Ihmisiä selvästi kiinnostaa, millainen pytinki Espoon keskukseen rakennetaan purettujen virastotalojen tilalle. Uudesta Espoolaistentalosta on meneillään arkkitehtuurikilpailu, jossa on mukana neljä erilaista ehdotusta.
HS teki kyselyn, jossa lukijat pääsivät kertomaan mielipiteensä ehdotuksista ja äänestämään suosikkiaan. Ääniä annettiin yhteensä 3 527.
Arkkitehtien ehdotukset uudeksi Espoolaistentaloksi saivat runsaasti kommentteja, sekä risuja ja ruusuja.
Moni kyselyyn vastannut lukija pelkäsi, että Espoon keskuksen uudeksi merkkirakennukseksi nousee jälleen uusi ”kolossi”, joka toistaa historiaa ja muuttuu ajan mittaan uudeksi ”tulevaisuuden betonibrutalismiksi”, kuten eräs lukija kuvaili.
Tällaista palautetta tuli useista Espoolaistentalon arkkitehtuurikilpailun ehdotuksesta.
Uusi merkkirakennus sijoittuisi Espoon keskukseen jo purettujen virastotalojen paikalle aseman viereen. Puretut virastotalot edustivat 1970-luvun arkkitehtuuria: harmaata tai ruskeaa raskasta rakentamista.
Merkkirakennuksen lisäksi suunnitelmiin sisältyvät lähikortteleiden asuintalot ja ylikulkusilta Espoolaistentalosta radan toiselle puolelle kauppakeskuksiin.
Ehdotusten nimet ovat Kohtaamisia, Kontrapunkti, Lehteri ja Virta.
Espoon vanhan kaupungintalo vuonna 2014. Kaupungintalon purkaminen aloitettiin lopulta pitkän oikeusprosessin jälkeen kesällä 2022.
Neljää ehdotusta verrattiin useissa vastauksissa alueelta jo purettuun kaupungintaloon sekä virastotaloihin.
Kehujakin annettiin, mikäli ehdotus oli vastaajan mielestä ulkomuodoltaan menneisyyden rakennuksista selvästi erottuva.
HS:n äänestyksessä ehdotus Kohtaamisia sai eniten ääniä: kaikkiaan reilu 60 prosenttia äänistä. Toiseksi tuli ehdotus Virta reilulla 14 prosentin äänimäärällä.
Kohtaamisia-ehdotus havainnekuvassa.
Havainnekuvassa sisätiloja Kohtaamisia- ehdotuksessa.
Eniten ääniä kerännyt Kohtaamisia sai HS:n kyselyssä osakseen sekä kehuja sekä arvostelua.
Rakennusta pidettiin kiinnostavana ja erilaisena kuin muita. Sitä kuvailtiin ”kutsuvaksi”, jopa ”hauskaksi”, ”rytmikkääksi” sekä ”kepeäksi”.
Lisäksi usea lukija piti rakennusta selvästi Espoon keskuksesta purettujen rakennusten vastakohtana.
Näin tuntojaan kuvailee eräs vastaaja:
”Ehdotuksista ainoa, jossa on edes jotakin muuta kuin Espoon keskuksen jo purettua 1970-luvun henkeä. Sisäkuvakin on jotakin muuta kuin jo puretun kaupungintalon aula.”
Myös näin rakennusta kehuttiin:
”Veistoksellinen ulkoasu. Ilmava sisätilaratkaisuiltaan. Eniten VAU!”
”Kaunis ja tyylikäs. Suuret lasipinnat kattotasolla puineen ovat vaikuttavat. Talo ei ole toimistomainen ja kulmikas vaan elävä.”
Myös kaarevat muodot julkisivussa saivat kehuja:
”Mielenkiintoinen rakennus, menisin katsomaan. Kaarevat muodot tuovat hieman kaukaisen idän vivahdetta. Ei myökään liian korkea tai järkälemäinen ympäristöön nähden.”
Kaikkia ei Kohtaamisia-ehdotus miellyttänyt. Erään kyselyyn vastanneen mielestä ehdotus on muodoton ”möhkäle” ja suuruudenhullu ”röttelö”.
Lisäksi yksi vastaaja otti esille, että monimutkaisen oloinen rakenne voi olla kallis ja vaikeasti ylläpidettävä. Hän piti silti ehdotusta viherkasveineen mielenkiintoisena:
”Ulkokuva hieno, sisältä sekava. Ehdottomasti jatkoon, jos siihen vain on varaa.”
Havainnekuvassa ehdotus Kontrapunkti.
Kontrapunkti-ehdotus keräsi kyselyssä paljon arvostelua, mutta kehujakin ehdotukselle tuli.
Eniten rakennusta kritisoitiin siitä, että se muistutti monen mielestä liikaa alueelta purettuja rakennuksia.
