sisustusompelu ja kolmannen sisaren, joka ei ole paikalla, Onezille keskittyy korjauksiin ja lateksivaatteisiin.
Tila on osin maan alla, joten Mäkelänkatua soljuvan vilkkaan liikenteen äänen kuulee vain herkällä korvalla. Rakennuksen seinätkin ovat paksut, ja remontin yhteydessä asennettiin ääntä eristävät ikkunat.
Ompelimo on toiminut työtilassa siitä asti, kun talon remontti vuonna 2018 valmistui. Sisarukset sanovat, että tila soveltuu ompelimoksi oikein hyvin.
Hobittioven kautta kuljetaan myös toiseen työtilaan. Siellä ahkeroi talossa asuva Jiri Salin. ”Työmatka on lyhyt, kun asun yläkerrassa. Pääsen sisäkautta työpaikalle. Tässä työtilassa ei ole mitään huonoa; korona-aikana tämä oli pelastus.”
Taloyhtiö koostuu kahdesta erillisestä rakennuksesta. Kummassakin pitkän autotallin tilalle tehtiin myös pyöräkellarit.
Taloyhtiön osakas Maija Bergström esittelee uusittuja kellaritiloja.
Taloyhtiön hallituksessa remontin aikana ollut osakas Maija Bergström kertoo, että talossa asuu runsaasti pyöräilijöitä, vähemmän autoilijoita. Vanhan talon autotallit olivat nykyautoille ahtaita ja hankalan muotoisia. ”Vuokraajia oli vaikea löytää. Tallia vuokrattiin ulkopuoliselle yritykselle, jolla oli autoja. Vuokratuotto isoista tiloista oli kuitenkin vähäinen”, Bergström kertoo.
Autoille ahtaat, pitkänomaiset tallit muunnettiin pyöräkellareiksi.
Pyörät kiinnitetään telineisiin, jotka pitävät ne suorassa. Telineiden ansioista järjestys säilyy hyvänä.
Pyörätilassa on useita silmiin pistäviä yksityiskohtia, kuten työtilojen postilaatikot ja Postin Smartpost pakettiautomaatti, johon voi tilata paketteja.
Kellarissa on paikka pyörien pesemistä varten.
Remontin aikainen kuva kertoo, että kellariin tehtiin uusi lattia ja seinienkin pinnat uusittiin.
Pyörille on myös pesupiste, lastenvaunuille vaunuparkki. Nurkassa on myös hylly kierrätystavaroille. Ilmoitustaulukin tiloissa on.
Pyöräkellarissa on myös postilaatikot työtiloille ja Postin Smartpost pakettiautomaatti, johon voi tilata paketteja.
Lastenvaunut voi jättää vaunuparkkiin pyörätilan sivuosaan.
Pyörätilan pumppu on kiinnitetty ketjulla aloilleen.
Kellaritiloissa on myös hylly kierrätystavaroille.
Kuljemme sokkeloisessa käytävässä. Bergström kertoo, että talo lämpeni ennen kivihiilellä, ja remontin yhteydessä esimerkiksi suljettiin kivihiilen pudotusluukku. Alun perin huoneistoissa oli kaakeliuunit lämmitystä varten.
Muutama kaakeliuuni on vielä toimintakunnossa.
Nykyään talossa on toki kaukolämpö.
Bergström vaikuttaa hyvin tyytyväiseltä peruskorjauksen tuloksiin. ”Yhteiset tilat ovat nykyään talossa myynti- ja vuokrausvaltti. Ne nostetaan aina esille myynti-ilmoituksissa asumismukavuutta lisäävinä seikkoina.”
Käytävän seinällä seinällä kiinnittää huomiota kehystetty vanha Uuden Suomen artikkeli Eduskuntatalon rakentamisesta: Kuvia tulevasta Eduskuntatalosta. Artikkeli tuo tuulahduksen siitä, miten vanha talo onkaan. Sehän valmistui ennen Eduskuntataloa.
Kultaranta kertoo, että artikkeli löytyi kosteuskorjauksen yhteydessä yhden tilan lattian alta.
Sokkeloisella käytävällä on kehystettynä vanha lehtiartikkeli, joka kertoi tulevasta Eduskuntatalosta. Lehti löytyi kosteuskorjauksen yhteydessä lattian alta.
