Pääkaupunkiseudulla on isoja alueellisia eroja siinä, miten isät pitävät vanhempainvapaita.
Miesten osuus korvatuista vanhempainpäivärahapäivistä oli vuonna 2022 suurimmillaan esimerkiksi Pohjois-Tapiolassa (20,3 prosenttia), Vallilan ja Hermannin alueella (17) sekä Ylästössä (15,9). Pienimpiä osuuksia on muun muassa Espoon keskuksessa (9,2), Mellunmäessä (7,5) ja Hakunilassa (6,8).
Koko maan tasolla miesten osuus käytetyistä vanhempainpäivärahapäivistä oli 11 prosenttia vuonna 2021.
”Ovathan erot huomattavan isoja”, Kelan tutkija Anneli Miettinen kommentoi pääkaupunkiseudun lukuja suhteessa maan keskiarvoon.
Perhevapaajärjestelmän tuorein uudistus tuli voimaan syksyllä 2022.
Nykyään vapaisiin kuuluu 40 päivän raskausvapaa, jonka jälkeen Kela maksaa molemmille vanhemmille päivärahaa 160 päivältä. Vanhempi voi luovuttaa omasta kiintiöstään enintään 63 päivää toiselle. Jos toinen vanhempi jättää vanhempainrahansa kokonaan käyttämättä, 97 päivää jää yli.
Pian uudistuksen jälkeen uutisoitiin, että 90 prosenttia isistä haluaa luovuttaa äidille mahdollisimman ison osan vanhempainvapaasta.
Miehet avasivat HS:n tekemässä kyselyssä syitä sille, miksi he eivät pidä enempää perhevapaita. Osa vetosi siihen, että naiset ovat ensisijaisia lasten hoitajia.
Äiti on lapselle kuitenkin tärkein ihminen ensimmäiset ikävuodet. Valitsimme siis lapselle todennäköisesti parhaan vaihtoehdon, eräs 32-vuotias mies kirjoitti.
Lue lisää: ”Miksi miehistä yritetään tehdä naisia?” – Isät kertovat, miksi eivät jääneet perhevapaille
Mistä pääkaupunkiseudun alueiden väliset erot johtuvat? Osittain kyse on asenteista ja käsityksistä. Niiden erot ovat yhteydessä koulutukseen.
Korkeakoulutetut isät pitävät vanhempainvapaita ahkerimmin. Kelan tutkijan Anneli Miettisen mukaan korkeasti koulutetut vanhemmat ovat kiinnostuneempia sukupuolten tasa-arvosta vanhemmuudessa ja osaavat paremmin hyödyntää etuuksien tarjoamia mahdollisuuksia.
Pääkaupunkiseudulla Tapiola, Munkkiniemi ja Etelä-Helsinki ovat esimerkkejä alueista, joissa asuu eniten maistereita. Näillä alueilla miesten osuus pidetyistä vanhempainvapaapäivistä on suurimmasta päästä.
Mellunmäessä, Kontulassa ja Hakunilassa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuudet ovat pääkaupunkiseudun pienimpiä. Niin ovat myös miesten osuudet korvatuista vanhempainpäivärahapäivistä.
Miettinen huomauttaa, että äidin koulutustaso voi vaikuttaa jopa enemmän siihen, kuinka pitkään isä on vanhempainvapaalla.
Korkeasti koulutetut äidit vaikuttavat tavoittelevan muita useammin sitä, että vanhempainvapaapäiviä jaettaisiin tasaisemmin vanhempien välillä. He kannustavat isiä pitämään vanhempainvapaita.
Silti myös korkeasti koulutettujen perheissä isien vapaiden käyttö jää selvästi jälkeen äitien vapaiden käytöstä. Äidit eivät myöskään aina ole itse valmiita siirtämään vastuuta lapsen hoitamisesta isälle.
”Myös äitien asenteissa näyttäisi olevan petraamisen varaa.”
Kun perheet päättävät, kuka jää lapsen kanssa kotiin ja kuinka pitkäksi aikaa, pohdinnassa painavat usein vanhempainvapaiden taloudelliset vaikutukset. Miettisen mukaan perheen tulotasolla ja työtilanteella on yleensä yhteys siihen, miten vanhempainvapaita pidetään.
Tilastot osoittavat, että etenkin kaikista pienituloisimmilla alueilla naiset pitävät isomman osuuden vanhempainvapaapäivistä kuin suurituloisilla alueilla. Pienituloisilla alueilla on myös enemmän työttömyyttä.
”Jos isällä ei ole työpaikkaa, ei nähdä vanhempainpäivärahan tarvetta”, Miettinen sanoo.
Joskus isät jättävät vanhempainvapaita käyttämättä, koska sen ajatellaan laskevan perheen tulotasoa.
Joissain tilanteissa ne voivatkin laskea sitä. Miettinen antaa esimerkin: Jos äidillä ei ole työpaikkaa tai äiti on kotihoidon tuella, joka katkeaa isän vapaan ajaksi, isän jääminen ansiosidonnaiselle vanhempainvapaalle on tulonmenetys. Harvat vanhemmat palaavat töihin pariksi kuukaudeksi toisen vanhemman vapaan ajaksi.
Toisaalta Miettinen huomauttaa, että perheissä ei aina ole ”tarkasti arvioitu” eri vaihtoehtojen todellisia kustannuksia.
Vaihtoehtona isän vanhempainvapaalle jäämiselle on yleensä se, että äiti jää kotihoidontuelle. Se ei ole ansiosidonnaista tuloa.
”Jos äiti jää kotihoidontuelle, isät eivät välttämättä hoksaa pitää omia vapaitaan. Ei lasketa esimerkiksi sitä, olisiko taloudellisesti järkevämpää, että äiti olisi lyhyemmän aikaa kotihoidon tuella ja isä jatkaisi sitä ansiosidonnaisella vanhempainvapaalla.”
Ansiosidonnaisen vapaan käyttämistä voi siirtää siihen asti, kunnes lapsi täyttää kaksi vuotta.
Suomalaiset miehet pitävät muuhun maailmaan verrattuna suhteellisen paljon perhevapaita. Pohjoismaissa Suomi on kuitenkin tilastojen hännillä. Ruotsalaiset, norjalaiset ja islantilaiset miehet pitävät suomalaismiehiä enemmän perhevapaita.
Eroa voi selittää se, että Suomessa päiväraha on jäänyt useilla tulotasoilla pienemmäksi kuin muissa Pohjoismaissa.
Joskus kyse on käytännöstä. Kuten siitä, onko töissä järjestetty toimiva sijaisratkaisu vanhempainvapaan ajaksi.
Miettinen ajattelee, että työpaikat ovat avainasemassa miesten vanhempainvapaiden pitämisessä. Isät katsovat, mitä muut työkaverit tekevät ja miten heidän vanhempainvapaansa järjestetään.
”Millaisia kokemuksia työkavereilta kuullaan?”
Lue lisää: Osa kotiin jäävistä isistä saa vastaisuudessa palkkaa selvästi toisia pitempään
Lue lisää: Minun oli mahdollista hankkia lapsi yksin – Pitääkö siitä tuntea syyllisyyttä?