Sijoituksesta karanneita ja sen myötä kadonneita nuoria on Suomessa vuosittain satoja.
Kyse on nuorista, jotka ovat olleet lastensuojelun sijaishuollossa eli lastensuojelulaitoksessa, perhekodissa tai sijaisperheessä.
Vuonna 2022 koko maassa poliisin järjestelmään kirjattiin 2 545 etsintäkuulutusta lastensuojeluviranomaisten aloitteesta. Hatkaan eli karkuun lähteneet nuoret ovat selvityksen mukaan myös aivan erityisen haavoittuvaisessa asemaassa ja joutuvat verrattain usein rikoksen uhriksi.
Lastensuojelun kehittämisyhteisö Pesäpuu ry:n toteuttama selvitys paljastaa, että hatkassa ollessaan nuoret joutuvat jopa ihmiskaupan määritelmän täyttävän rikollisuuden uhreiksi.
Lue lisää: Omillaan
Sijaishuollosta karkaaminen koskee erityisesti 13–17-vuotiaita lapsia. Pesäpuun mukaan yksittäisiä hatkoja on vuosittain tuhansia, ja nuoret saattavat olla kateissa jopa kuukausia.
Pesäpuun selvityksessä hatkakokemuksistaan kertoi 277 nuorta. Heistä useat kertoivat kokeneensa väkivaltaa tai sen uhkaa karkumatkan aikana.
Yli 20 prosenttia vastaajista kertoi joutuneensa raiskauksen uhriksi, käyttäytynyt itse väkivaltaisesti tai seksuaalisesti holtittomasti.Selvityksen perusteella nuoret myös joutuivat itse pahoinpitelyn uhreiksi, vahingoittivat itseään päihteiden vaikutuksen alaisena sekä saaneet eriasteisia paleltumia.
Myös muut selvitykseen haastatellut henkilöt, kuten poliisi ja sosiaalityöntekijät, kertoivat hatkoilla olleiden nuorten kokemasta hyväksikäytöstä ja kaltoin kohtelusta.
Esimerkiksi sosiaalityöntekijöistä neljännes kertoi tietävänsä ainakin yhden nuoren, joka on kuollut hatkassa olemisen aikana.
Haastatteluissa ammattilaiset kertoivat myös karanneita nuoria majoittavista aikuisista. Ammattilaisten mukaan tilanteisiin liittyi usein seksuaalista riistoa tai vaihtoehtoisesti nuorten piti tehdä rikoksia ansaitakseen rahaa tai yöpaikan.
Esille aineistossa nousivat myös aikuiset, jotka houkuttelivat, painostivat tai mahdollistivat nuorten hatkat.
Hatkassa olevien lasten löytämistä vaikeuttaa selvityksen mukaan lastensuojelulaitosten, sosiaalityön ja poliisien riittämättömät resurssit.
Lue lisää: Hatkassa
Pesäpuun selvitys toteutettiin syksyllä 2022 osana yhdistyksen Hatkassa -hanketta. Yli 2 000 ihmistä osallistui hankkeen työpajoihin tai haastatteluihin. Joukkoon kuului niin hatkassa olleita nuoria ja heidän läheisiään, lastensuojelulaitosten työntekijöitä, poliiseja ja sosiaalityöntekijöitä.
Selvityksen pohjalta laaditun raportin mukaan lasten suojelun pitkään jatkuneet, rakenteelliset ongelmat altistavat nuoret sijaishuollosta katoamiselle ja siihen liittyville vaaroille.
Raportin mukaan tätä aiheuttaa muun muassa niin lastensuojelulaitosten kuin sosiaalityön työntekijöiden jatkuva vaihtuminen, jolloin luottamuksellista suhdetta nuoreen ei rakennu.
Suomessa ei tällä hetkellä ole myöskään riittävästi esimerkiksi nuorisopsykiatrista osastohoitoa tai päihdehoitoa, minkä vuoksi nuoria yritetään auttaa lastensuojelun sijaishuollossa, raportissa kerrotaan.
Lue lisää: Lastensuojelu tulee miettiä alusta asti uusiksi
Oikaisu 15.3. kello 13.40: Kyseessä on selvitys, ei tutkimus kuten jutun ingressissä ensin kerrottiin. Tarkennettu, että hankkeen osallistujat osallistuivat työpajoihin tai haastatteluihin, ei pelkkiin työpajoihin.