Putkahdamme talon olohuoneeseen, jota voi varata monenlaiseen käyttöön. Yhden oven takaa löytyy ilmaisessa käytössä oleva Kuntoiluhuone Birger.
Kummassakin rakennuksessa on myös ilmaiset pesutuvat kuivaushuoneineen. Kustannukset toki katetaan vastikkeissa.
Pesuhuoneita asukkaat saavat käyttää ilman maksua.
Hienot saunatilatkin tulevat vastaan. Ennen remonttia taloyhtiössä ei ollut sellaisia. Sauna varataan mobiilisovelluksen kautta, kuten muutkin yhteistilat.
Ennen remonttia saunatilojen kohdalla oli siis osin maapohjainen käytännössä hukkatilana virttynyt kellari.
Ennen remonttia saunatilojen kohdalla oli osin maavarainen käytännössä hukkatilana ollut kellari.
Kuntosalissa on käytössä valikoima erilaisia painoja.
Talon uumenissa piilee myös rauhallinen oleskeluhuone.
Vanhaan osin maapohjaiseen puun ja perunoiden säilyttämiseen tarkoitettuun kellariin tehtiin nykyaikaiset häkkivarastot.
Erityisesti Helsingissä on runsaasti vanhaa rakennuskantaa. Kellaritilat jäävät vuosikymmenten saatossa jälkeen ajan vaatimuksista. ”Jos mitään ei ole tehty vaikkapa 60 vuoteen, jonkinlainen päivitys on kyllä edessä. Usein päivitys kannattaa tehdä jonkin muun ison remontin yhteydessä”, sanoo Isännöintiliiton johtava lakiasiantuntija Jenni Valkama.
”Jos taloyhtiössä halutaan tehdä merkittäviä muutoksia käyttötarkoitukseen, kannattaa kysyä asiantuntijoilta teknisiä ja juridisia neuvoja.”
Yhtiöjärjestyksessä voi olla määräys, että jokaiseen asuntoon kuuluu kylmäkellarikomero. Jos ne halutaan muuttaa toiseen käyttöön, yhtiöjärjestystä pitää muuttaa, mikä taas edellyttää osakkaiden hyväksynnän.
Valkama kertoo, että taloyhtiön yhteisiä kellaritiloja remontoitaessa ekologisuuden tavoittelu ja ajatus yhteiskäytöstä ovat yleistymässä. ”Vaikuttaa siltä, että esimerkiksi yhteiset saunat ovat lisääntymässä.”
Kuten Vallilan Pienasunnot n:o 2:ssa, myös monessa muussa vanhassa taloyhtiössä vanhanaikaiset pienet autotallit on muutettu pyörävarastoiksi.
Vallilalaisen taloyhtiön ratkaisua tehdä ulkopuolisille vuokrattavia työtiloja Valkama pitää hyvänä, kun siten yhtiölle saadaan tuloja. Ratkaisu edellyttää toki sitä, että osakkaat niin haluavat.
”Jos tilat eivät sovellu vuokrattaviksi ulkopuolisille, voisi siitä huolimatta olla hyvä ajatus muuttaa niitä siten, että ne soveltuvat paremmin asukkaiden käyttöön, vaikka etätyötiloiksi.”
Circular Green Blocks -hankkeen projektipäälliköllä Lassi Sarloksella on vinkkejä vanhoja kellareitaan remontoiville taloyhtiöille. Hankkeessa edistetään jakamis- ja kiertotaloutta taloyhtiöiden ja yritysten kanssa.
Voi olla hyvä miettiä, minkälaisia yhteiskäyttömuotoja taloyhtiössä voi hyödyntää. Digitaalisuuden kehittyminen tarjoaa mahdollisuuden esimerkiksi esinelainaamoihin. Lainaamoon rekisteröidytään vahvalla tunnistautumisella ja lainoista maksetaan digitaalisesti.
Hyviä vuokra-artikkeleita ovat työkalut, siivousvälineet, pihapelit ja tekstiilipesurit. Samoin sähkökuormapyörä.
Sarlos kehottaa taloyhtiöitä kartoittamaan osakkaiden ja asukkaiden toiveet siitä, mitä nämä haluavat. Siten tulevat tilat saadaan vastaamaan tarpeita paremmin.
Yhteiskäyttöinen sähköautoakin voi olla hyvä harkita etenkin Helsingissä, jossa pysäköinti kallistuu ja pysäköintitilaankin on niukasti tiivistyvässä kaupungissa.
