”Huomenta... Huomenta... Miten menee? Varo, ettet liukastu siellä!”
Vuosaaressa sijaitsevan Puistopolun peruskoulun rehtori Pertti Tossavainen seisoo aamukymmeneltä koulunsa ovella ja tervehtii joka ikistä sisään astuvaa nuorta.
Tilannetta ei ole lavastettu toimittajan vierailua varten, vaan rehtori kertoo tekevänsä näin vähintään pari kertaa kuukaudessa. Koulun käytävillä kulkiessaan Tossavainen tervehtii useampaa yläkoululaista nimeltä, moni moikkaa häntä myös takaisin.
”Moro Pertti”, toteaa eräs ohi kävelevä poika ja väläyttää leveän hymyn.
”Olen ottanut täällä vähän epävirallisemman roolin. Nuorten kanssa armeijatyyli ei oikein toimi, vaan rentous ja huumorintaju helpottavat arkea huomattavasti”, Tossavainen kertoo.
Viime viikkoina on käyty kiivasta keskustelua Helsingin koulujen eriytymisestä. Aihe nousi pinnalle HS:n kerrottua, että kaupunki on suunnitellut luopuvansa painotetuista luokista koulushoppailun estämiseksi.
Keskustelua herätti myös Ylen koulukone, jossa kouluja pystyi vertailemaan erilaisten taustatekijöiden valossa. Hakukonetta on kritisoitu muun muassa siksi, ettei esimerkiksi alueen tulotaso tai S2-oppilaiden osuus välttämättä kerro mitään koulun opetuksen tasosta.
Tämä on havaittavissa myös Puistopolun koulun kohdalla.
Tilastokeskuksen tiedoista selviää, että toissa vuonna Etelä-Vuosaaren mediaaninettotulot olivat noin 1 886 euroa, mikä on muuta maata matalampi määrä. Alueen työllisyysaste oli noin 62 prosenttia ja korkeakoulutettuja noin 25 prosenttia asukkaista.
Koulun S2-oppilaiden osuus taas on noin 44 prosenttia.
Koulu yltää kansallista keskiarvoa parempiin oppimistuloksiin, ainakin jos katsotaan päättötodistuksia. Koulunsa päättäneiden keskiarvo on pyörinyt viime vuodet noin 8,2:n tuntumassa, kun koko maan keskiarvo on 7,9.
Mitä Puistopolun koulussa on siis tehty oikein?
Yhteiskuntaopin ja historian opettaja Jari Sipilä arvelee, että yksi syy koulun hyviin oppimistuloksiin ovat pienet oppilasryhmät.
Oppitunnin ajaksi puhelimet jätetään luokan edessä olevaan kännykkäparkkiin. Toisinaan niitä tarvitaan opetuksessa, mutta tästä päättää aina opettaja.
Vastauksia alkaa löytyä heti, kun astutaan yhteiskuntaopin opettaja Jari Sipilän luokkaan.
Ensinnäkin ryhmäkoko vaikuttaa melko pieneltä. Sipilä kertoo, että oppilaita on luokissa lähes poikkeuksetta alle 20 henkilöä. Tämä onnistuu, sillä koulu saa kaupungilta paljon tarveperustaista rahoitusta.
Oppimista tehostaa myös se, että oppilaat jättävät kännykkänsä tunnin ajaksi luokan edustalla olevaan kännykkäparkkiin. Käytäntö on Sipilän mukaan rauhoittanut tunteja huomattavasti.
Lisäksi oppilailla on istumapaikat, joita vaihdellaan tasaisin väliajoin, jotta kaikki ehtisivät vuoden aikana istua jokaisen luokkatoverinsa vieressä.
Tänään oppilaiden on tarkoitus esitellä muille itse kehittämiään poliittisia puolueita. Puolueille on keksitty visuaalinen ulkoasu ja erilaisia tavoitteita, jotka pitää pystyä argumentoimaan vakuuttavasti.
