Asukkaat valittivat Helsingin kaupungille uuden talon liian matalista huoneista

Asukkaat haluavat Helsingin kaupungin puuttuvan liian mataliin huoneisiin asuintalossa Helsingin Herttoniemessä.

Verhotankojen asennuksia on joihinkin huoneisiin melko vaikea tehdä Herttoniemeen nousevassa kerrostalossa.

14.3. 9:04 | Päivitetty 14.3. 9:50

Asukkaat valittivat liian matalista huoneista Helsingin kaupungille.

Helsingin rakennusvalvonta esittää tyrmäystä 25 asunnon omistajien oikaisuvaatimukselle liian matalista sisäkatoista uudiskohteessa Herttoniemessä.

Herttoniemen uudessa asuintalossa on pidetty käyttöönottokatselmus viime marraskuussa. Katselmuksessa asunnot hyväksyttiin asukkaitten käyttöön. Talossa on yhteensä 147 asuntoa.

Osassa asunnoissa on kuitenkin alle 2,5 metriä matalat huoneet, osassa huonekorkeus on matalimmallaan 2,35 metriä.

Matala huonekorkeus vaikuttaa kaupungin puoleen kääntyneiden asukkaiden mukaan kielteisellä tavalla asuntojen käyttökelpoisuuteen.

Huonekorkeus ja ikkunoiden yläreunaan saakka ulottuva ilmanvaihdon kotelointi aiheuttavat käytännössä sen, että ikkunoiden yläpuolelle ei mahdu verhotankoa siten, että ikkunan voisi myös avata.

Kaupungille valittavat asukkaat haluavat, että Helsingin kaupungin rakennusvalvonnan katselmus hylätään ja palautetaan uudelleen tekoon.

Urakoitsija JM Suomi on jälkikäteen korjannut kotelointeja jonkin verran. Oikaisuvaatimus on rakennus- ja ympäristöjaoston käsittelyssä torstaina.

Riita koskee asuntoja, joissa ilmanvaihdon koteloinnit madaltavat huonetilaa alle ympäristöministeriön asetusmääräyksen eli alle 2,5 metrin. Joissakin asunnoissa huonetila on kotelointien kohdalla 2,4 metriä tai jopa sen alle.

Asetus sallii 2,5 metrin alle jäävän huonekorkeuden ”vähäisellä poikkeamalla”, mutta se ei määrittele tarkemmin kuinka paljon tästä huonekorkeudesta olisi mahdollista poiketa.

Asunto-osakeyhtiö Helsingin Herttoniemen Läkkisepän ongelmana on, että ilmanvaihdon kotelointi kulkee ikkunan yläpuolella ulkoseinän suuntaisesti, koska talossa on asuntokohtainen ilmanvaihtojärjestelmä. Kotelointi ulottuu käytännössä ikkunoiden yläreunaan siten, ettei ikkunoita voi avata, jos verhotanko asennetaan paikalleen.

Rakennusvalvonta katsoo, ettei käyttöönottokatselmuksessa ole syntynyt valituskelpoista päätöstä, ja siksi asukkaitten oikaisuvaatimusta ei pidä käsitellä.

Käyttöönottokatselmuksessa katsotaan, noudattaako lopputulos rakennuslupaa.

JM Suomi rakentaa parhaillaan Läkkisepän viereen toista asuintaloa, jonka kauppakirjassa varoitetaan matalista huonekorkeuksista.

Rakennusyhtiö JM Suomi rakentaa toista kerrostaloa Helsingin Herttoniemeen.

Kun Herttoniemen uusien asuntojen matalista katoista syntyi kohua viime vuonna, Helsingin rakennusvalvonta julkaisi helmikuussa ohjeen ympäristöministeriön asetuksen soveltamisesta.

Ohje tarkentaa asetustekstiä siten, että vähäiseksi katsotaan jatkossa poikkeama, joka pienessä alle 10 neliön huoneessa voi olla enintään 10–15 prosenttia huoneen pinta-alasta.

Suuremmassa huoneessa osuus voi tapauskohtaisesti olla enemmänkin, esimerkiksi jos kyseessä on olohuoneen ja avokeittiön muodostama kokonaisuus.

Rakennusvalvonnan uuden ohjeen mukaan vähäinen osuus asuinhuoneen pinta-alasta ei voi ylittää 20 prosenttia.

Rakennusvalvonta ohjeistaa erityisesti, etteivät koteloidut kanavat saa kulkea ikkunaseinällä julkisivun suuntaisesti.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat