Tiistaina kello viiden aikaan Helsingin Rautatieasemalla on tavalliseen tapaan vilkasta. Töistä ja päivän menoista palaavat ihmiset nousevat linja-autojen kyytiin, jotka tasaiseen tahtiin peruuttavat laitureilta ja suuntaavat kauemmas keskustasta.
Huomenna tunnelma bussipysäkeillä voi olla hyvin erilainen. Laaja bussiliikenteen työtaistelu pysäyttää suurimman osan pääkaupunkiseudun linja-autoliikenteestä keskiviikkona aamuyöllä kello 03.
Lakko jatkuu ensi viikon perjantaihin saakka.
HS:n tiistaina jututtamat matkustajat suhtautuivat lähestyvään lakonuhkaan tyynesti. Monella on etätyöarki tuoreessa muistissa ja nykyinen työtilanne mahdollistaa etätyöt myös lakon aikana.
Toisaalta myös epävarmuutta oli. Esimerkiksi runkolinjojen kulkemisesta ei ole vielä varmuutta, vaikka näitä tullaan mahdollisuuksien mukaan ajamaan myös lakon aikana.
Runkolinjat, eli bussit numero 20, 30, 40, 200, 300, 400, 500, 510, 560 ja 570 ovat HSL:n mukaan yleisesti suosituimpia linjoja.
Lukulomalla olevan Liia Pasasen arkeen bussilakko ei vielä vaikuta, sillä tämä viikko kuluu ylioppilaskirjoituksiin valmistautuessa. Ensi viikolla luvassa on töitä. Jos lakko jatkuu vielä silloin, on Pasasella tiedossa pidempiä kävelymatkoja kuin normaalisti.
Anssi Öörnin matkoihin lakko ei vaikuta. Jos lakko tulee, silloin ei reissata, hän sanoo. ”Tässä iässä ei enää jännitä”, Öörni naurahti kysyttäessä, stressaavatko liikkumisjärjestelyt.
Monen arkeen bussilakko kuitenkin vaikuttaa. HS:n kyselyyn oli tiistai-iltaan mennessä vastannut yli sata ihmistä, joista suurimmalle osalle lakko tietää pidempiä työmatkoja. Vastaajien henkilöllisyys on toimituksen tiedossa.
Vaikka moni vastaaja kertoi voivansa tehdä etätöitä, kaikille se ei ole mahdollista.
Vastaajien joukossa muun muassa terveydenhuollon työntekijät sekä opettajat ja varhaiskasvatuksen työntekijät stressasivat sitä, kuinka työmatkat järjestyvät.
”Asumme alueella, joka on noin 30-45 minuutin bussimatkan päässä Helsingin ydinkeskustasta. Olemme täydellisen riippuvaisia bussiyhteydestä, mikäli tahdomme työpaikalle, lääkäriin, apteekkiin, ystäviä tapaamaan tai ostoksille tai vaikka kulttuuritilaisuuksiin. Mahdollinen raideliikenteen lakko pahentaisi tilannettamme entisestään. Talvipyöräily ei turvattomuutensa takia ole meille vaihtoehto. Autottomina joutuisimme hoitamaan kulkemisemme taksilla, mikä käy kalliiksi elinkustannusten muutenkin noustessa. On taas eristäydyttävä kuin pahimman koronaepidemian aikaan.”
”Työpaikalle ei käytännössä pääse mitenkään. Liikenneyhteydet ovat suorien linjojen lakkautusten jälkeen olleet jo valmiiksi surkeat Espoossa, ja lakon aikana ei pääse Leppävaaraan junalle tai Tapiolan metroasemalle millään yhteydellä.”
”Lakon aikana en pääse kulkemaan töihin. Olen muutenkin täysin bussiliikenteen varassa liikkumisen suhteen, sillä en asu radan varrella joten kaikki liikkuminen lähikauppaa kauemmas on mahdotonta lakon aikana.”
Yli tunninkin mittaisista kävelymatkoista raportoitiin useassa vastauksessa. Jotkut kertoivat siirtyvänsä talvipyöräilyyn, ”partiohengessä”. Eräs vastaaja kiitteli lakkoa mahdollisuudesta lisätä hyötyliikuntaa.
Toiset turvautuivat kimppakyyteihin tai takseihin, mutta etenkin opiskelijoille ja koululaisille vaihtoehtoja oli vähän.
”Vaikuttaa enemmän lapsen arkeen. Miten hän pääsee kouluun? Järjestääkö koulu etäopetusta?”
Petri Seppälän arkea lakko ”hankaloittaa semisti”. Raideliikenne on siedettävän kävelymatkan päässä Seppälän kotoa ja etätöihin on mahdollisuus, mutta silti Seppälää hieman ketutti.
Bussia odotellut Elina Hyvärinen kertoo, että lakko pakottaa hetkeksi etätöihin ja oman auton käyttöön.
Raideliikenne, eli metrot, ratikat ja lähijunat, kulkevat lakon alkaessa toistaiseksi normaalisti. Kapasiteettia ei lisätä lakon aikana ainakaan merkittävästi.
Raideliikenteeseen on kuitenkin myös annettu lakkovaroitus. Mikäli neuvottelut eivät johda sopimukseen, nelipäiväinen lakko alkaisi maanantaina 6. maaliskuuta.