15-vuotiaan Darin Qadirin kehittämän puolueen teema on julkisen liikenteen parantaminen. Puolue kaipaisi kulkuvälineisiin parempaa hygieniaa sekä enemmän teknologiaa.
Qadir käy yhdeksättä luokkaa yleisopetuksessa ja kertoo, että koulussa kaikki tulevat hyvin toimeen. Erityisesti yleinen hyvä huumorintaju tekee hänen mukaansa arjesta rentoa ja oppimisesta mielekästä.
Puistopolun koulussa tarjotaan painotettua opetusta taideilmaisussa, liikunnassa ja urheilussa.
Painotetulla opetuksella tarkoitetaan esimerkiksi musiikki-, liikunta tai taideaineisiin keskittyvää opetusta oppilailla, jotka ovat hakeneet opetuksen pääsykokeilla. Painotettua opetusta tarjotaan monissa kouluissa tietyillä luokilla, mutta on myös kouluja, joissa painotettua opetusta saavat oppilaat on hajautettu eri luokille.
Puistopolussa painotettua opetusta tarjotaan suurimmaksi osaksi tietyissä luokissa, mutta osassa aineista, kuten äidinkielessä ja vieraissa kielissä, painotetun ja yleisopetuksen luokkia sekoitetaan tarkoituksella segregaation vähentämiseksi.
Qadirin mielestä on selvää, että luokkien välillä on eroa: esimerkiksi kuvataideluokka on aika rauhallinen ja liikuntaluokka villimpi. Hänestä on hyvä idea, että ryhmiä sekoitetaan välillä. Niin kaikki pääsevät tutustumaan toisiinsa.
Kokonaan hän ei painotetuista luokista silti luopuisi, kuten esimerkiksi Helsingissä on väläytelty.
”On ehkä parempi, että ne ovat pääasiassa omilla luokillaan, niin pystyvät paremmin keskittymään omaan juttuunsa.”
Lue lisää: Helsinki haluaa puuttua koulushoppailuun – Näin asiaa kommentoivat päättäjät
Darin Qadir oli matkalla yhteiskuntaopin tunnille pitämään esitelmää. Yläasteen jälkeen hän aikoo jatkaa Helsingin kielilukioon.
Käytävästä alkaa kuulua hälinää, kun oppilaat lähtevät porrastetusti ruokailemaan.
Puistopolun yksi erikoisuus on, että joka päivä ruokatunnille kuljetaan yhdessä, eli opettaja saattaa jopa ysiluokkalaiset samassa porukassa ruokalaan.
Pakko ei ole syödä, mutta ruokalassa on istuttava vähintään 20 minuuttia. Tarkoitus on, että mahdollisimman moni söisi kouluruokaa eikä suuntaisi läheiseen pikaruokaravintolaan, rehtori Tossavainen kertoo.
Muutenkin koulun filosofiaan kuuluu hänen mukaansa olennaisesti se, että siellä panostetaan oppilaiden hyvinvointiin sekä tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehittämiseen.
Entisenä jalkapallovalmentajana Tossavainen on esimerkiksi ottanut käyttöön punaisen, keltaisen ja vihreän kortin, joilla hän viestii oppilaille yksinkertaisella tavalla siitä, onko käytös toivottua vai löytyisikö siinä parantamisen varaa
”Tärkeitä ovat myös yhteiset pelisäännöt, jotta jokaisen opettajan ei erikseen tarvitse niistä erikseen vääntää”, hän sanoo.
Rehtori Pertti Tossavainen on tunnettu oppilaiden keskuudessa suurena Arsenal-fanina. Korona-aikana eräät oppilaat tekivät hänelle yllätyksenä taustalla näkyvän taideteoksen, jossa Tossavainen on kuvattu pelipaita päällään.