”Aivan hirvittävä 1970-luvun muotokieli. Aivan kuin jo purettu hirvitys korvattaisiin samanlaisella”, eräs vastaaja totesi.
”Yläosa tyylikäs, alaosa pylväineen muistuttaa liikaa vanhaa.”
”Linjakas, mutta liian samanlainen kolossi kuin edeltäjänsä?”
”Jatkaa sen edellisen rumiluksen linjalla esteettisenä katastrofina.”
”Ulkoasusta tuleva mielleyhtymä Espoon keskuksen vanhoihin toimistorakennuksiin ei ole positiivinen. Sen sijaan rakennuksen sisätila näyttäytyy komeana ja rauhallisena. Runsaat ja massiiviset puupinnat tuovat samaan aikaan arvokkuutta ja lämpöä korkeaan tilaan”, eräs vastaaja arvioi Kontrapunkti-ehdotusta.
Ehdotus sai useita kehuja harjakatoista ja urbaanista ilmeestä. Osa lukijoista kehui myös sisätiloja, joita pidettiin helposti lähestyttävinä.
”Sisältä ehdotetuista vaihtoehdoista paras, selkeä, valoisa, esteetön ja linkittyy portaattomasti ikkunoiden kautta ulkotilaan. Ulkoasu miellyttävä vaikkakaan ei kovin yllättävä.”
Näin kehuu toinen vastaaja:
”Rauhallisuutta huokuva tila. Kiva värimaailma. Tuonne tekisi mieli mennä istuskelemaan.”
Ehdotuksen Lehteri julkisivu havainnekuvassa.
Havainnekuvassa ehdotus Lehteri.
Lehteri-ehdotus herätti hieman samanlaisia tunteita kuin edellinenkin. Sen pelättiin muistuttavan liikaa vanhaa kaupungintaloa ja Espoon keskuksen 1970-luvulla syntynyttä muotokieltä betonisena autokaupunginosana.
Huolta herätti etenkin talon laatikkomainen muotokieli, jonka raskautta edes puinen julkisivu ei useiden vastaajien mielestä pystynyt keventämään.
”Kolossimainen. Vanhan kaupungintalon haamu kummittelee”, kyselyyn vastannut tiivisti arvionsa.
”Voi ei, kuin juuri Espoon keskuksesta purettu.”
”Samanlainen tylsä laatikko kuin vanhat betonibunkkerit.”
Ehdotusta kuitenkin myös kehuttiin. Eniten niitä annettiin puisesta julkisivusta ja sisätiloista.
”Puumateriaali tuo lämpöä. Sisältä kiva, mutta ehkä liian korkea kokonaisuudessaan.”
”Hieno kokonaisuus, jonka kiinnostava julkisivu saa ohikulkijan kiinnostumaan rakennuksen funktiosta. Epäsymmetrisyys tekee rakennuksesta inhimillisen ja lähestyttävän.”
”Lupaavaa puista urkumaisuutta, mutta kestääkö aikaa?”
”Hyvä muoto, mutta mitä nuo viiruikkunat ovat? Tänne kivijalkakauppoja, niin kelpaisi minulle”
”Hieno tekstuuri, mutta liian suorakaide”
Lisäksi rakennus sai kehuja sisätiloista, joita pidettiin enimmäkseen julkisivun muotoja viehättävämpinä:
”Mielenkiintoinen sisältä, mutta ulkoa ei erityisemmin, puu materiaalina kuitenkin hieno”
Ehdotus Virta havainnekuvissa.
Havainnekuvassa ehdotus Virta.
Ehdotus Virta keräsi myös arvostelua, mutta myös aika paljon kehuja.
”Tämä on aika tyylikäs. Espoon oma Finlandia talo. Kuin kirjan sivut haitareina”, vastaaja totesi.
Ehdotusta pidettiin paitsi ”kauniina”, ”hienona” ja ”kuulaana”, mutta myös ”monotonisena” sekä ”jääkylmänä fasadina”.
Osa lukijoista piti ehdotusta ihan kelpona, mutta hieman tylsänä. Haukkuja tuli ”laatikkomaisuudesta” ja ”sairaalamaisuudesta”
Tämän ehdotuksen kohdalla etenkin sisätilat herättivät runsaasti pohdintoja:
”Sisätilat metroasemamaiset, puuttuu tilaa pysähtymiselle ja kokoontumiselle. Rakennus ulkoa päin kuitenkin kiinnostava valaistujen kolmiomaisten sisäänkäyntien ja ilmavan yläosan ansiosta”, toinen vastaaja totesi.
Myös toinen vastaaja pohti sisätilojen käyttötarkoitusta asukkaiden käytössä.
”Sisätilakuvassa näkyy monumentaalisia puupintoja ja -elementtejä, jotka sinänsä tekevät tilasta näyttävän ja mielenkiintoisen. Kuvan perusteella tila on pelkkää läpikulkutilaa. Riittääkö se rakennuksen käyttötarkoitukseen?”
