Kovia kolhuja kokenut Havis Amanda eli Mantan patsas siirretään syrjään korjattavaksi. Samalla suihkulähdeteoksen ympärillä Kauppatorin kupeessa alkaa remontti.
Kuvanveistäjä Ville Vallgrenin (1855–1940) suihkulähdeteos on yli sadan vuoden aikana joutunut julkisen huomion keskiöön monen monta kertaa.
Ensimmäinen kohu syntyi syksyllä 1908, jolloin kaupunki paljasti veistoksen. Alastonta naista esittävää pronssiveistosta puitiin tuolloin lehtien palstoilla.
Kritiikki kohdistui erityisesti veistosfiguurin kurvikkaisiin muotoihin ja vesialtaan eksoottisiin, epäsuomalaisiin eläimiin: altaan reunalla vettä sylkee suustaan neljä merileijonaa.
Myöhemmin Mantasta on tullut yksi Helsingin rakastetuimmista julkisista veistoksista – jopa siinä määriin, että juhlijat kokoontuvat palvomaan sitä.
Villeimmät juhlivat ovat kiivenneet Mantan päälle vahingoittaen veistosta.
Manta on ollut hauras syntymästään lähtien, sillä se on muiden pronssiveistosten tavoin ontto.
Veistoksen arvostuksesta kertovat vappuperinteet. Pääkaupunkiseudun ylioppilaskunnat lakittavat Mantan joka vappuaatto: Manta on saanut valkolakin päähänsä todennäköisesti vuodesta 1921, mutta joidenkin tietojen mukaan ensimmäinen lakitus olisi ollut jo vuonna 1909.
Huuhkajafanit peittivät Mantan marraskuussa 2019 Suomen varmistettua historian ensimmäisen miesten jalkapalloilun arvokisapaikan EM-kisoihin.
Leijonafanit juhlivat jääkiekon nuorten maailmanmestaruutta Mantalla tammikuussa 2019.
Manta eristettiin vaneriaidalla koronatilanteen vuoksi vapuksi 2020.
Viime kesänä Helsingin taidemuseon konservaattori Polina Semenova nousi nosturilla tutkimaan Mantan vaurioita. Kuntokartoituksessa selvisi, että Mantassa oli kolhuja, joista kaikkia ei voinut selittää ikääntymisellä. Vanhat arvet vaikuttivat kasvaneen.
Vain muutamia päiviä aiemmin jääkiekon kultajuhlia juhliva joukko oli läpäissyt kymmenkunta vartijaa, kaatanut järeän suoja-aidan ja kiivennyt viisimetrisen veistoksen päälle.
Havis Amandan vaurioita tutkittiin viime kesänä.
Semenova huomasi naarmuja eniten pakaran yläpuolella ristiselässä.
Kiipeilyn kannalta Mantan kurvista näyttää siis olleen hyötyä, mutta veistoksen pronssipinnan ikääntymistä naarmut vauhdittavat ja taiteellista kokonaisuutta ne vääristävät.
Vapun juhlioita Mantan patsaalla 1930-luvulla.
Vuonna 1955 teekkarit saivat vielä kiivetä Mantan päälle lakittamaan patsasta vappuaattona.
Vuonna 1988 Mantan perinteinen pesu tapahtui muun muassa hammasharjan avulla. Hattu vietiin päähän tikkaiden avulla.
Suomen ensimmäisen jääkiekkokulta vuona 1995 loi perinteen, jossa urheilumenestystä juhlistettiin Mantan patsaan äärellä.
Duudsonit kuvasivat uutta tv-sarjaansa ja pesivät Mantan patsasta kesällä 2008.
Vapun juhlijoita Mantan patsaalla vappuaattona 2014.
Mantan vaurioiden estämiseksi patsaan lakitus on jo vuosia tapahtunut nosturin avustuksella. Kuva vuodelta 2014.
Taideyliopiston ylioppilaat lakittivat ja pesivät Mantan vuonna 2016.
Olympiakiekkokullan juhlijoita patsaalla helmikuussa 2022.
Näyttäytyminen Mantan kainalossa on ollut tärkeä osa kultajuhlintaa.
Koronavappuna 2020 patsas aidattiin vapun varomattomien juhlijoiden varalta.
Huuhkajien pelatessa EM-kisoissa kesäkuussa 2021 Mantaa suojattiin aidoilla ja vartioinnilla mahdollisen kisamenestyksen pelossa.
Toukokuun lopussa 2022 Leijonien MM-kullan varalta patsasta suojattiin aidoilla.
Patsaan aitaaminen ei kuitenkaan estänyt juhlijoita kiipeämästä Mantan patsaalle, kun Suomen neljäs MM-kiekkokulta varmistui 30. toukokuuta 2022.