Samoilla linjoilla on biologian ja maantiedon opettaja Kati Turkki, jonka mukaan koulussa opettajien vaihtuvuus on melko pientä ja henkilökunnalla on hyvät suhteet sekä keskenään että oppilaisiin. Tästä on hyötyä varsinkin ristiriitatilanteissa.
”Jos jonkun luokan kanssa tulee ongelmia, pystymme tekemään yhteistyötä ja ratkomaan ongelmia”, hän kertoo.
Viime aikojen keskustelussa suomea toisena kielenä puhuvat eli S2-oppilaat ovat olleet jatkuvasti tapetilla.
Puistopolun koulussa heitä on lähes puolet oppilaista, mutta Turkin mukaan tätä lukua ei kannattaisi jäädä tuijottamaan.
”S2-jako Ylen koulukoneessa on mielestäni vähän epämiellyttävä, koska meilläkin he ovat tosi heterogeeninen porukka. Osa on toisen polven maahanmuuttajia, jotka ovat syntyneet Suomessa, osa taas on vasta vuosi sitten tullut Suomeen”, Turkki kertoo.
”Heillä on monesti erittäin hyvä luokkahenki, vaikka luokassa puhuttaisiin jopa yhtätoista eri kieltä. Yhteenkuuluvuus luo turvallisuuden tunnetta ja antaa suojaa rasismilta.”
Biologian ja maantiedon opettaja Kati Turkki kertoo, että henkilökunnalla on hyvät välit toisiinsa ja oppilaisiin, mikä auttaa esimerkiksi ongelmatilanteiden selvittämisessä.
Nazar Al-Azamin mukaan Puistopolun koulussa kaikki tulevat keskenään hyvin toimeen.
Myös 16-vuotias Nazar Al-Azami ihmettelee puhetta S2-oppilaista. Hänen mukaansa suurin osa Puistopolun oppilaista puhuu hyvää suomea ja ovat aivan tavallisia nuoria.
Hänellä itselläänkin lukee papereissa S2, mutta Al-Azami osallistuu silti normaaleille äidinkielen ja kirjallisuuden tunneille. Ysiluokan jälkeen hän aikoo jatkaa kaksoistutkintoon sähköalalle Stadin ammattiopistoon ja odottaa noin kasin päättötodistusta.
”En mäkään ole mikään nörtti tai opiskele 24/7, mutta opettajat osaavat täällä opettaa tosi hyvin ja ovat kärsivällisiä”, Al-Azami kertoo.
Yksi syy oppilaiden hyvälle kielitaidolle saattaa rehtori Tossavaisen mukaan olla se, että alakoulun puolella ryhmäkoot pyritään pitämään pieninä, noin 16 oppilaassa. Tällöin lapset oppivat lukemaan ja kirjoittamaan aikaisemmin, ja hyvä pohjatyö näkyy lopulta myös yläkoulun puolella.
Al-Azami ei ole juurikaan seurannut viimeaikaista uutisointia koulujen eriytymisestä.
Hänen mukaansa sillä ei nuorten keskuudessa ole oikeastaan väliä, mitä koulua tai painotusluokkaa joku käy.
”Totta kai joillain kouluilla voi olla huonompi maine, mutta loppujen lopuksi sillä ei ole suurta merkitystä. Aika paljon on myös itsestä kiinni.”
13-vuotiaat Cassandra Most ja Seela Tallqvist käyvät Puistopolussa seitsemättä luokkaa. Heidän mielestään koulun maineella ei ole merkitystä vaan sillä, onko siellä hyvät opettajat.
Lue lisää: Tutkija: Koulushoppailu on jo nyt arkipäivää Helsingissä
Lue lisää: Vanhemmat kertovat miten koulushoppailu vaikuttaa kouluissa: ”Vaiettu tosiasia”
Lue lisää: Monet vanhemmat uhkaavat muutolla, jos Helsinki ajaa läpi koulushoppailua estävän suunnitelmansa
Lue lisää: ”Ei todellakaan painotetun opetuksen vika”, sanoo musiikinopettaja koulujen segregaatiosta