Helsinkiläiskoulujen alueellinen eriarvoisuus on ollut tapetilla viime aikoina. Aiheesta on keskusteltu runsaasti esimerkiksi painotetun opetuksen, S2-oppilaiden jakautumisen sekä koulujen oppilaaksiottoalueiden kautta.
Kaupunginvaltuuston keskiviikkoinen kokous käynnistyi poliitikkojen kyselytunnilla.
Poliitikot ovat saanet esittää ennakkoon kysymyksiä koskien koulujen eriarvoistumista ja sitä, millä toimenpiteillä eriarvoistumista ehkäistään.
Kyselytunnille valitut kysymykset koskivat muun muassa sitä, miten maahanmuuttajataustaisille lapsille tarjotaan paremmat mahdollisuudet oppia suomea jo ennen koulun aloitusta, aiotaanko koulupiirirajoja muuttaa ja millaista koulujen lisärahoitusta pormestari Juhana Vartiainen (kok) suunnittelee ensi vuoden budjettiin.
Lue lisää: Helsinki haluaa puuttua koulushoppailuun – Näin asiaa kommentoivat päättäjät
Konkreettisimpia vastauksia kysymyksiin pystyi antamaan kasvatuksen ja koulutuksen toimialan apulaispormestari Nasima Razmyar (sd).
”Painotusopetuksen uudistuksen valmisteluun on otettu aikalisä”, Razmyar rauhoitteli valtuutettuja, jotka ovat myös julkisuudessa ilmaisseet huolensa esimerkiksi musiikkiluokkien tulevaisuudesta.
Alun perin uudistusesitystä oli tarkoitus käsitellä ensi viikolla kasvatuksen ja koulutuksen toimialan suomenkielisen jaoston kokouksessa.
Razmyarin mukaan aiheeseen palataan myöhemmin keväällä.
Razmyarin mukaan oppilaaksiottoalueiden tarkastelu ei ole virkamiesvalmistelussa, mutta ei torpannut tämänkään vaihtoehdon kokeilua. Lähikouluperiaate huomioon ottaen, Razmyar lisäsi.
Pormestari Vartiaisen mielestä S2-opetusta pitää katsoa kriittisesti Helsingissä ja valtakunnallisesti.
”Tulee pohtia, pitäisikö S2-opetusta muuttaa, jos se toimii haitallisesti”, Vartiainen sanoi.
Vartiainen peräänkuulutti muutenkin valtakunnallisia toimenpiteitä. Vartiaisen mukaan valtio ei riittävästi tue Helsinkiä, jolla on suurkaupungin ongelmat.
Kun Veronika Honkasalo (vas) huomautti, että hallitus on lisännyt rahaa ja myös Helsinkiä hyödyttävää tasa-arvorahoitusta, Vartiainen pehmensi puheitaan.
”Ei syytellä toisiamme, koetetaan ratkaista tämä niin eduskunnassa kuin täällä valtuustossa”, Vartiainen sanoi.
Hän myös lupasi tehdä parhaansa edistääkseen helsinkiläisille kouluille jaettavaa tarveperusta rahoitusta, jolla pyritään tasaamaan koulujen välisiä eroja.
”Hienoa, että tarveperustaiseen rahoitukseen löytyy tahtoa. Odotan samaa intoa ensi syksyn budjettineuvotteluissa”, totesi Shawn Huff (vihr).
Uusia toimenpiteitä ei valtuustolle juuri esitelty. Mitään vaihtoehtoja ei myöskään selkeästi suljettu pois.
Äänessä olivat myös muiden toimialojen pormestarit, jotka kertoivat oman sektorinsa toimenpiteistä alueellisen eriytymisen ehkäisyssä.
Lukuisat valtuutetut esittivät jatkokysymyksiä ja näkemyksiä siitä, mitä koulujen eriytymiselle eli segregaatiolle tulisi tehdä. Kaikki ehdotukset eivät käsitelleet itse kouluja.
”Ei tunnu reilulta, että koulut ja lapset ovat keskiössä asiassa, joka liittyy kaupunkisuunnitteluun ja maankäyttöön”, totesi Sini Korpinen (kok).
Korpisen puoluetoveri Otto Meri ehdotti ratkaisuksi esimerkiksi Hekan, eli kaupungin omien edullisten vuokra-asuntojen määrän vähentämistä.
”Hekan politiikkaa ja kaavoitusta pitää muuttaa niin että vuokra-asuntoja vähennetään ja muutetaan omistusasunnoiksi”, Meri ehdotti.
Monet valtuutetut jäivät ilman puheenvuoroa kun kyselytunti päättyi kestettyään nimensä mukaisesti tunnin.
