Pääkaupunkiseudulla kaikkien koulujen oppimistulokset ovat ”varsin hyviä”, etenkin jos ottaa huomioon niihin kasaantuneen eriarvoisuuden, toteaa koulutuseroja tutkinut kaupunkimaantieteen dosentti Venla Bernelius Helsingin yliopistolta.
Opetushallituksen datasta selviää, että kaikkien Helsingin peruskoulujen päättötodistusten keskiarvo oli viime keväänä noin 8,1, kun koko Suomen vastaava keskiarvo on 7,9.
Koska eriytyminen ei ole Helsingissä – tai muuallakaan Suomessa – edennyt vielä peruuttamattoman pitkälle, pystyvät koulut Berneliuksen mukaan tekemään varsin hyvää työtä monilla alueilla.
Helsingin koulujen eriytymisestä on viime viikkojen aikana käyty kiivasta keskustelua, joka sai alkunsa HS:n kerrottua, että kaupunki on suunnitellut luopuvansa painotetuista luokista niin sanotun koulushoppailun estämiseksi.
Moni vanhempi on vastustanut suunnitelmaa kiivaasti ja kertonut pitävänsä tärkeänä, että oma lapsi pääsee ”hyvään kouluun”.
Suurista kaupungeista Helsinki päihittää koulujen keskiarvoissa esimerkiksi Turun (7,8), Vantaan (7,9), Tampereen (8,0) ja Jyväskylän (8,0) koulut.
Ohi isoista kaupungeista nousee vain Espoo (8,2) ja rinnalle pääsee Oulu (8,1).
Myös suurin osa pienemmistä kunnista ja kaupungeista jää keskiarvolistauksessa Helsingin taakse. Tällaisia ovat esimerkiksi Salo (7,5), Hyvinkää (7,6), Mikkeli (7,6), Kouvola (7,7) sekä Pori (7,8).
Keskiarvot on laskettu kuntien kaikkien koulujen viime keväänä tai sen jälkeen peruskoulunsa päättäneiden oppilaiden todistuksista. Lukuja ei ole painotettu oppilasmäärillä ja osa kouluista saattaa myös puuttua aineistosta.
Perusopetuksen päättöarvioinnin kriteerit on julkaistu Opetushallituksen sivuilla. Niitä käytettiin ensimmäistä kertaa viime keväänä.
Kaupunkimaantieteen dosentti Venla Berneliuksen mukaan Helsingissä ei ole huonoja kouluja.
Bernelius muistuttaa, että päättöarvosanojen keskiarvo ei ole täydellinen tai standardoitu mittari eikä se kerro koulun opetuksen laadusta. Vaikka koululla on suuri merkitys oppilaille, lähtökohdat oppimiselle ovat erilaisia naapurustojen koulutustason eriytyessä.
Arvosanat kuitenkin kertovat jotain koulun keskimääräisestä osaamisesta ja siitä, millaiset eväät koulusta saa jatko-opintojen kannalta.
Yli sadan oppilaan helsinkiläiskoulujen päättötodistusten keskiarvojen mediaani eli ääripäiden keskeltä löytyvä luku on 8,22.
”Helsingin tulokset ovat tästäkin näkökulmasta varsin hyviä, vaikka alle toki peittyy hyvin suuria yksilöiden välisiä eroja”, Bernelius sanoo.
Myös koulujen väliset erot ovat Helsingissä paikoin suuria.
Juuri tämä on erityisen huolestuttavaa alueellisen eriytymisen näkökulmasta.
Kun vertailusta poistetaan pienimmät koulut sekä erityis- ja sairaalakoulut, Helsingin korkein keskiarvo kipuaa 9,3:een ja matalin jää 7,36:een.
Alueelliset erot ovat suuria myös siinä, miten kouluista päädytään lukioihin. HS kertoi vuonna 2018, että Lauttasaaressa peruskoulunsa päättäneistä 86 prosenttia päätyi lukioon, kun Jakomäessä vastaava luku oli 39 prosenttia.
Berneliuksen mukaan erot selittyvät sillä, että isoista kaupungeista löytyy yleensä sekä koulutetuin väestö ja huipputuloksia saavuttavia kouluja että kouluja, joihin kasaantuu useita huono-osaisuuden taustatekijöitä.
Kansainvälisesti katsoen on Berneliuksen mukaan tyypillistä, että hauraimpien alueiden koulut jäävät oppimisessa jälkeen vielä enemmän kuin mitä niiltä voisi odottaa. On huomionarvoista, että Helsingissä tällaista ilmiötä ei juuri näy.
”Tärkeintä olisi oivaltaa, ettei meillä ole huonoja kouluja ja keksiä, miten koulujen vetovoimaa pystyttäisiin parantamaan”, Bernelius sanoo.
”Toivoisin, ettei tämä nykyinen keskustelu johtaisi siihen, että perheet tai opettajat alkavat entistä enemmän vältellä tiettyjä kouluja.”
Täydellistä vastausta siihen, miksi heikompienkin taustatekijöiden koulut pärjäävät Suomessa hyvin, ei Berneliuksen mukaan ole.
Suomessa eriytyminen ei hänen mukaansa ylipäätään ole edennyt vielä siihen pisteeseen, että huono-osaisuus kasautuisi voimakkaasti.
Lue lisää: Tutkija jyrähtää Helsingin kouluista: Nyt on viimeinen hetki puuttua
Toinen selvä syy on koulujen rahoituksen tasaisuus. Maailmalla on yleistä, että kouluille kerätään lisävaroja esimerkiksi vanhempien voimin. Tällöin hyväosaiset koulut ovat paremmin resurssoituja, vaikka rahaa tarvittaisiin enemmän juuri heikompiosaisissa kouluissa.
Hyväosaiset vanhemmat myös pystyvät ajamaan koulujensa asioita ja heidän aktiivisuutensa on keskeistä koulun asioiden järjestämisessä.
”Kaikki tällaiset asiat kertaavat hyvä- ja huono-osaisuutta”, Bernelius sanoo.
Maailmalla menestyvissä kouluissa kilpaillaan usein parhaista oppilaista eikä niissä välttämättä tehdä pedagogisesti mitään erikoista. Heikommat koulut taas kärsivät suuresta eriytymisestä entisestään.
Vaikka eriytymisen kasvu on Helsingissä aito huolenaihe, ei Berneliuksen mukaan ole vielä ollut havaittavissa, että jotkut koulut tuottaisivat huonompia tuloksia verrattuna siihen, mitä niiltä voidaan odottaa.
”Meillä ei ole näyttöä siitä, että missään koulussa opiskelu olisi riski oppilaalle, eli että koulu heikentäisi oppilaita”, Bernelius sanoo.
”Vastaavasti huippuarvosanoista tunnetussa koulussa opiskelu ei välttämättä hyödytä yksilöä juuri lainkaan.”
Lue lisää: Tutkija: Koulushoppailu on jo nyt arkipäivää Helsingissä
Lue lisää: Musiikin opetus voi olla yksi ratkaisu koulujen eriytymiseen, sanovat huippututkijat
Lue lisää: Vanhemmat kertovat miten koulushoppailu vaikuttaa kouluissa: ”Vaiettu tosiasia”
Lue lisää: Äiti valitsi asuinpaikan koulun vieraskielisten määrän mukaan – Tutkija: Ilmiöön puututtava