Yli satavuotiaan pronssiveistoksen huolellinen konservointi on melkoisen haastava tehtävä, koska Havis Amandan vauriot ovat monenlaisia ja veistos on kokenut kovia.
Helsingin taidemuseon konservaattori Polina Semenovan koosti kuntoraportin viime vuonna sen jälkeen, kun jääkiekon MM-voittoa juhlinut väki kiipesi patsaan päälle.
Havis Amandaa käytiin tarkastamassa henkilönostimen avulla.
Edellinen vastaavanlainen tarkastus oli tehty vuonna 2019.
Havainnot ovat murheellisia.
Pääasiallisesti kiipeilyyn liittyviä vaurioita ovat pronssin halkeaminen yläaltaan ulkokehällä, naarmuuntuminen hahmon keskivartalon, etenkin pakaroiden alueella ja ala-altaan betonivauriot. Todennäköisesti pakaroiden ulkoneva muoto tarjoaa sopivan jalansijan kiivetä patsaan päälle.
Havis Amandan pinta on karheutunut, ja käsivarressa on ruosteläikkiä. Jokin metalliesine on hangannut pronssipintaa.
Kulumaa ja naarmuja on etenkin patsaan keskiosassa.
Suomalaiset juhlivat jääkiekon olympiakultaa Mantan patsaalla helmikuussa 2022.
Näiden lisäksi suolainen ja tuulinen ilmasto sekä lokkien kynnet ja ulosteet kuluttavat veistoksen pintaa.
Esimerkiksi Havis Amandan oikeaan olkapäähän on puhjennut pieni, halkaisijaltaan noin kolmen millin reikä.
Veistos on ontto, ja pronssivalu on vain viiden millimetrin paksuinen.
Vielä isompia reikiä on merileijonien hännissä. Reikiä näissä ulkoaltaan komistajissa on lukuisia, ja ne ovat syntyneet, kun merileijonia on ahkerasti paijattu. Mekaaninen kosketus on tuonut näkyviin valun aikaisia ilmakuplia.
Merileijonien hännissä on isoja reikiä.
Semenova luokittelee yläaltaan ratkeamat ehkä vaikeimmaksi konservointikohteeksi.
”Yläallas on myös silmin nähden kallistunut”, Semenova sanoo.
Tästä syystä veistos siirretäänkin syrjään, jotta patsaan perustukset ja saumoistaan ratkeillut graniittiallas pystytään korjaamaan.
Edellisen kerran Havis Amanda oli konservoitavana vuonna 2014. Tuolloin patsaan pinta puhdistettiin ja vahattiin.
Konservoinnin lisäksi Helsingin taidemuseo joutuu nyt pohtimaan, olisiko Havis Amandalle tarvetta laatia säännöllinen huolto-ohjelma. Esimerkiksi säännöllisen vahauksen vuoksi patsasta ei tarvitsisi siirtää.
